Kevään 2023 eduskuntavaaleissa keskeisinä teemoina korostuivat talous ja kansallinen turvallisuus. Vaaleja varjostivat koronapandemian jälkiseuraukset, Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä energiakriisi ja inflaatio. Nämä kriisit vaikuttivat epäilemättä siihen, miten puolueet ja ehdokkaat rakensivat vaalilupauksiaan.

Moni lupaus keskittyikin ratkaisemaan talouden haasteita sekä varmistamaan Suomen turvallisuuden muuttuvassa maailmantilanteessa. Kysymykset julkisen talouden tasapainottamisesta ja uudenlaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset uhat raamittivat sekä kampanjakeskustelua että puolueiden kampanjointia vaaleissa. 

Vaalien jälkeen muodostetun Petteri Orpon johtaman porvarihallituksen hallitusohjelmassa nämä samat talous- ja turvallisuuspoliittiset teemat ovat keskeisessä asemassa. Taloudessa ovat nousseet esiin esimerkiksi kehysriihessä sovitut leikkaukset sekä veronkorotukset, kuten arvonlisäveron (ALV) nostaminen, jolla pyritään tasapainottamaan julkista taloutta. Samalla kansalliseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset, kuten uusi rajalaki, ovat nousseet keskusteluun erityisesti turvallisuusympäristön muutosten ja geopoliittisten jännitteiden myötä.  

Tässä artikkelissa pohdimme sitä, miten tämänhetkisessä julkisessa keskustelussa ja hallitusohjelmassa esillä olevat teemat olivat nähtävissä hallituspuolueiden ehdokkaiden vaalilupauksissa jo eduskuntavaalien aikaan. Olemme lisäksi kiinnostuneita siitä, missä määrin vaalilupaukset heijastelivat eroja nykyisten hallitus- ja oppositiopuolueiden välillä.

Aineistona käytetään Tampereen yliopiston valtio-opin eduskuntavaalitutkimuskurssilla keväällä 2023 kerättyä tutkimusaineistoa, johon on kerätty jokaisen pirkanmaalaisen eduskuntavaaliehdokkaan ilmoittamat henkilökohtaiset vaalilupaukset Ylen vaalikoneessa.

Vaalilupauksia poliittisilla jakolinjoilla: Orpon hallituspohjan ideologiset ulottuvuudet

Vaalilupauksilla tarkoitetaan puolueiden ja ehdokkaiden vaalikampanjoiden aikana esittämiä sitoumuksia tai lausuntoja siitä, millaista politiikkaa he toteuttaisivat valituiksi tullessaan. Vaalilupausten toteutumista seuraamalla äänestäjät voivat arvioida puolueiden ja edustajien kykyä edistää asioita, joihin nämä ovat ennen vaaleja sitoutuneet.

Lisäksi vaalilupaukset auttavat äänestäjiä ehdokasvalintaa tehdessä, sillä ne tiivistävät ehdokkaiden ja puolueiden merkittävimmät tavoitteet ymmärrettävään pakettiin ja mahdollistavat harkitun päätöksen tekemisen. Vaalilupausten avulla voidaan tarkastella, millaisilla teemoja äänestäjät kannattivat eniten ja näin sitä, millainen valtakirja politiikantekoon hallituskaudelle on annettu. 

Vaalilupaukset ovat kuitenkin myös aina lähtöisin puolueiden ja ehdokkaiden arvoista ja tärkeimpinä pitämistä teemoista sekä asiakysymyksistä. Hallituskoalitioita rakennettaessa puolueiden ideologisella yhteneväisyydellä on merkitystä, sillä arvopohjaltaan lähekkäin olevien puolueiden yhteistyö on todennäköisemmin toimivaa.

Toisaalta ideologisten eroavaisuuksien aiheuttamia haasteita hallituspuolueiden välillä voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään yksityiskohtaisella hallitusohjelmalla, mihin oletettavasti on Orpon hallituksen kohdalla turvauduttu, sillä hallituskoalition muodostamisesta ei selvitty kitkatta.  

Vaalilupaukset ovat kuitenkin myös aina lähtöisin puolueiden ja ehdokkaiden arvoista ja tärkeimpinä pitämistä teemoista sekä asiakysymyksistä.

Petteri Orpon hallituksessa puolueita yhdistävänä tekijänä on kaikkien hallituspuolueiden, eli kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit (KD) ja ruotsalainen kansanpuolue (RKP), sijoittuminen sosioekonomisella vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella oikealle laidalle. Eduskuntavaaliehdokkaiden ja puolueiden kannattajien poliittiset arvo-orientaatiot huomioiden kokoomus on hallituspuolueista sosioekonomisesti oikeistolaisin, ja perussuomalaiset sijoittuu lähes yhtä oikealle.

Kristillisdemokraatit on hallituspuolueista kolmanneksi oikeistolaisin, kun taas lähimpänä sosioekonomisen ulottuvuuden ideologista keskustaa on RKP. Oppositiopuolueistakin oikeistoon sijoittuvat Liike Nyt ja keskusta, kun taas loput oppositiopuolueet eli SDP, vihreät ja vasemmistoliito sijoittuvat selkeästi ideologiseen vasemmistoon.  

Toisaalta nykypäivän Suomessa puolueiden jaottelu vain perinteisen sosioekonomisen vasemmisto-oikeisto-ulottuvuuden perusteella jättää huomiotta useita tärkeitä poliittisia asiakysymyksiä, joiden sijoittaminen vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudelle ei ole mielekästä.

Lupauksia annettiin laidasta laitaan, ja niihin sisältyivät esimerkiksi tavoite Suomen kehittämisestä energiasuurvallaksi, virka-asioiden hoitaminen selvinpäin, etnisen rekisterin käyttöönotto, lakien noudattaminen päätöksenteossa ja suomalaisen muinaisuskonnon vakiinnuttaminen kristinuskon sijaan. 

Viime vuosikymmeninä sosiokulttuurinen GAL-TAN-ulottuvuus (GAL=Green-Alternative-Libertarian, TAN=Traditional-Authoritarian-National) on kasvattanut merkitystään yhteiskunnan rakennemuutoksen katalysoiman arvomuutoksen myötä. GAL-TAN-ulottuvuutta voidaan kutsua myös konservatiivi-liberaali-jaoksi. Arvomuutos on tuonut politiikan asialistalle uudenlaisia kysymyksiä vähemmistöjen oikeuksista, ympäristönsuojelusta ja maahanmuutosta.

GAL-TAN-ulottuvuudella mitattuna hallituspuolueiden arvojen eroavaisuuksia on paremmin nähtävissä; kokoomus ja RKP sijoittuvat ulottuvuudella arvoliberaalille GAL-puolelle, kun taas perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit selkeästi perinteisiä arvoja kannattavalle TAN-puolelle. Erityisesti näiden erojen takia hallituskoalition muodostaminen oli hankalaa.

Oppositiossa SDP, vihreät ja vasemmistoliitto asettuvat selvästi GAL-puolelle, kun taas Liike Nyt sijoittuu ulottuvuudella suurin piirtein keskelle ja keskusta hieman TAN-puolelle. Sekä hallitus- että oppositiopuolueiden kesken on siis havaittavissa ideologista yhteneväisyyttä ainakin sosioekonomisella vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella. Sen sijaan voimme olettaa oppositiopuolueiden löytävän hallituspuolueita helpommin yhteisen sävelen sosiokulttuurisen GAL-TAN-ulottuvuuden kysymyksissä.

Hallituspuolueiden ehdokkaiden suosituimmat vaalilupaukset liittyivät markkinatalouteen ja kansalliseen etuun

Empiirisen tarkastelumme perusteella hallituspuolueiden ehdokkaiden vaalilupaukset käsittelivät useimmiten nationalismia ja kansan etua (15 %) ja talouteen liittyviä kysymyksiä (13 %). Moni hallituspuolueiden ehdokkaiden antamista lupauksista kuului myös niin sanottuun ”jokin muu” -kategoriaan, johon on kerätty lupaukset, joita ei ole voitu sijoittaa muihin kategorioihin.

Taulukko 1. Pirkanmaalaisten eduskuntavaaliehdokkaiden suosituimmat vaalilupausteemat nykyisten hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden mukaan.

“Jokin muu”-kategorian lupauksia annettiin laidasta laitaan, ja niihin sisältyivät esimerkiksi tavoite Suomen kehittämisestä energiasuurvallaksi, virka-asioiden hoitaminen selvinpäin, etnisen rekisterin käyttöönotto, lakien noudattaminen päätöksenteossa ja suomalaisen muinaisuskonnon vakiinnuttaminen kristinuskon sijaan. 

Talous ei ollut vain ja ainoastaan hallituspuolueiden käsittelemä aihe, vaan vaaleja läpileikkaava teema. Myös oppositiopuolueiden ehdokkaat tekivät paljon lupauksia liittyen julkiseen talouteen eivätkä halunneet antaa hallituspuolueille monopoliasemaa talouskeskustelussa. Vaikuttaakin siltä, että eduskuntavaaleissa hallituksen ja opposition välillä vallitsi konsensus velkaantumisen taittamisessa, mutta keinot tämän saavuttamiseksi erosivat toisistaan. 

Kun tarkastellaan julkista keskustelua puolitoista vuotta vaalien jälkeen, on havaittavissa, että etenkin hallituspuolueiden ehdokkaiden yleisimmin esiintyneet vaalilupaukset ovat vahvasti esillä tämänhetkisessä politiikassa.

Oppositiopuolueiden ehdokkaat toivat esille talouskeskusteluun liittyvissä vaalilupauksissaan hallituspuolueiden ehdokkaita useammin näkemyksiä yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta eriarvoisuudesta sekä hyvinvointivaltiosta.

Kun tarkastellaan julkista keskustelua puolitoista vuotta vaalien jälkeen, on havaittavissa, että etenkin hallituspuolueiden ehdokkaiden yleisimmin esiintyneet vaalilupaukset ovat vahvasti esillä tämänhetkisessä politiikassa. Hallituksen politiikka keskittyy leikkauspolitiikan ja vastuullisen talouden edellyttämien toimenpiteiden perusteluun sekä maahanmuuttoon liittyvien lakien kiristämiseen.

Hallituksen leikkauspolitiikassa on myös mahdollista havaita tietynlaisia piirteitä syntyperäisten suomalaisten edun painottamisesta. Esimerkiksi leikkaukset kehitysyhteistyöhön ja turvapaikanhakijoille myönnettävien tukien laskeminen voidaan tulkita kantasuomalaisten priorisoimiseksi.

Sen sijaan opposition politiikan tunnuspiirteenä on hallituksen kritisoiminen taloudellisen eriarvoisuuden lisäämisestä ja hyvinvointivaltion rakenteiden rapauttamisesta. Nämä teemat olivat vahvasti läsnä myös oppositiopuolueiden ehdokkaiden vaalilupauksissa.

Orpon hallituksen suunta oli nähtävissä jo vaalilupauksissa

Petteri Orpon hallituksen muodostaman hallitusohjelman suuntaa saattoi ennakoida oikeistopuolueiden ehdokkaiden vaalilupausten pohjalta, sillä heidän painottamansa talous- ja turvallisuuspolitiikan lupaukset ovat vahvasti läsnä hallitusohjelmassa.

Etenkin taloudellinen vakaus ja maahanmuuton rajoittaminen näkyvät sekä ehdokkaiden vaalilupauksissa, että nykyisessä hallitusohjelmassa, hallituksen päätöksissä ja kehysriihen teemoissa. Empiiriseen tarkasteluun perustuen voidaan tiivistetysti sanoa, että oikeistopuolueiden (KOK, RKP, PS, KD) ja nykyisten hallituspuolueiden suosimat vaalilupaukset sijoittuvat enemmän taloutta ja turvallisuutta koskeviin teemoihin.

Hallitusneuvotteluiden tiedetään olleen vaikeat. Vaikka hallituspuolueita yhdistääkin huoli julkisen talouden tasapainosta, on huomionarvoista, että samalla useat asiakysymykset ja niiden priorisointi jakavat hallituspuolueita. Tämä näkyy siinä, kuinka hallituspuolueisiin kuuluvien ehdokkaiden vaalilupaukset hajautuivat suhteellisen laajasti.

Vaaleja varjostava turvattomuuden tunne todennäköisesti nosti talouden ja turvallisuuden teemat suurempaan asemaan julkisessa keskustelussa hyödyttäen enemmän oikeistopuolueita.

Esimerkiksi vain reilu kymmenesosa pirkanmaalaisista hallituspuolueiden ehdokkaista antoi vaalilupauksen, joka koski kansallista turvallisuutta ja ”suomalaisten etua”. Niin ikään talouteen liittyviä vaalilupauksia hallituspuolueiden ehdokkaista antoi vain noin joka kymmenes. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, että hallituspuolueiden ehdokkaiden välillä myös paljon hajontaa liittyen asiakysymysten priorisointiin.

Taloudelliseen tilanteeseen sekä kansalliseen turvallisuuteen liittyvät vaalilupaukset pyrkivät todennäköisesti vastaamaan vaikean maailmanpoliittisen tilanteen ja koronapandemian nostamaan turvattomuuden tunteeseen. Myös vasemmistopuolueiden (SDP, VAS, VIHR) ehdokkaat Pirkanmaalla pitivät esillä talouteen liittyviä teemoja, mutta nostivat esiin niiden yhteydessä useammin taloudelliseen eriarvoisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Oppositiopuolueiden ehdokkaiden lupauksissa toistuivat myös hyvinvoinnin, yhteiskunnallisen eriarvoisuuden, sekä lapsia, perheitä ja syntyvyyttä koskevat teemat. Vaaleja varjostava turvattomuuden tunne todennäköisesti nosti talouden ja turvallisuuden teemat suurempaan asemaan julkisessa keskustelussa hyödyttäen enemmän oikeistopuolueita.

YTK Elina Antikainen on valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistossa. 

YTK Santeri Iivonen on valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistossa. 

Yht. Yo. Kia Katjos on valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistossa. 

YTK Jenna Krakau on valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistossa.  

Yht. Yo. Lisbeth Laine on valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistossa. 

LLB Pauliina Siekkinen on valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistossa. 

YTM Salla Vadén on valtio-opin tohtorikoulutettava Tampereen yliopistossa. 

YTT Aino Tiihonen on valtio-opin tutkijatohtori Tampereen yliopistossa. 

Artikkelikuva: Joakim Honkasalo / Unsplash

Julkaisu Lupauksia taloudellisesta ja kansallisesta turvallisuudesta –Heijastelivatko eduskuntavaaliehdokkaiden vaalilupaukset tulevaa hallitusohjelmaa? ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.

Kevään eduskuntavaaleissa valittujen kansanedustajien ja niistä muodostetun Petteri Orpon johtaman hallituksen varsinainen työ alkaa syksyllä mutkikkaan alkutaipaleen jälkeen. Hallituspuolueiden edustajat ovat toistuvasti vakuuttaneet erilaisten kohujen keskellä, että heillä on yhteinen tulevaisuus alkuhaasteista huolimatta.

Hallituspuolueita yhdistävät erityisesti näkemykset Suomen talouspolitiikasta. Hallituspuolueita, joiden äänestäjät ovat talouskysymyksissä kaikista yhtenäisempiä yhdistää oikeistolainen ideologia. Tämä on käynyt ilmi tuoreesta Vaalitutkimuskonsortion tutkimustuloksista.

Tuoreet Vaalitutkimuskonsortion julkaisemat tutkimustulokset kevään 2023 eduskuntavaaleista osoittavat, että nimenomaan ideologinen oikeisto yhdistää hallituspuolueita, joiden äänestäjät ovat talouskysymyksissä kaikista yhtenäisimpiä.

Tässä artikkelissa käsitellään kevään eduskuntavaaliehdokkaiden kärkiteemoja Pirkanmaan vaalipiirissä. Lisäksi pohdimme, mitä kärkiteemat kertovat tämänhetkisestä poliittisesta kentästä ja kansalaisia huolestuttavista asioista. Kärkiteeman käsitteellä tarkoitamme eduskuntavaaliehdokkaille tärkeitä teemoja, jotka korostuivat heidän vaalikampanjoissaan.

Vaaleja edeltäneet merkittävät poliittiset ja yhteiskunnalliset tapahtumat asettavat kärkiteemojen käsittelyn kontekstiin. Kuten vaalitutkijat Sami Borg ja Elina Kestilä-Kekkonen toteavat kansallisessa Eduskuntavaalitutkimuksessa 2019, yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat kansalaisten poliittisiin käsityksiin ja valintoihin. Tämä näyttäytyy muun muassa tilannekohtaisten asiakysymysten suurempana merkityksenä vaaleissa, mikä heijastuu myös puolueiden ja ehdokkaiden kampanjoiden kärkiteemoihin.

Ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja hallitusvastuussa oli sosiaalidemokraattijohtoinen pääministeri Sanna Marinin hallitus, jonka hallituskauden aikana Suomen valtion velan kasvu nousi merkittäväksi puheenaiheeksi. Julkisen taloudenhoidon kritiikin ohella oppositio arvosteli pääministeri Marinin hallituksen loppuun saattamaa sosiaali- ja terveysuudistusta.

Vaaleja edelsivät myös vuonna 2019 alkanut koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssodan myötä nähdyt muutokset ulko-, turvallisuus- ja energiapolitiikassa. Nämä tapahtumat asettivat raamit kevään 2023 vaalikeskusteluille sekä vaalien jälkeiselle hallituskaudelle.

Artikkelin analyysi perustuu Tampereen yliopiston valtio-opin eduskuntavaalitutkimuskurssin opiskelijoiden keväällä 2023 keräämään tutkimusaineistoon. Aineistoon on kerätty jokaisen pirkanmaalaisen ehdokkaan vaalikampanjan kolme kärkiteemaa.

Keskeiset kärkiteemat toistuivat ehdokkaiden kampanjoissa läpi puoluekentän

Joitain keskeisiä kärkiteemoja ja asiakysymyksiä voidaan pitää eräänlaisina politiikan ikuisuuskysymyksinä. Tällaisia ovat esimerkiksi verotusaste ja julkisen sektorin koko, jotka noudattavat usein jo perinteisiksikin vakiintuneita politiikan jakolinjoja.

Osa kärkiteemoista ja asiakysymyksistä on niin sanotusti tilannekohtaisia asiakysymyksiä, joilla on nähty olevan kasvanut vaikutus äänestyspäätöksiin. Syyksi on esitetty esimerkiksi  suomalaisen valitsijakunnan arvomuutoksia ja äänestäjien vakaan puoluekiinnittymisen heikentymistä. Ikuisuuskysymykset ja tilannekohtaiset asiakysymykset ovat kuitenkin usein limittäisiä.

Politiikan ajankohtainen päiväjärjestys, eli se, mitä kysymyksiä ja teemoja pidetään tiettynä hetkenä ajankohtaisina, ohjaa kansalaisten äänestyspäätöksiä. Mikäli puolue tai ehdokas onnistuu vaikuttamaan poliittisen päiväjärjestykseen tai kykenee hyödyntämään sitä omaksi edukseen, voi se vaikuttaa vaalimenestykseen.

Ilmiötä, jossa puolue profiloituu vahvasti tiettyyn asiakysymykseen ja käyttää valtaa kysymyksen esilletuomisessa, kutsutaan asiakysymyksen omistajuudeksi. Puolueiden vaalikannatukselle on eniten vaikutusta – joko hyötyä tai haittaa – sellaisista asiakysymyksistä, jotka ovat niiden profiloitumisen kannalta kaikkein keskeisempiä. Toisin sanoen eri puolueita suosii vaaleissa erilaisten tilannekohtaisten asiakysymysten korostuminen.

Politiikan ajankohtainen päiväjärjestys, eli se, mitä kysymyksiä ja teemoja pidetään tiettynä hetkenä ajankohtaisina, ohjaa kansalaisten äänestyspäätöksiä.

Profiloituminen asiakysymyksiin ja laajempiin teemoihin on sekä puolueiden että ehdokkaiden osalta tasapainoilua. Toisaalta on tärkeää profiloitua selkeästi erottuakseen muista puolueista ja ehdokkaista. Toisaalta myös laajan äänestäjäkunnan tavoitteleminen on hyödyllistä.

Yleispuoluekehityksen on nähty vaikuttavan puolueiden vaalitavoitteisiin siten, että kannattajakuntaansa laajentaakseen puolueet omaksuvat usein melko yleisiäkin kantoja moniin politiikan keskeisiin asiakysymyksiin. Termillä viitataan ilmiöön, jossa puolueet pyrkivät houkuttelemaan äänestäjiä useista eri ihmisryhmistä ja ideologisista lähtökohdista.

Puolueet pyrkivät täyttämään ehdokaslistansa yleispuoluekehityksen rinnalla myös eri asiakysymyksin profiloituneilla ehdokkailla. Suomen vaalijärjestelmässä äänestäjät tekevät puoluevalinnan ohella myös ehdokasvalinnan, minkä on nähty kannustavan ehdokasta korostamaan kampanjassaan juuri omaa henkilöbrändiään.

Toisaalta viimeaikaisten tutkimusten mukaan puolue on ollut monille äänestäjille ehdokasta tärkeämpi valinta. Keräämästämme aineistosta nousikin tiettyjä puoluekohtaisia teemoja sekä yhtä lailla yleisempiä puoluerajat ylittäviä aihepiirejä, jotka toistuivat ehdokkaiden kampanjoissa. Huomasimme myös, että määrätyt ajankohtaiset teemat toistuivat useammin, vaikkakin ehdokkaat nostivat niitä esiin erilaisista näkökulmista.

Talous oli Pirkanmaan ehdokkaiden tärkein vaaliteema

Pirkanmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaiden kolme tärkeintä kärkiteemaa kevään 2023 eduskuntavaaleissa olivat talous, hyvinvointi ja terveys. Myös ikäryhmäkohtaiset erityiskysymykset nousivat esiin. Jälkimmäisillä tarkoitetaan esimerkiksi lapsiin, nuoriin tai vanhuksiin liittyviä aiheita.

Talous oli ensimmäisenä kärkiteemana 17 prosentilla Pirkanmaan ehdokkaista, hyvinvointi ja terveys 14 prosentilla sekä ikäryhmäkohtaiset erityiskysymykset 11 prosentilla ehdokkaista. Muut kärkiteemat eivät ylittäneet 10 prosentin kokonaisosuutta. Seuraavaksi suosituimmiksi teemoiksi nousivat työelämä ja henkilökohtainen talous (9 %) sekä ympäristö ja ilmasto (8 %). 

Ylen tulospalvelun mukaan kolme Pirkanmaan suurinta puoluetta olivat vaalien jälkeen järjestyksessä SDP (25,9 %), kokoomus (21,5 %) ja perussuomalaiset (20,2 %). Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokkaiden ensimmäiset kärkiteemat ovat nähtävissä puolueittain Taulukossa 1.

SDP:n ehdokkaiden keskuudessa sekä hyvinvointi ja terveys että työelämä ja henkilökohtainen talous nousivat tärkeimmiksi teemoiksi. Kaikkiaan 35 prosenttia SDP:n ehdokkaista nosti ne ensimmäisiksi kärkiteemoikseen.

Taulukko 1. Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokkaiden ensimmäiset kärkiteemat, puolueittain (%) ^{a b}

^a Kategoria ”Muut” sisältää Sinimustan Liikkeen, Liberaalipuolueen, Vapauden liiton, Suomen Kommunistisen Puolueen, Eläinoikeuspuolueen, Piraattipuolueen, Valta kuuluu kansalle -puolueen, Feministisen puolueen, Kristallipuolueen, Kansalaisliiton, Suomen Kansa Ensin -puolueen ja valitsijayhdistysten ehdokkaat.

^b Kategoria ”Ei teemaa” tarkoittaa sitä, että ehdokkaalta ei ollut löydettävissä mitään selvää kärkiteemaa.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten ehdokkaiden keskuudessa talous nousi tärkeimmäksi teemaksi. Kokoomuksen ehdokkaista 32 prosentilla ja perussuomalaisten ehdokkaista 25 prosentilla se nousi ensimmäiseksi kärkiteemaksi. Kokoomuksen toiseksi tärkeimmäksi teemaksi nousi ikäryhmäkohtaiset erityiskysymykset sekä työelämä ja henkilökohtainen talous, jotka 16 prosenttia kokoomuksen ehdokkaista nosti tärkeimmäksi kärkiteemakseen.

Perussuomalaisilla toiseksi suosituin kärkiteema piti sisällään nationalismiin ja konservatismiin liittyvät kysymykset. Puolueen ehdokkaista 20 prosenttia nosti tämän teeman tärkeimmäksi.

Pirkanmaalta eduskuntaan nousseista ehdokkaista 25 prosentilla ensimmäinen kärkiteema oli talous. Toiseksi yleisemmäksi ensimmäiseksi kärkiteemaksi eduskuntaan valituilla ehdokkailla nousi kaikista ehdokkaista poiketen työelämä ja henkilökohtainen talous (15 %).

Yhtä vahvasti esiin nousi teemana hyvinvointi ja terveys, joka oli myös 15 prosentilla läpimenneistä ehdokkaista ensimmäinen kärkiteema. Talous nousi selvästi myös sekä toiseksi että kolmanneksikin suosituimmaksi teemaksi eduskuntaan valittujen Pirkanmaan ehdokkaiden kampanjoissa.

Pirkanmaalta eduskuntaan läpimenneiden ehdokkaiden kaikki kolme kärkiteemaa ovat nähtävissä Taulukossa 2.

Taulukko 2. Pirkanmaan vaalipiiristä eduskuntaan valittujen ehdokkaiden kärkiteemat eduskuntavaaleissa 2023 (%) ^a

^a Kategoria ”Ei teemaa” tarkoittaa sitä, että ehdokkaalta ei ollut löydettävissä mitään selvää kärkiteemaa.

Mitä tulokset kertovat kevään 2023 eduskuntavaaleista?

Kevään 2023 eduskuntavaaleissa pirkanmaalaisten ehdokkaiden kärkiteemojen keskuudesta nousivat esiin talouteen ja terveyteen liittyvät teemat, jotka toistuivat läpi puoluekentän. Samat teemat korostuivat eniten myös läpipäässeiden ehdokkaiden kärkiteemoina. Vaikka tämä tutkimus käsitteli pirkanmaalaisia eduskuntavaaliehdokkaita, mukaili paikalliset teemat kansallista poliittista keskustelua, eikä aineistosta havaittu juurikaan maakuntaan liittyviä erityiskysymyksiä.

Terveyden ja talouden korostamisesta voi päätellä, että 2023 eduskuntavaaleissa oltiin henkilökohtaisten perusasioiden äärellä. Keskustelut suurista yhteiskunnallisista muutoksista tai globaalien ongelmien, kuten ilmastomuutoksen torjumisesta saivat väistyä, kun huoli ihmisten henkilökohtaisesta toimeentulosta ja terveydestä nousivat vaaliteemojen keskiöön. Esiin nousi huoli inflaatiosta, julkisten palveluiden rahoituksesta sekä koronapandemian kiihdyttämästä eriarvoisuudesta.

Toisaalta Ukrainan sodan luoma henkilökohtainen ja ulkopoliittinen turvattomuus olisi voinut olla teemana enemmänkin esillä, mutta se korostui lähinnä talouskysymyksien yhteydessä esimerkiksi huolena huoltovarmuudesta. Vaikka turvallisuusaiheita tuotiin puheenaiheiksi vaaleja edeltäneissä keskusteluohjelmissa, ei niihin liittyvät puheenaiheet jakaneet ehdokkaita samalla tavalla kuin talouteen ja terveyteen liittyvät kysymykset.

Vaalikampanjoiden kärkiteemoissa tapahtunut muutos on nähtävissä, jos kevään 2023 eduskuntavaaleja verrataan vuoden 2019 eduskuntavaaleihin, joita monet tahot kehystivät ilmastovaaleiksi. Vastaavasti myös vuoden 2015 eduskuntavaalit nimettiin talousvaaleiksi. Silloinkin keskusteltiin Suomen talouspolitiikasta, mutta kontekstin talouskeskusteluille asettivat finanssikriisin jälkeinen eurokriisi, ja siitä seurannut julkisen talouden epävakaa tilanne.

Kun verrataan viime kevään eduskuntavaalien kärkiteemoja ja pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaa, on helppoa nähdä teemojen heijastuvan myös hallitusohjelmaan.

Sen sijaan kevään 2023 eduskuntavaaleissa talousteemat jakaantuivat julkiseen ja henkilökohtaiseen talouteen. Taulukosta 1 nähtiin, kuinka nykyisten hallituspuolueiden pirkanmaalaisten ehdokkaiden kärkiteemat kohdistuivat julkiseen talouteen ja oppositiopuolueiden teemat työelämään ja henkilökohtaiseen talouteen.

Talouden ja terveyden korostaminen kärkiteemoissa on linjassa vaaleja edeltäneen keskustelun ja vaalien yleisen kontekstin kanssa, jossa korostettiin pandemian jälkeisiä hyvinvointikysymyksiä sekä talouteen ja velkaan liittyviä huolia.

Tällä tutkimuksella tuotettiin tuoretta tietoa siitä, millaiset teemat olivat eri puolueiden ehdokkailla keskiössä eduskuntavaalikampanjoissa keväällä 2023. Kun verrataan viime kevään eduskuntavaalien kärkiteemoja ja pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaa, on helppoa nähdä teemojen heijastuvan myös hallitusohjelmaan.

Onkin mielenkiintoista nähdä, riittävätkö hallituspuolueita vaaleja edeltäneessä keskustelussa yhdistäneet teemat pitämään syksyllä työnsä aloittaneen Orpon hallituskoalition koossa.

YTK Pihla Hakulinen on valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistossa.

YTK Juuni Jaatinen on valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistossa.

YTK Anniina Nuutinen on valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistossa.

Yht. yo. Saara Vuorinen on valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistossa.

YTT Aino Tiihonen on valtio-opin tutkijatohtori Tampereen yliopistossa. Tiihonen toimi kevään 2023 valtio-opin tutkimuskurssin toisena opettajana.

YTM Salla Vadén on valtio-opin tohtorikoulutettava Tampereen yliopistossa. Vadén toimi Tiihosen kanssa kevään 2023 valtio-opin tutkimuskurssilla opettajana.

Artikkelikuva: Bernd Hildebrandt / Pixabay

Julkaisu Paljon puhetta taloudesta – Kevään 2023 eduskunta­­­vaali­ehdokkaiden kärkiteemat ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.

Suomen vuoden 2019 eduskuntavaalit järjestettiin puoli vuotta hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n poliittista keskustelua sykähdyttäneen ilmastoraportin julkaisemisen jälkeen. Raportin mukaan ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen tulee vaatimaan ennennäkemättömiä järjestelmätason muutoksia maailmanlaajuisesti.

Ilmastonmuutos olikin merkittävästi esillä kevään 2019 eduskuntavaaleja edeltäneessä julkisessa keskustelussa.

Osana Tampereen yliopistossa järjestettyä eduskuntavaalien tematiikkaan paneutunutta tutkimuskurssia kerättiin tutkimusaineisto, joka kuitenkin osoittaa, että ilmastovaaleiksi brändätyissä vaaleissa ilmastonmuutos ei noussut selkeästi ehdokkaiden hallitsevaksi kärkiteemaksi ainakaan Pirkanmaan vaalipiirissä.

Osana tutkimuskurssia kerättiin aineisto, joka osoittaa, että ilmastonmuutos ei noussut selkeästi ehdokkaiden hallitsevaksi kärkiteemaksi ainakaan Pirkanmaan vaalipiirissä.

Aineisto yhdistettiin kokonaisuudeksi kolmesta erillisestä osa-aineistosta, jotka olivat oikeusministeriön ehdokastietojen perusdata, koodattu ja tallennettu pirkanmaalaisten ehdokkaiden kotisivu-data sekä pirkanmaalaisten ehdokkaiden valikoidut vaalikonevastaukset Ylen ja Helsingin Sanomien vaalikoneissa.

Kaikista pirkanmaalaisista ehdokkaista koottu kokonaisaineisto ja puolueiden valtakunnalliset vaaliohjelmat osoittivat, että ilmastonmuutos teemana pääsi jokaisen eduskuntapuolueen vaaliohjelmaan ja osaksi vaalikampanjoinnin kärkiteemoja lukuun ottamatta seitsemän tähden liikettä. Poikkeuksen tässä teki myös perussuomalaisten vaaliohjelma. jossa ilmastomuutoksen olemassaolo tunnustettiin, mutta sekä Suomen rooliin sen torjumisessa että ”moraaliposeeraukseen perustuvaan ilmastopolitiikkaan” suhtauduttiin hyvin skeptisesti.

Huomionarvoista onkin, että suurista eduskuntapuolueista ainoastaan perussuomalaiset suhtautuivat vaaliohjelmansa perusteella negatiivisesti Suomen aktiiviseen rooliin ilmastopolitiikassa.

Ehdokkaiden vaalikonevastausten perusteella Pirkanmaalla ilmastonmuutoksen torjumiseen myönteisimmin ja akuuteimmin suhtautuivat vihreiden ehdokkaat. Heidän perässään tulivat vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaat. Vihreiden ehdokkaista jokainen ja vasemmistoliiton ehdokkaista yli kaksikolmasosaa suhtautuivat myönteisesti tai jokseenkin myönteisesti ehdotettuihin politiikkatoimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. SDP:n ehdokkaista alle kolmasosa suhtautui jokseenkin myönteisesti.

Odotetusti Pirkanmaalla eduskuntapuolueista vain vihreiden ja vasemmistoliiton listoilla oli ehdokkaita, jotka asennoituivat myönteisesti lähes kaikkiin molemmissa vaalikoneissa esitettyihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtääviin politiikkatoimiin.

Toista ääripäätä tässä suhteessa edustivat perussuomalaisten, seitsemän tähden liikkeen, sinisten, keskustan ja kristillisdemokraattien ehdokkaat, joiden ehdokkaista valtaosa suhtautui epäilevästi suurimpaan osaan vaalikoneissa esitetyistä politiikkatoimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kaikista kielteisimmin kyseisiin politiikkatoimiin asennoituivat perussuomalaisten ehdokkaat, joista yksikään ei suhtautunut politiikkatoimiin keskimääräisesti edes jokseenkin hyväksyvästi.

Keskustan ja seitsemän tähden liikkeen ehdokkaista kaksi kolmasosaa, kristillisdemokraattien ehdokkaista noin puolet ja sinisten ehdokkaista hieman alle puolet suhtautuivat kielteisesti tai jokseenkin kielteisesti ehdotettuihin toimiin.

Kerätyn aineiston perustella suurempi osa ehdokkaista Pirkanmaalla asennoitui kielteisesti kuin myönteisesti vaalikoneissa ehdotettuihin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen tähtääviin politiikkatoimiin.

Tutkimuskurssia varten kerätyn aineiston perustella suurempi osa ehdokkaista Pirkanmaalla asennoitui kielteisesti kuin myönteisesti vaalikoneissa ehdotettuihin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen tähtääviin politiikkatoimiin. Torjuvasti suhtautuvia oli kaikista pirkanmaalaisista ehdokkaista 42 prosenttia ja myönteisesti suhtautuvia 30 prosenttia ehdokkaista.

Puolueiden sijoittuminen sosioekonomiselle oikeisto-vasemmisto-akselille näyttäisi olevan jokseenkin yhteydessä puolueiden ehdokkaiden ilmastokantoihin. Vasemmistoon tyypillisesti liitetyiden puolueiden (Vas., SDP, Vihr.) ehdokkaat olivat ilmastotoimiin myönteisemmin suhtautuvia, kun taas oikeistoon tyypillisesti sijoitettujen puolueiden (PS, Sin., KD) ehdokkaat suhtautuivat torjuvammin esitettyihin toimiin.

Selityssuhde on kuitenkin vain kohtalainen, sillä merkittäviä poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi perinteisenä oikeistopuolueena pidetyn kokoomuksen ehdokkaat olivat, ainakin Pirkanmaalla, huomattavasti myönteisempiä esitettyjä toimia kohtaan kuin esimerkiksi keskustan ehdokkaat.

Keskustalla myönteisyyttä ilmastotoimia kohtaan laskivat vaalikoneissa ilmastonmuutostematiikan yhteydessä esitetyt kysymykset metsänhakkuista. Ne saatettiin tulkita ensisijaisesti metsänhoidollisiksi toimiksi. Lisäksi lihansyöntiä koskeva kysymys saatettiin tulkita ennen kaikkea kotimaisia maataloustuottajien etuuksia määritteleväksi kysymykseksi ilmastonmuutos-näkökulman sijaan.

Pirkanmaalaisten eduskuntavaaliehdokkaiden ilmastoasenteet puolueen perusteella. Vaalikonevastauksista tehty summamuuttuja. Mitä suurempi luku, sitä myönteisemmin ehdokas suhtautui vaalikoneessa ehdotettuihin ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtääviin politiikkatoimiin ja arvokysymyksiin.

Vastausvaihtoehdot kaikissa vaalikonekysymyksissä oli jaettu viisiportaiseen skaalaan, joka mittasi ehdokkaan suhtautumista esitettyyn väitteeseen liikkuen hyvin kielteisen suhtautumisen kautta hyvin myönteiseen suhtautumiseen. Skaalan ensimmäinen arvo oli ”Täysin eri mieltä”, keskimmäinen arvo ”En osaa sanoa” ja viimeinen arvo ”Täysin samaa mieltä”.

Vaalikonekysymykset olivat: 1. Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia; 2. Suomen ei pidä kiirehtiä kieltämään uusien bensa- ja dieselautojen myyntiä; 3. Valtion pitää ohjata suomalaiset syömään vähemmän lihaa esimerkiksi verotuksen avulla; 4. Metsiä hakataan Suomessa liikaa; 5. Suomessa tulee asettaa kansalaisille henkilökohtainen hiilibudjetti, jossa määritellään hiilijalanjäljelle enimmäisraja; 6. Suomen pitää vähentää hakkuita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi; 7. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

*) Pirkanmaan vaalipiirissä yhdellä puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla sai olla enintään 19 ehdokasta.

**) Muut puolueet olivat Suomen ruotsalainen kansanpuolue, kommunistinen työväenpuolue, feministinen puolue, Suomen kommunistinen puolue, eläinoikeuspuolue, itsenäisyyspuolue, kansalaispuolue, Suomen kansa ensin -puolue, liberaalipuolue ja piraattipuolue.

Ehdokkaiden ilmastoasenteiden taustatekijät

Siinä missä Pirkanmaalla miesehdokkaista hieman yli puolet suhtautui torjuvasti tai jokseenkin torjuvasti vaalikoneissa esitettyihin ilmastotoimiin, naisista näin teki vain noin joka neljännes. Naiset asennoituivat myönteisemmin myös kunnianhimoisiin ilmastonmuutosta torjuviin politiikkatoimiin: naisehdokkaista noin 43 prosenttia tuki ehdotettuja toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja vastaavasti miehistä politiikkatoimia tuki vain noin 22 prosenttia.

Miesehdokkaista hieman yli puolet suhtautui torjuvasti tai jokseenkin torjuvasti vaalikoneissa esitettyihin ilmastotoimiin. Naisista näin teki vain noin joka neljännes.

Jokseenkin odotetusti 18–29-vuotiaat ehdokkaat suhtautuivat keskimääräisesti kaikista myönteisimmin ilmastonmuutoksen torjumiseen ja olivat huomattavasti kunnianhimoisempia ilmastopolitiikan suhteen kuin heitä vanhemmat ehdokkaat. 18–29-vuotiaista ehdokkaista puolet suhtautui myönteisesti esitettyihin politiikkatoimiin, kun vastaava luku oli 30–50-vuotiaissa hieman alle kolmannes ja yli 51-vuotiaissa hieman alle neljännes. Yli 51-vuotiaista ehdokkaista puolet suhtautui kielteisesti vaalikonekysymysten ehdottamiin ilmastonmuutosta torjuviin politiikkatoimiin.

Pirkanmaan ehdokkaissa oli havaittavissa, että ilmastoasenteet jakautuivat tutkimuskirjallisuudessa esitetyn tavan mukaan, jossa puoluekannan lisäksi sosiodemografiset tekijät, kuten ikä ja sukupuoli, ennustavat henkilön ilmastoasenteita.

Pirkanmaalaisten ehdokkaiden keskuudessa ilmastomyönteiset asenteet jäivät kuitenkin heikommin edustetuiksi  verrattuna negatiivisempiin asenteisiin. Osittain tätä selitti kevään eduskuntavaaleissa sekä nuorten ehdokkaiden vähäisempi määrä muihin ikäluokkiin verrattuna että naisehdokkaiden vähäisempi määrä miesehdokkaisiin verrattuna. 

Ehdokkaiden moninaiset kärkiteemat omissa vaalikampanjoissaan

Kaikista kärkiteemoista, jotka ehdokkaat nostivat itse esille omilla kotisivuillaan, koulutus toistui kaikista yleisimmin pirkanmaalaisten ehdokkaiden keskuudessa. Koulutus esiintyi kolmen kärkiteeman joukossa noin 8 prosentilla ehdokkaista, joilla oli kotisivut. Ilmastonmuutos oli kärkiteemoista toiseksi yleisimmin esiintyvä (7 %). Sen kannoilla tulivat yrittäjyys (5 %), vanhukset (5 %) ja työllisyys (5 %).

Koulutus toistui kärkiteemoista yleisimmin pirkanmaalaisten ehdokkaiden keskuudessa.

Prosenttierot kärkiteemojen esiintyvyyksien välillä olivat kuitenkin hyvin pieniä, eikä mikään teema näin ollen noussut ylitse muiden. Mainitsemisen arvoista on se, että ympäristönsuojelu ei päässyt lainkaan kymmenen yleisimmän kärkiteeman joukkoon, kun tarkasteltiin kaikkia ehdokkaita. Ympäristönsuojelun kohdalla oli kuitenkin havaittavissa suuriakin puoluekohtaisia eroja, sillä se nousi kuitenkin yhdeksi merkittävimmäksi kärkiteemaksi keskustan, vihreiden ja SDP:n ehdokkaiden kotisivuilla.

Puolueen perusteella tarkasteltuna kärkiteemojen suhteen löytyy suurta hajontaa. Ilmastonmuutos nousi kolmen yleisimmän kärkiteeman joukkoon vihreillä, vasemmistoliitolla, SDP:llä ja Liike Nytillä. Vihreiden, vasemmistoliiton ja Liike Nytin ehdokkailla ilmastonmuutos oli yleisimmin esiintyvä kärkiteema (tai jaetulla ykkössijalla). SDP:llä ilmastonmuutos oli jaetulla kolmannella sijalla. Lisäksi ympäristönsuojelu pääsi kolmen yleisimmän kärkiteeman joukkoon keskustan, SDP:n ja vihreiden ehdokkaiden kotisivuilla.

Kun verrataan ehdokkaiden ilmastoasenteita vaalikonevastauksien ja kärkiteemojen näkökulmista, saadaan selville joitakin mielenkiintoisia epäjohdonmukaisuuksia. Ehkä merkittävimmät epäjohdonmukaisuudet löytyivät Liike Nytin sekä keskustan ehdokkaiden kärkiteemojen ja vaalikonevastauksien väliltä.

Ehkä merkittävimmät epäjohdonmukaisuudet löytyivät Liike Nytin sekä keskustan ehdokkaiden kärkiteemojen ja vaalikonevastauksien väliltä.

Liike Nytin ehdokkaista lähes kolmannes oli nostanut ilmastonmuutoksen kärkiteemakseen, mutta vaalikonevastausten perusteella ehdokkaista vain noin 15 prosenttia oli valmis esitettyihin politiikkatoimiin ja puolet ehdokkaista suhtautui keskimäärin torjuvasti kaikkiin vaalikoneissa esitettyihin politiikkatoimiin. Mahdollista on, että Liike Nytin ehdokkaat olivat epäjohdonmukaisia tavoitteissaan tai he eivät pitäneet vaalikoneiden ehdottamia politiikkatoimia oikeina tapoina toimia ilmastonmuutosta vastaan.

Keskustan ehdokkailla taas ympäristönsuojelu oli kolmen tärkeimmän kärkiteeman joukossa, mutta vaalikonevastauksien perusteella keskustan ehdokkaat olivat hyvin skeptisiä esitettyjen politiikkatoimien suhteen. Yli 65 prosenttia heistä suhtautui niihin torjuvasti.

Pirkanmaalaiset keskustan ehdokkaat mahdollisesti näkivät ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ympäristönsuojelun toisistaan irrallisina tavoitteina, minkä vuoksi he vaalikonevastauksissaan suhtautuivat torjuvasti ehdotettuihin ilmastotoimiin mutta nostivat silti ympäristönsuojelun merkittäväksi vaaliteemakseen.

Toisaalta on mahdollista, että keskustan ehdokkaiden mielestä metsänhakkuu ja lihansyönti edustivat ensisijaisesti joitakin muita asiakysymyksiä kuin ilmastonmuutos- tai ympäristökysymyksiä. Toisin sanoen niiden puolustamisen tai vastustamisen ei välttämättä nähty olevan ensisijaisesti yhteydessä ilmastonmuutoksen vastaisten toimien vastustamiseen tai puolustamiseen.

Hieman yllättäen ilmastonmuutos ei noussut nuorten ehdokkaiden (18–29-vuotiaiden) ikäryhmässä yleisimmin esiintyväksi kärkiteemaksi heidän kotisivuillaan. Se pääsi kärkiteemoissa jaetulle toiselle sijalle (24 %) jääden yli 10 prosenttiyksiköllä jälkeen 18–29-vuotiaiden ehdokkaiden yleisimmästä kärkiteemasta, koulutuksesta (36 %).

Sen sijaan 30–50-vuotiaiden ikäryhmässä ilmastonmuutos oli yleisimmin esiintyvä kärkiteema, noin joka neljännellä 30-vuotiaista ehdokkaista ilmastonmuutos esiintyi kolmen yleisimmän kärkiteeman joukossa. Yli 51-vuotiaiden ikäryhmässä ilmastonmuutos ei noussut kolmen yleisimmän kärkiteeman joukkoon

Ilmastoehdokkaan arkkityyppi

Pirkanmaalla kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta ehdolle asettui todennäköisimmin vihreiden tai vasemmistoliiton 18–29-vuotias naispuolinen ehdokas.

Ilmastonmuutoksen esiintymiseen kärkiteemana kevään eduskuntavaaleissa ei näyttäisi Pirkanmaalla vaikuttaneen ehdokkaan sukupuoli, sillä sekä nais- että miesehdokkaista noin joka viides nosti sen omilla kotisivuillaan kolmen kärkiteemansa joukkoon. Tästä huolimatta pirkanmaalaiset naisehdokkaat suhtautuivat vaalikonevastauksiensa perusteella selvästi miehiä myönteisemmin esitettyihin politiikkatoimenpiteisiin ja ilmastonmuutosta koskeviin arvokysymyksiin.

On mahdollista, että miesehdokkaat ja vanhempiin ikäryhmiin kuuluvat ehdokkaat eivät pitäneet vaalikoneissa ehdotettuja politiikkatoimia parhaina tapoina toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

On mahdollista, että miesehdokkaat ja vanhempiin ikäryhmiin kuuluvat ehdokkaat eivät pitäneet vaalikoneissa ehdotettuja politiikkatoimia parhaina tapoina toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Toisaalta analysoiduissa vaalikonekysymyksissä oli mukana myös arvokysymyksiä, jotka eivät suoraan viitanneet mihinkään politiikkatoimenpiteeseen, joten vaalikonevastausten tulosta voidaan pitää ainakin viitteellisenä indikaattorina ehdokkaan ilmastoasenteiden suhteen. 

Ilmastovaalit 2019?

Vuoden 2019 eduskuntavaaleja ei voida täysin perustellusti pitää Pirkanmaalla ilmastovaaleina. Ilmastonmuutos oli esillä pirkanmaalaisten ehdokkaiden itse nimeämissään kärkiteemoissa vahvasti, mutta yleisimmin toistunut kärkiteema oli kuitenkin koulutus.

Osuvampaa on todeta, että vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokkailla oli useita vahvoja kärkiteemoja, jotka vaihtelivat sekä puolueittain että ehdokkaiden sosiodemografisen taustan mukaan.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokkailla oli useita vahvoja kärkiteemoja, jotka vaihtelivat sekä puolueittain että ehdokkaiden sosiodemografisen taustan mukaan.

Toisaalta kevään 2019 eduskuntavaalien voidaan katsoa vahvistaneen ilmastonmuutoksen asemaa suurena vaaliteemana muun muassa työllisyyden, yrittäjyyden ja eriarvoisuuden rinnalla. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa lähes jokainen puolue otti jollain tavalla kantaa ilmastonmuutokseen, eikä sitä voinut aihealueena ohittaa.

Ilmastonmuutosteeman vahvistuneeseen asemaan viittaa myös sen jatkuva läsnäolo julkisessa keskustelussa. Esimerkiksi analysoiduissa Ylen sekä Helsingin Sanomien vaalikoneissa kolmestakymmenestä kysymyksestä yhteensä kuusi mittasi asenteita sekä arvoja ympäristöä ja ilmastonmuutosta kohtaan.

Tämän perusteella voidaan arvella ainakin vaalikoneiden tekijöiden uskoneen äänestäjillä olleen halukkuutta tietää ehdokkaiden ilmastoasenteista ja jopa mahdollisesti painottavan niitä äänestyspäätöksissään. Vaikka ilmastonmuutos ei ollut kevään eduskuntavaaleissa vaalikeskustelun hallitsevin kärkiteema, näyttäisi se vakiinnuttaneen paikkansa suurten vaaliteemojen joukossa.

Tulokset perustuvat kaikista pirkanmaalaisista eduskuntavaaliehdokkaista kerättyyn kokonaisaineistoon. Tekstissä esitetyt tulokset ovat valtakunnallisesti suuntaa-antavia, mutta on huomioitava, ettei tutkimuksessa ole käytetty valtakunnallista aineistoa.

Salla Vadén on kansainvälisen politiikan opiskelija ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopistossa.

Aino Tiihonen on valtio-opin väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa. Tiihonen toimi eduskuntavaalien tutkimuskurssin toisena ohjaavana opettajana.

Julkaisu Eduskuntavaalit 2019 – ilmastovaalit? ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.