<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Politiikasta</title>
	<atom:link href="https://politiikasta.fi/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://politiikasta.fi</link>
	<description>Ajankohtaista analyysia yhteiskunnasta</description>
	<lastBuildDate>Fri, 20 Nov 2026 08:24:01 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=7.1.5</generator>

<image>
	<url>https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2022/07/cropped-Icon-Politiikasta-1-1-32x32.png</url>
	<title>Politiikasta</title>
	<link>https://politiikasta.fi</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Ylioptimistista teknologiapolitiikkaa – pienydinvoimalat ja vastuuvelvollisuuden heikkous</title>
		<link>https://politiikasta.fi/ylioptimistista-teknologiapolitiikkaa-pienydinvoimalat-ja-vastuuvelvollisuuden-heikkous/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/ylioptimistista-teknologiapolitiikkaa-pienydinvoimalat-ja-vastuuvelvollisuuden-heikkous/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Tapio Litmanen]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 20 Nov 2026 08:07:56 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[teknologia]]></category>
		<category><![CDATA[valta]]></category>
		<category><![CDATA[vastuullisuus]]></category>
		<category><![CDATA[Ydinvoima]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=27684</guid>

					<description><![CDATA[<p>Ylioptimismin haittojen hillitsemiseksi tarvitaan kritiikkiä, avointa julkista keskustelua ja jopa ristiriitoja.</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/ylioptimistista-teknologiapolitiikkaa-pienydinvoimalat-ja-vastuuvelvollisuuden-heikkous/">Ylioptimistista teknologiapolitiikkaa – pienydinvoimalat ja vastuuvelvollisuuden heikkous</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Lupausten yhteiskunnallisen kestävyyden parantamiseksi ja ylioptimismin haittojen hillitsemiseksi tarvitaan kritiikkiä, avointa julkista keskustelua ja jopa ristiriitoja.</pre>



<p class="wp-block-paragraph">Pienydinvoimaloista puhutaan Suomessa ennen kaikkea mahdollisuutena ja ratkaisuna ilmastonmuutos- ja energiaturvallisuusongelmiin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kysymys siitä, kuka on vastuussa teknologiaan liitetyistä lupauksista ja niiden toteutumisesta? </p>



<p class="wp-block-paragraph">Laillishallinnolliset mekanismit eivät yksin riitä hillitsemään ylioptimisten odotusten haittoja, kuten epäonnistuneiden hankkeiden seurauksia tai julkisten varojen tuhlausta, vaan tarvitaan myös poliittista ja moraalista vastuuvelvollisuutta</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ydinvoiman puolestapuhujat ovat jo vuosia luvanneet, että <a href="https://www.fortum.com/about-us/blog-podcast/forthedoers-blog/first-small-nuclear-reactor-finland-10-15-years" rel="noopener"></a><a href="https://www.fortum.com/about-us/blog-podcast/forthedoers-blog/first-small-nuclear-reactor-finland-10-15-years" rel="noopener"></a>&nbsp;pienydinvoimaloiden teknologinen kehitystyö on edennyt niin pitkälle, että ensimmäinen lämmöntuotantoon tarkoitettu pienydinvoimala olisi <a href="https://www.lut.fi/fi/artikkelit/modulaarisia-pienia-kaukolamporeaktoreita-smr-kaytetaan-suomessa-2020-luvulla" target="_blank" rel="noreferrer noopener">käytössä 2030-luvun alkupuolella.</a></p>



<p class="wp-block-paragraph">Suomalaisten kaupunkien, muun muassa <a href="https://www.helen.fi/tietoa-meista/ydinvoima/ydinenergia" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Helsingin</a> ja <a href="https://www.kuopionenergia.fi/vastuullisuus/pienydinvoima/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Kuopion</a>, energiayhtiöt ovat tarttuneet tähän lupaukseen. Ne ovat lähteneet selvittämään edellytyksiä pienydinvoimalan rakentamiselle ja työstämään lupausta omiin tarkoituksiinsa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Samaan aikaan tietä pienydinvoimaloille on tasoiteltu eduskuntaa ja valtioneuvostoa myöten. <a href="https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=5723" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Uudistetun ydinenergialain</a> yksi tavoite on ollut keventää ydinteknologian sääntelyä, jotta uusien pienydinvoimaloiden käyttöönotto nopeutuisi ja hankkeiden edistäjien olisi helpompi hallita riskejä ja hankkia rahoitusta.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Valta ja vastuu teknistieteellisissä lupauksissa</h3>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://www.jyu.fi/fi/tutkimusryhmat/promises" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Promises-tutkimushankkeen</a> lähtökohtana on ollut ajatus teknistieteellisistä lupauksista vallankäytön välineinä. Tällaiset lupaukset ovat tulevaisuuteen suuntautuneita väitteitä, odotuksia ja visioita, joiden avulla esimerkiksi teknologioille rakennetaan <a href="https://academic.oup.com/spp/article-abstract/48/6/900/6357827?redirectedFrom=PDF&amp;casa_token=_J0oSlL2BSEAAAAA:O4JXOZDBNIBcGjKKGiRRyi0vG9nsufJUwVYuFax52tNBpIPK9FyStIvVbHR3c4iz0Kd7VqU644Y2hA" target="_blank" rel="noreferrer noopener">oikeutusta, uskottavuutta ja kannatusta.</a> </p>



<p class="wp-block-paragraph">Pienydinvoimaloiden oikeutusta rakentavat lupaukset ilmastonmuutoksen tai energiariippuvuuden kaltaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisesta. Uskottavuutta taas tuotetaan vetoamalla aiempaan kokemukseen kyseisestä teknologiasta ja sen toimivuudesta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Teknistieteelliset lupaukset eivät ole pelkästään puhetta, vaan ne kokoavat samaan suuntaan asioita edistäviä toimijoita <a href="https://www.ecosmr.fi/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">yhteenliittymiksi</a> ja aikaansaavat institutionaalisia ja materiaalisia muutoksia. Lupaukset herättävät hankalia kysymyksiä vastuusta sekä erityisesti vastuuvelvollisuudesta. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Laillisuusperusteiset&nbsp;vastuuvelvollisuuden valvontamekanismit ovat Suomessa pääasiassa toimivia, mutta niiden mahdollisuudet ovat rajalliset, kun kyse on teknistieteellisistä lupauksista.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tekstissämme olemme kiinnostuneita etenkin poliittismoraalisesta vastuuvelvollisuudesta. Poliittisen vastuuvelvollisuuden hahmotamme hallinnon ja etiikan emeritusprofessori <a href="https://www-sciencedirect-com.ezproxy.jyu.fi/science/chapter/referencework/pii/B0080430767010913" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><strong>Joseph M. Bessetten</strong></a> määritelmän mukaisesti ajatukseksi, jonka mukaan demokraattisessa järjestelmässä päätöksentekijöiden tulee vastata toiminnastaan kansalaisille.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/01402382.2010.486119" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Moraalisessa vastuuvelvollisuudessa</a> toimija on velvollinen tekemään tiliä toiminnastaan ja perustelemaan toimintaansa sekä kohtaamaan siihen kohdistuvaa moraalista arviointia, moitteita ja seurauksia.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Toimivan laillishallinnollisen vastuuvelvollisuuden rinnalle tarvitaan mekanismeja, jotka velvoittavat päätöksentekijät kantamaan vastuun antamistaan lupauksista.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Toimivan laillishallinnollisen vastuuvelvollisuuden rinnalle tarvitaan mekanismeja, jotka velvoittavat päätöksentekijät kantamaan vastuun antamistaan lupauksista. Teknistieteellisten lupausten arviointiin ja niiden yhteiskunnallisen vahvuuden koettelemiseen tarvitaan tervettä epäluuloa ja epäluottamusta: vasta-asiantuntemusta, mediakritiikkiä, tutkivaa journalismia, kansalaisvalvontaa sekä uudenlaisia keinoja kansalaisten osallistamiseksi, mutta myös yritysten <a href="https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/0007650319845091" target="_blank" rel="noreferrer noopener">vastuullisuusviestinnän</a> valvomista ja seurantaa. Nämä lupausten arvioinnin keinot olisi nivottava osaksi yhteiskunnallisen päätöksenteon instituutioita ja arviointiin tarvittaisiin kannustimia.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Pienydinvoimalat ovat otollinen kohde teknistieteellisten lupausten ja niiden vaikutusten tutkimiseksi. Pienydinvoimaloiden puolestapuhujat ovat vuosien varrella kertoneet teknologian kyvystä esimerkiksi <a href="https://afry.com/en/insight/how-smrs-could-help-decarbonise-district-heating" target="_blank" rel="noreferrer noopener">vähentää kaukolämmityksen hiilidioksidipäästöjä</a> ja <a href="https://www.energy.gov/ne/articles/5-key-resilient-features-small-modular-reactors" target="_blank" rel="noreferrer noopener">parantaa energiaturvallisuutta</a>. &nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Pienydinvoimaloita on kaavailtu perinteisen ydinvoima-alan pelastajiksi, sillä teknologiantoimittajat, kuten <a href="https://www.rolls-royce-smr.com/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Rolls-Royce SMR</a>, <a href="https://www.gevernova.com/nuclear/carbon-free-power/bwrx-300-small-modular-reactor" target="_blank" rel="noreferrer noopener">GE Hitachi</a>, <a href="https://www.nuscalepower.com/#:~:text=NuScale%20joins%20TVA%20and%20ENTRA1%20Energy%20in%20advancing,the%20nuclear%20industry%20with%20safer%2C%20more%20flexible%20options." target="_blank" rel="noreferrer noopener">NuScale Power</a>, <a href="https://www.steadyenergy.com/fi" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Steady Energy</a> ja <a href="https://www.blykalla.com/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Blykalla</a>, lupaavat standardoinnin ja teollisen sarjatuotannon johtavan kustannussäästöihin verrattuna Olkiluoto 3:n kaltaisiin suuriin ydinvoimaloihin</p>



<p class="wp-block-paragraph">Lisäksi yhteenliittymät ovat rakentaneet edellytyksiä teknologian laajamittaiselle käyttöönotolle kertomalla niiden tekevän ydinvoimasta vielä aiempiakin reaktorisukupolvia <a href="https://www.energy.gov/ne/benefits-small-modular-reactors-smrs" target="_blank" rel="noreferrer noopener">turvallisempia.</a> Lupauksilla on myös hahmoteltu kehityskulkuja, joissa energiainnovaatiot <a href="https://www.steadyenergy.com/fi/news-article/construction-of-steady-energys-small-nuclear-heating-pilot-plant-begins-in-helsinki" target="_blank" rel="noreferrer noopener">vahvistavat</a> <a href="https://www.steadyenergy.com/fi/news-article/construction-of-steady-energys-small-nuclear-heating-pilot-plant-begins-in-helsinki" target="_blank" rel="noreferrer noopener">kansallista kilpailukykyä</a> ja korkean teknologian osaamisen <a href="https://www.helen.fi/uutiset/2023/helen-ja-steady-energy-tahtaavat-ydinlampotuotannon-kaynnistamiseen-suomessa" target="_blank" rel="noreferrer noopener">vientiä.</a> Vaikka julkisuudessa puhutaan pienydinvoimaloista yhtenä konseptina, kehitteillä on <a href="https://oecd-nea.org/jcms/pl_107879/nea-small-modular-reactor-digital-dashboard" target="_blank" rel="noreferrer noopener">yli sata pienreaktorimallia</a>. &nbsp;</p>



<h3 class="wp-block-heading">Lupausten yhteiskunnallinen voima</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Teknistieteelliset lupaukset ovat yhteiskunnallisesti hyödyllisiä ja välttämättömiä. Pannessaan liikkeelle resursseja ja kootessaan toimijoita yhteistyöhön ne edistävät muutosta ja toimivat innovaatioiden liikevoimana. Lupauksilla pyritään vakiinnuttamaan haluttuja kehityskulkuja ja hallitsemaan tulevaisuutta</p>



<p class="wp-block-paragraph">Suomessa lupaukset pienydinvoimaloista ovatkin langenneet jo valmiiksi suopeaan maaperään, ja niillä on onnistuttu hälventämään epäilyksiä vasta kehitteillä olevan teknologian hyväksyttävyydestä, toteutettavuudesta ja kehitystarpeista. <a href="https://www.tieteentiedotus.fi/files/tiedebarometri_2026.pdf" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Suomi on tiede- ja teknologiamyönteinen maa,</a> jossa <a href="https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/markkinat/ydinvoima-toivotuin-tuotantomuoto.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">ydinvoimalla</a> ja <a href="https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_98609" target="_blank" rel="noreferrer noopener">pienydinvoimalla</a> on kyselytutkimusten mukaan <a href="https://energia.fi/julkaisut/mielipiteet-ydinvoimasta-2023-raportti/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">kansalaisten tuki</a>.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Suomi on tiede- ja teknologiamyönteinen maa, jossa ydinvoimalla ja pienydinvoimalla on kyselytutkimusten mukaan kansalaisten tuki.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Katteettomilla tai liian suurilla lupauksilla voi olla haittavaikutuksia. Etenkin <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000009377307.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">ylioptimistiset arviot aikatauluista, kustannuksista ja teknisestä toteutettavuudesta</a> ovat takavuosina syöneet ydinvoima-alan uskottavuutta. Lisäksi innostusta herättävien visioiden avulla lupausyhteisöt saavat suunnattua voimavaroja (investointeja, työvoimaa ja -panostusta sekä poliittista sitoutuneisuutta) suosimiinsa kohteisiin, kun samanaikaisesti toiset vaihtoehtoiset energiaratkaisut voivat jäädä niitä vaille.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Näiden lisäksi vaikutusvaltaiset lupaukset, tavoite saada hyväksyntä tietylle tulevaisuuskuvalle tai teknologisen kehityksen yhteisöllinen huuma saattavat kaventaa kriittisen kansalaiskeskustelun mahdollisuuksia ja jättää varjoonsa vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat. <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011873680.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">llmaisimmekin <em>Helsingin Sanomissa</em></a> huolemme siitä, että lupaus edullisuudesta perustuu tällä hetkellä <a href="https://www.ea-energianalyse.dk/wp-content/uploads/2026/02/SMR-in-Denmark-Technology-Overview.pdf" target="_blank" rel="noreferrer noopener">epävarmoihin</a> ja <a href="https://resources.reutersevents.com/smr-2027-report-thanks" target="_blank" rel="noreferrer noopener">testaamattomiin oletuksiin</a> kehitteillä olevista <a href="https://world-nuclear.org/information-library/nuclear-power-reactors/small-modular-reactors/small-modular-reactor-smr-design-database" target="_blank" rel="noreferrer noopener">lukuisista teknologioista.</a></p>



<h3 class="wp-block-heading">Vastuuvelvollisuus lupauksista</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Teknistieteellisissä lupauksissa kysymykset vastuusta ovat monimutkaisia ja ne ovat häilyviä toisin kuin esimerkiksi tiukasti julkisoikeudellisesti säännellyllä ydinvoima-alalla.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ydinenergialaki ja ydinvastuulaki molemmat määrittelevät selkeitä vastuita. Siinä missä <a href="https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2026/775" target="_blank" rel="noreferrer noopener">ydinenergialak</a>i määrittelee ennen kaikkea toiminnanharjoittajan turvallisuus- ja jätehuoltovastuut, <a href="https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1972/484" target="_blank" rel="noreferrer noopener">ydinvastuulaki</a> puolestaan kohdentaa ydinvahingosta aiheutuvan taloudellisen vastuun laitoksenhaltijalle ja toissijaisen vastuun Suomen valtiolle.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Etenkin turvallisuus ja jätehuoltovastuu tarkoittavat velvollisuutta osoittaa viranomaisille, että vaatimukset täytetään. Ydinvastuulain logiikka on erilainen. Sen keskeisenä tehtävänä on määrittää, kuka vastaa ydinvahingon korvaamisesta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Teknistieteellisissä lupauksissa vastaavasti sääntely on epämuodollista ja vastuun rajat häilyvät. Yleisesti ottaen <a href="https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1468-0386.2007.00378.x" target="_blank" rel="noreferrer noopener">vastuuvelvollisuus</a> edellyttää, että lupauksia esittävällä on velvollisuus selittää ja perustella toimintaansa laajemmalle yleisölle, että muilla toimijoilla on oikeus esittää kysymyksiä ja arvioida vastuuvelvollisen toimintaa, ja että tämä prosessi voi aiheuttaa lupauksen esittäjälle seurauksia.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tärkeitä kysymyksiä ovatkin kuka on vastuussa ja kenelle, ja mitä seuraamuksia lupausten mahdollisesta toteutumatta jäämisestä ja yltiöoptimististen lupausten haittavaikutuksista tulisi aiheutua.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vastuuvelvollisuusmekanismit voivat hillitä yltiöoptimististen lupausten haittavaikutuksia kuten teknologisen kehityspolun lukkiutuminen, luottamuksen heikentyminen ja riskien huomiotta jättäminen. Etenkin median ja kansalaisyhteiskunnan tulisi kriittisesti valvoa lupauksia. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Journalistisen median perinteinen tehtävä on olla vallan vahtikoira. Aiemmissa tutkimuksissamme olemme havainneet, että suomalainen media on etenkin ydinjäteasioissa pikemminkin sylikoira esimerkiksi <a href="https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S221462961930492X?casa_token=KEzIvUTyUZEAAAAA:AXJXugjsuqSiQJj3tyF072Sp86RREevFttZ5YFiLC4zKgVTx60OuZMglVey2TN7WZX73U2HUcQ" target="_blank" rel="noreferrer noopener">ruotsalaiseen</a> ja <a href="https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/rhc3.12210" target="_blank" rel="noreferrer noopener">ranskalaiseen</a> mediaan verrattuna.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Yksittäiset kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat testaavat lupauksia esittämällä epäilyjä lupausten taustalla olevista laskelmista, oletuksista ja päätelmistä. <a href="https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2214629616302511?casa_token=sLSc3hKCuz4AAAAA:uDBK7kHZSupvwITKRC6N5MUPsWwbm-ELV7ZiVbRaFKZHtmQjOTzAU7FCUKTJnIqE5tsz-cJ2AA" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Tutkimustulokset</a> kertovat siitä, että suomalainen kansalaisyhteiskunnan valta energiapolitiikassa on kovin vähäistä esimerkiksi <a href="https://doi.org/10.2202/1944-4079.1044" target="_blank" rel="noreferrer noopener">verrattuna</a> Ranskaan, Britanniaan tai Ruotsiin, missä esimerkiksi julkinen valta tuki taloudellisesti viime vuosiin asti ydinjätehuoltoon kriittisesti suhtautuvia kansalaisjärjestöjä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kansalaisvalvonnan oikeutusta, resurssointia ja kannustimia on lisättävä, jotta varmistetaan, että lupauksia ei rakenneta yksinomaan suljetuissa asiantuntijapiireissä, vaan mahdollisimman avoimen julkisen keskustelun kautta.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Voi pohtia, puuttuuko Suomesta vastuuvelvollisuusmekanismeja, kuten kriittinen media ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Voi pohtia, puuttuuko Suomesta vastuuvelvollisuusmekanismeja, kuten kriittinen media ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta. Entä eikö poliittisilla päättäjillä, energiayhtiöiden hallituksilla tai yhtiöiden suurimmilla omistajilla ole uskallusta käyttää jo olemassa olevia poliittisia, oikeudellisia, hallinnollisia, ammatillisia, yhteiskunnallisia tai markkinaperusteisia vastuumekanismeja?</p>



<p class="wp-block-paragraph">Yksi esimerkki vastuumekanismien toimimattomuudesta, mutta myös toimivuudesta, on Fennovoiman ydinvoimalahanke. Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydinvoimalahankkeen 2014 Venäjän vallattua Krimin, mutta Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan vuonna 2022 uskallettiin <a href="https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/1467-9477.70021" target="_blank" rel="noreferrer noopener">vetää poliittinen tuki pois hankkeelta</a>.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Lupaus Fennovoima-hankkeesta synnytti lukuisia eritasoisia päätöksiä ja mittavia investointeja Hanhikiven alueen infrastruktuuriin, mutta itsessään lupaus ei koskaan materialisoitunut turvallista ydinsähköä tuottavaksi voimalaitokseksi. Jälkikäteen tarkasteltuna kyse oli poliittismoraalisesta riskinotosta, kun aluksi riskejä vähäteltiin, riskinarviointi oli puutteellista ja kehittymässä olevia riippuvuuksia ei otettu vakavasti.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vielä julkaisemattomassa artikkelissa analysoimme Suomen ja Ruotsin valtalehdissä käytyä keskustelua pienydinvoimaloista vuosina 2000–22. Pienydinvoimaloita koskevien lehtikirjoitusten määrä on kasvanut nopeasti vuodesta 2021 lähtien. Tutkimuksessamme havaitsimme suomalaisen julkisen keskustelun kritiikittömyyden verrattuna ruotsalaiseen vilkkaaseen, moniääniseen ja kriittiseen keskusteluun.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tulokset osoittavat, kuinka pienydinvoimaloiden kannattajat oikeuttavat lupauksensa eri yhteiskunnallisissa suhdanteissa kulloisiinkin yhteiskunnallisiin prioriteetteihin vedoten. Kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan kärjisti koronapandemian jälkeistä energiakriisiä, pienydinvoimaloita tarjottiin vastaavanlaisten tulevien kriisien lievittäjiksi. Myös Ruotsissa pienydinvoimaloita esitettiin energiaturvallisuuden parantamiseksi, mutta ongelmista syytettiin suurten ydinvoimaloiden sulkemista, eikä niinkään Ukraina-kriisiä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Suomalaisessa mediassa äänessä olivat etenkin pienydinvoimaloita kannattavat teollisuuden edustajat ja poliitikot, eikä pienydinvoimaloiden mahdollisia vaihtoehtoja juuri puntaroitu, kun taas ruotsalaisessa mediassa käytiin paikoin kiivastakin keskustelua, johon osallistuivat myös uusiutuvien energiamuotojen edustajat ja vasta-asiantuntijat.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Lupaus pienydinvoiman edullisuudesta</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Julkisessa keskustelussa pienydinvoiman kustannuskilpailukyky näyttäytyy usein lähtöoletuksena, vaikka kaupallisesta toiminnasta ei vielä ole kokemuksia ja moni <a href="https://www.nature.com/articles/s41467-026-76077-3" target="_blank" rel="noreferrer noopener">asiantuntija</a> epäilee pienydinvoiman kilpailukykyä sähkömarkkinoilla.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Laajempaa keskustelua pienydinvoimaloiden taloudesta ei ole Suomessa juurikaan käyty. Siitä huolimatta esimerkiksi <a href="https://www.kuopionenergia.fi/vastuullisuus/pienydinvoima/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Kuopion Energia</a> on kertonut olettavansa ydinkaukolämmön tuotantokustannusten olevan kohtuulliset. Pienydinvoimaloita kaukolämmön tuotantoon kehittävä suomalainen yhtiö Steady Energy puolestaan <a href="https://www.steadyenergy.com/fi" target="_blank" rel="noreferrer noopener">markkinoi</a> pienydinvoimaa vähäpäästöisyydellä ja edullisuudella.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Fortumilla on <a href="https://www.fortum.com/fi/tietoa-meista/energiantuotanto/ydinvoima/uusi-ydinvoima-huomisen-energiaratkaisuna/kehitamme-uutta-ydinvoimaa-tulevaisuuden-vaihtoehtona" target="_blank" rel="noreferrer noopener">selvityksensä</a> pohjalta selvä näkemys, ettei nykyisten markkinahintojen oloissa uutta ydinvoimakapasiteettia kannata rakentaa Pohjoismaissa. Yhtiö liputtaa suurvoimaloiden puolesta ainakin sähköntuotannossa. Toisaalta vuoden 2026 alussa <a href="https://www.fortum.com/media/2026/01/fortum-deepens-its-collaboration-steady-energy-developer-district-heating-reactors" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Fortum ilmoitti</a> syventävänsä yhteistyötä Steady Energyn kanssa. Vastaavasti <a href="https://www.world-nuclear-news.org/Articles/Steady-Energy-taps-TVO-nuclear-expertise" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Teollisuuden Voima Oyj:n tytäryhtiö</a> teki vuonna 2024 yhteistyösopimuksen Steady Energyn kanssa kaukolämpöreaktorin kehittämisestä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Puhe taloudesta ja kustannuksista kietoutuu <a href="https://www.helen.fi/uutiset/2023/helen-ja-steady-energy-tahtaavat-ydinlampotuotannon-kaynnistamiseen-suomessa" target="_blank" rel="noreferrer noopener">yleisempään puheeseen</a> pienydinvoimasta lupaavana ratkaisuna. Liian yleinen keskustelu pienydinvoiman taloudellisuudesta ja kustannuksista on ongelmallista, koska oletuksiin perustuva lupaus muovaa julkista mielipidettä eikä useinkaan vastaa nykytietämystä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kriittiset asiantuntija-arviot loistavat poissaolollaan. Muutamia kriittisiä <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aripesonen1/steady-energy-oy-ja-suomen-pienydinvoimat-taas-kerran-ollaan-suomessa-jo-heti-alkumetreilla-menemassa-pain-vittua/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">kansalaisten</a> tai <a href="https://www.sll.fi/ajankohtaista/pienydinvoimasta-katse-kohti-kestavampia-ratkaisuja/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">kansalaisjärjestöjen</a> arvioita on tosin julkaistu. Pienydinvoiman taloudesta on luettavissa suomalaisen tutkimuslaitoksen VTT:n yhdessä tanskalaisen Ea Energy Analysesin kanssa tuottama <a href="https://www.ea-energianalyse.dk/wp-content/uploads/2026/02/SMR-in-Denmark-Technology-Overview.pdf" target="_blank" rel="noreferrer noopener">raportti</a>, joka korostaa kustannusten ennustamisen olevan hyvin vaikeaa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tutkijoiden mukaan luotettavaa tietoa pienydinvoimaloiden kustannuksista ei tänä päivänä ole, koska ensimmäisiä sarjatuotantoon perustuvia kustannustietoja odotetaan vuosilta 2035–40. Ensimmäisten laitosten investointikustannuksista esitetyt arviot vaihtelevat merkittävästi, noin 6–16 miljoonan euron välillä megawattia sähkötehoa (MWe) kohden.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Epävarmuutta lisää myös, etteivät valmistajien kustannusarviot välttämättä perustu yhtenäisiin oletuksiin. <a href="https://climateprogramportal.org/wp-content/uploads/2025/02/LIFTOFF_DOE_AdvNuclear-vX7.pdf" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Yhdysvaltain energiaministeriön raportissa</a> todetaan, että sitova tilauskanta, joka käsittäisi 5–10 saman reaktorimallin käyttöönottoa, on ensimmäinen tarvittava askel kaupallisen läpimurron vauhdittamiseksi Yhdysvalloissa. Sekään ei välttämättä riittäisi teolliseen sarjatuotantoon pääsemiseen.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Lupausten yhteiskunnallinen arviointi</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Teknistieteellisten lupauksien aikaansaaman mahdollisen kollektiivisen innostuksen vas-tapainoksi tarvitaan myös vastuuvelvollisuuden toteutumista asiantuntijoilta, tutkijoilta, journalisteilta, kansalaisjärjestöiltä ja kansalaisilta. Se on välttämätön, joskaan ei yksin riittävä edellytys sille, etteivät paisutetut lupaukset johda vikainvestointeihin ja voimavarojen tuhlaukseen yhteiskunnallisesti ei-toivottuihin hankkeisiin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Lisäksi on mietittävä vastuuvelvollisuuden institutionaalista perustaa, jottei arviointi jää yksittäisten, vähän vaikutusvaltaa omaavien toimijoiden harteille. Suomessa parlamentaarinen teknologian arviointi on kytketty eduskunnan <a href="https://www.eduskunta.fi/kansanedustajat-ja-toimielimet/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta" target="_blank" rel="noreferrer noopener">tulevaisuusvaliokuntaan</a>, mutta toiminnassaan se painottaa lähinnä tulevaisuuspolitiikkaa, kehittyvien teknologioiden mahdollisuuksien tunnistamista ja ennakointia teknologioiden kriittisen tarkastelun sijaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tämä osaltaan rajaa kykyä eritellä teknologisiin valintoihin liittyviä epävarmuuksia, intressiristiriitoja ja vaihtoehtoja eikä sen tukena ole tiettyjen <a href="https://media.wpd.digital/teknologiradet/uploads/2018/04/Report_Parliamentary-Technology-Assessment-in-Europe_An-overview-of-17-institutions-and-how-they-work.pdf" target="_blank" rel="noreferrer noopener">eurooppalaisten maiden kaltaisia teknologian arviointiin erikoistuneita tutkimusorganisaatioita</a>.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Puutteet valvonnassa voivat johtaa siihen, että päättäjille, yritysjohtajille ja kansalaisille muodostuu puutteellinen tai jopa virheellinen kuva pienydinvoiman mahdollisuuksista ja riskeistä.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Vastuuvelvollisuusmekanismeilla pyritään vahvistamaan, että päätökset ovat paitsi teknologisesti ja taloudellisesti laadukkaampia, myös poliittisesti ja demokraattisesti vahvempia, ja näin ollen yhteiskunnallisesti arvioituja, koeteltuja ja soviteltuja.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Lupausten yhteiskunnallisen kestävyyden parantamiseksi ja ylioptimismin haittojen hillitsemiseksi tarvitaan kritiikkiä, avointa keskustelua ja jopa ristiriitoja. Puutteet valvonnassa voivat johtaa siihen, että päättäjille, yritysjohtajille ja kansalaisille muodostuu puutteellinen tai jopa virheellinen kuva pienydinvoiman mahdollisuuksista ja riskeistä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Myös yleisempi kysymys laillishallinnollisten vastuumekanismien suhteellisesta vahvuudesta ja poliittismoraalisten vastuumekanismien vastaavasta heikkoudesta ansaitsee tulla pohdituksi. Onko kyseessä suomalaisen <a href="https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:legalismi" target="_blank" rel="noreferrer noopener">legalismin</a> ja <a href="https://www.oecd.org/en/publications/drivers-of-trust-in-public-institutions-in-finland_52600c9e-en.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">institutionaalisen luottamuksen</a> kääntöpuoli?</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vahva luottamus tieteeseen, teknologiaan ja institutionaaliseen sääntelyyn sekä juridishallinnollisen sääntelyjärjestelmän kehittyneisyys tylsistyttävät kritiikin kärjen ja vievät arvioinnilta pohjaa, vaikka tarkkaavaisuutta tarvittaisiin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Analyysia kaipaa myös valtion ja kansalaisyhteiskunnan läheinen suhde sekä korporatistis-konsensuaalinen hallintomalli, jos demokratian tarvitsema uskottava arviointi, valvonta ja haastaminen jäävät toteutumatta. Vastuuvelvollisuus sekä sen edellyttämät mekanismit ja institutionaaliset perustat luovat edellytyksiä kestävälle teknologiapolitiikalle ja hyvälle hallinnalle.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>YTT Tapio Litmanen on sosiologian professori Jyväskylän yliopistossa. Ympäristö- ja energiasosiologina Litmanen tutkii riskejä, ydinteknologiaa sekä energia- ja ydinvoimapolitiikkaa.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>YTT Hanna-Mari Husu on yhteiskuntatieteiden tutkijaopettaja LUT-yliopistossa. Husu tutkii energiamurrosta, yhteiskunnallisia valtasuhteita, osallistumista ja ydinvoimapolitiikkaa</em>.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>TTT</em> <em>Markku Lehtonen on tutkija Pompeu Fabra -yliopistossa Barcelonassa. Lehtonen tutkii ydinenergia- ja ydinjätepolitiikkan ristiriitoja, teknistieteellisiä lupauksia sekä luottamuksen ja asiantuntijuuden roolia päätöksenteossa.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>YTT</em> <em>Matti Kojo on yhteiskuntatieteiden tutkijaopettaja LUT-yliopistossa. Kojo tutkii ydinvoima- ja ydinjätepolitiikkaa, energiamurrosta, kansalaisosallistumista sekä energiahankkeiden hyväksyttävyyttä.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvituskuva: Anja van de Gronde / Unsplash</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/ylioptimistista-teknologiapolitiikkaa-pienydinvoimalat-ja-vastuuvelvollisuuden-heikkous/">Ylioptimistista teknologiapolitiikkaa – pienydinvoimalat ja vastuuvelvollisuuden heikkous</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/ylioptimistista-teknologiapolitiikkaa-pienydinvoimalat-ja-vastuuvelvollisuuden-heikkous/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
				<dc:creator><![CDATA[Hanna-Mari Husu]]></dc:creator>
		<dc:creator><![CDATA[Markku Lehtonen]]></dc:creator>
		<dc:creator><![CDATA[Matti Kojo]]></dc:creator>
	</item>
		<item>
		<title>Eduskuntavaalit 2027: Tekoälyä ja sisältöähkyä?</title>
		<link>https://politiikasta.fi/eduskuntavaalit-2027-tekoalya-ja-sisaltoahkya/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/eduskuntavaalit-2027-tekoalya-ja-sisaltoahkya/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Elisa Kannasto]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 18 Nov 2026 08:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[eduskuntavaalit 2027]]></category>
		<category><![CDATA[Media]]></category>
		<category><![CDATA[tekoäly]]></category>
		<category><![CDATA[viestintä]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=27679</guid>

					<description><![CDATA[<p>Muutokset kampanjoinnissa ja äänestyskäyttäytymisessä voivat näkyä jo ensi kevään eduskuntavaaleissa.</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/eduskuntavaalit-2027-tekoalya-ja-sisaltoahkya/">Eduskuntavaalit 2027: Tekoälyä ja sisältöähkyä?</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Tekoälyn käyttö vaikuttaa siihen, millaista tietoa ehdokkaista ja puolueista välittyy äänestäjille. Muutokset kampanjoinnissa ja äänestyskäyttäytymisessä voivat näkyä jo ensi kevään eduskuntavaaleissa.</pre>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoäly muuttaa vaalikampanjointia ja äänestäjien tiedonhakua myös Suomessa. Kevään 2027 eduskuntavaaleissa tekoäly auttaa ehdokkaita tuottamaan sisältöä sekä äänestäjiä vertailemaan poliittisia vaihtoehtoja. Se ei kuitenkaan itsessään ratkaise, kenen viestit tulevat näkyviin tai millaisina ehdokkaat ja heidän tavoitteensa esitetään. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoälyn merkitystä onkin tarkasteltava osana laajempaa viestinnän ympäristöä, jossa alustat, kampanjat ja tiedonhakupalvelut vaikuttavat siihen, mitä ihmiset näkevät ja voivat arvioida.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Poliittinen näkyvyys ei ole sidoksissa vain julkaisujen määrään. Siihen vaikuttaa myös, millaisena ehdokas esiintyy, mitä hän kertoo poliittisista tavoitteistaan ja miten sisältö toimii eri kanavissa. Samaan aikaan yleisöjen sitoutuminen viesteihin, reaktiot, kommentit ja jaot vaikuttavat merkittävästi sisältöjen leviämiseen.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://journal.fi/politiikka/article/view/119455" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Suomalaista vuoden 2019 eduskuntavaalien sosiaalisen median viestintää koskevassa tutkimuksessa</a> havaittiin, että julkaisut saattoivat olla samanaikaisesti sekä henkilökeskeisiä että asiapitoisia. Puoluejohtajat viestivät itsestään, mutta myös puolueistaan ja muista ehdokkaista.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Alustojen välillä oli eroja siinä, millaiset sisällöt painottuivat. Esimerkiksi Twitterissä siteerattiin puheenjohtajien lausuntoja debateista, Facebookissa jaettiin perinteisen median henkilökuvia ja argumentoitiin puolueen keskeisien aiheiden puolesta, kun taas Instagram keskittyi kampanjatunnelmien välittämiseen kuvien muodossa.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/160817" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Vuosien 2019 ja 2023 vaaleja vertailevassa tutkimuksessa</a> puolueiden ja puheenjohtajien julkaisujen määrä kasvoi, jolloin poliittiset teemat ja kannat tulivat viestinnässä aiempaa selvemmin esiin. Puoluepuheenjohtajia käytettiin puolueen mediana keskustelemassa puolueen keskeisistä teemoista ja ehdokkaista, mikä osoitti politiikan henkilöitymistä. </p>



<p class="wp-block-paragraph">TikTokissa puolestaan <a href="https://scholarspace.manoa.hawaii.edu/items/49f0674c-e2f6-45a5-90c0-718175f187d5" target="_blank" rel="noreferrer noopener">lyhytvideoiden on tutkittu tarjonneen ehdokkaille keinoja rakentaa erilaisia tunnelmia ja hyödyntää alustan ilmaisutapoja</a>, joilla voidaan edistää yhteyttä äänestäjäkuntaan. Lyhyillä videoilla ja viestinnän eri sävyillä, kuten musiikin, tehosteiden ja retoriikan avulla, voidaan luoda positiivista energiaa, uhkakuvia tai välittää rauhaa ja varmuutta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Nämä havainnot muistuttavat, ettei sosiaalisen tai perinteisen median kanava ole viestinnälle neutraali jakelupaikka. Eri alustojen ilmaisutavat vaikuttavat siihen, millainen esiintyminen on mahdollista ja millainen kuva ehdokkaasta muodostuu. Lisäksi viestit muotoillaan eri tavoin tavoiteltaessa erilaisia kohderyhmiä useissa kanavissa, vaikka samalla poliittisten kantojen pitäisi säilyä tunnistettavina.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Näkyvyys demokratisoituu?</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Maksettua mainontaa koskevat muuttuvat käytännöt erityisesti teknologiayhtiö Metan alustoilla tuovat oman erityispiirteensä tuleviin vaaleihin. <a href="https://about.fb.com/news/2025/07/ending-political-electoral-and-social-issue-advertising-in-the-eu/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Meta lopetti politiikkaa, vaaleja ja yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevien mainosten näyttämisen Euroopan unionissa 6. lokakuuta 2025</a>. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Päätös koskee maksettua mainontaa; se ei estä poliitikkoja julkaisemasta ilman maksettua mainontaa leviävää sisältöä esimerkiksi Metan omistamissa Facebookissa ja Instagramissa. Tutkimuksen avulla on vielä selvitettävä, miten muutos vaikuttaa Suomessa kampanjoiden viestintävalintoihin sekä siihen, ketkä tavoittavat yleisönsä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Voisi ajatella, että maksullisten mainosten kieltäminen demokratisoi sisältöjen näkyvyyttä, kun puolue tai ehdokas ei voi maksaa siitä. Resurssinäkökulmasta sisällöntuotanto vaatii kuitenkin aikaa ja taitoa tai ostettuja palveluja. Tunnetut henkilöt ja istuvat kansanedustajat pääsääntöisesti hyötyvät kamppailtaessa mediatilasta. Lisäksi heillä voi olla valmista yleisöä, seuraajia ja tukijoita sosiaalisen median alustoilla.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Uusille ehdokkaille ja pienemmille puolueille näkyvyyden saavuttaminen voi siis olla entistä haastavampaa, vaikka viestintää ei rajoittaisi nykyinen kansanedustajan tehtävä tai puolueen määrittelemät linjaukset.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Uusille ehdokkaille ja pienemmille puolueille näkyvyyden saavuttaminen voi siis olla entistä haastavampaa, vaikka viestintää ei rajoittaisi nykyinen kansanedustajan tehtävä tai puolueen määrittelemät linjaukset. Tunnettuun poliitikkoon saatetaan myös yhdistää aiempia päätöksiä tai muita brändiin vaikuttavia tekijöitä, joita voi olla vaikea häivyttää.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ehdokkaiden tai puolueiden näkyvyys ei siis välttämättä tasoitu sosiaalisessa mediassa maksetun markkinoidun sisällön jäädessä pois. <a href="https://www.cogitatiopress.com/mediaandcommunication/article/view/11859" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Saksan vuoden 2025 liittopäivävaaleja käsitellyt tutkimus</a> havaitsi, että pienet puolueet käyttivät tekoälyllä tuotettuja kuvia ja videoita suhteellisesti suuria puolueita useammin. Tekoälysisältöihin liittyi enemmän yleisön reaktioita kuin muihin julkaisuihin, mutta pienet puolueet eivät saaneet niistä suuria puolueita vahvempaa hyötyä.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Tekoäly lisää sisältöähkyä</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoäly voi auttaa luonnostelemaan ja kääntämään tekstejä, sekä tuottamaan kuvia tai videoita. Se voi siis madaltaa sisällöntuotannon kynnystä etenkin silloin, kun ehdokkaalla ei ole riittävästi aikaa käytettävissään tai kampanjan viestintäresurssit ovat pienet.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Samaan aikaan tekoäly voi myös vaikuttaa ehdokkaan henkilöbrändiin, jos äänestäjä vieroksuu tekoälysisältöä tai näkee sen käytön arvojensa vastaisena. Sosiaalisessa mediassa onkin näkynyt jo ehdokkaiden ensimmäisiä vaalilupauksia siitä, ettei ehdokas tule käyttämään tekoälyä kampanjasisällöissään.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Jää nähtäväksi, miten ideologiseksi kysymys muotoutuu kampanjoinnin edetessä. Toimiiko brändäyksenä se, että viestinnän ammattilaisille maksetaan kampanjaan tarvittavista sisällöistä? Luonnollisesti datakeskuksiin ja tekoälyyn tällä hetkellä liittyvät voimakkaasti mielipiteitä jakavat kysymykset nousevat myös aiheiksi, joilla poliitikot ja puolueet voivat pyrkiä brändäytymään tai joita ne tulevat välttelemään.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoälyn käyttö ei suoraan lisää tai vähennä yksittäisen ehdokkaan kannatusta. Sisällön tekeminen, yleisön reaktiot ja poliittinen vaikuttavuus mitataan lopuksi vasta äänestyskopissa. Julkaisun saamat reaktiot eivät vielä osoita, että se tavoittaisi uusia äänestäjiä tai vaikuttaisi siihen, miten he arvioivat ehdokkaan tavoitteita. Oma roolinsa on myös tekoälyllä luodulla harhaanjohtavalla tiedolla ja negatiivisella kampanjoinnilla, jota ei suoraan yhdistetä puolueeseen tai poliitikkoon.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoälyn rooli tulevissa vaaleissa ei rajoitu vain kampanjaviestien tekemiseen. Äänestäjä voi käyttää tekoälyä puolueiden erojen selvittämiseen, ehdokkaiden vertailemiseen tai monimutkaisen poliittisen kysymyksen avaamiseen. Omaa tekoälyagenttia käytetään jo nyt muun muassa personal trainerina, liikeideoiden sparraajana sekä terapeuttina, jolloin sen antamat äänestyssuositukset voivat vaikuttaa hyvinkin läheisiltä. Vaalikoneen täyttäminen vie aikaa ja henkilökohtaiseen tekoälyagenttiin on luotu suhde, jossa omalla viestintätyylillä rakentuva suositus puolueesta tai ehdokkaasta voi tuntua perustellulta.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Tekoälyn rooli tulevissa vaaleissa ei rajoitu vain kampanjaviestien tekemiseen. Äänestäjä voi käyttää tekoälyä puolueiden erojen selvittämiseen, ehdokkaiden vertailemiseen tai monimutkaisen poliittisen kysymyksen avaamiseen.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://link.springer.com/article/10.1007/s44382-026-00025-4" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Norjan vuoden 2025 vaalikampanjaa tarkastelleessa tutkimuksessa</a> tekoälyn antamia vastauksia verrattiin hakukoneiden ja uutismedian sisältöihin. Tavanomaisiin kysymyksiin saadut vastaukset muistuttivat aiheiden ja ehdokkaiden painotuksiltaan muita tiedonlähteitä. Kun kysymyksiin lisättiin käyttäjän henkilökohtaisia tietoja, kuten ammatti tai ideologinen suuntautuminen, vastausten aihe- ja puoluepainotukset muuttuivat.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tutkimus osoittaa kuitenkin, että samaan kysymykseen voi saada erilaisen vastauksen sen mukaan, miten kysyjä kuvaa itseään ja mitä hän pyytää järjestelmää tekemään. Omalle tekoälyagentille on usein kertynyt varsin yksityiskohtaista ja henkilökohtaista tietoa käyttäjästä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tämä nostaa esiin uuden kysymyksen: millaisen kuvan ehdokkaasta muodostaa järjestelmä, joka kokoaa tietoa eri lähteistä ja muotoilee sen henkilökohtaiseksi vastaukseksi? Ehdokkaan tavoitteiden selkeä ja ajantasainen esittäminen julkisissa kanavissa helpottaa niiden tarkistamista. Se ei silti takaa, että tekoäly löytää tiedot, nostaa ne vastaukseen tai tulkitsee ne oikein. Mitä tapahtuu, kun ehdokas tai tämän kampanjatiimi on erityisen taitava optimoimaan sisältöjä tekoälyn näkökulmasta?</p>



<h3 class="wp-block-heading">Vaaliviestinnän hajoava mediaympäristö</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Kevään vaalien viestintäympäristö on siis aiempaa hatarampi ja hajallaan. Alustojen käyttöön on tullut lisää sääntelyä, jolloin sisältöjä ja vuorovaikutusta rakennetaan nyt vahvemmin teknologiavälitteisesti. Poliittisen viestinnän toimijat joutuvat tekemään useampia valintoja: mitä, miten ja millä sisältöjä rakennetaan sekä miten vastataan lisääntyneen viestinnän määrälliseen haasteeseen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kampanjoissa tullaan kohtaamaan myös ihan uudenlaisia vastuukysymyksiä: kuka vastaa tekoälyllä tuotetuista väitteistä ja kuvituksesta, ja voiko yleisö tunnistaa, milloin sisältö esittää todellista tapahtumaa tai tilannetta?</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Kampanjoissa tullaan kohtaamaan myös ihan uudenlaisia vastuukysymyksiä: kuka vastaa tekoälyllä tuotetuista väitteistä ja kuvituksesta, ja voiko yleisö tunnistaa, milloin sisältö esittää todellista tapahtumaa tai tilannetta?</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Kevään 2027 vaalitutkimusta haastaa aineiston kasvavan määrä, useammalle alustalle hajoava viestintä sekä jatkuvasti muuttuvat säännöt tekoälyn ja sosiaalisen median käytöstä. Vaalikampanjoinnin sisältöjen tutkimus on kuitenkin erityisen tärkeää tässä ajassa. Ei riitä, että lasketaan, kuinka paljon kampanjat tuottavat tekoälysisältöä, henkilöivät viestintää tai kärjistävät keskustelua eri alustoilla.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tutkimuksessa on tarkasteltava, kenen viestit tavoittavat yleisön, millaista tietoa äänestäjä saa sekä pystyykö hän erottamaan poliittisen ideologian vaikuttamisesta ja digitaaliseen viestintään optimoiduista sisällöistä. Tekoäly voi helpottaa viestintää ja tiedonhakua, mutta sen demokraattinen merkitys riippuu siitä, miten kampanjat, alustat ja palveluntarjoajat käyttävät valtaansa poliittisen tiedon välittäjinä.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>FT Elisa Kannasto toimii SeAMK Master Schoolin koulutuspäällikkönä. Kannaston tutkimus käsittelee poliittista viestintää sosiaalisessa mediassa, henkilöbrändejä ja strategista viestintää.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvituskuva: Gilles Lambert / Unsplash</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/eduskuntavaalit-2027-tekoalya-ja-sisaltoahkya/">Eduskuntavaalit 2027: Tekoälyä ja sisältöähkyä?</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/eduskuntavaalit-2027-tekoalya-ja-sisaltoahkya/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Mitä toiseuttaminen tekee kuulumisen kokemukselle?</title>
		<link>https://politiikasta.fi/mita-toiseuttaminen-tekee-kuulumisen-kokemukselle/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/mita-toiseuttaminen-tekee-kuulumisen-kokemukselle/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Pia Lundbom]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 16 Nov 2026 08:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[lapset]]></category>
		<category><![CDATA[nuoret]]></category>
		<category><![CDATA[Rasismi]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=27672</guid>

					<description><![CDATA[<p>Yhteiskunnan toistuvalla riskipuheella on erilaisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/mita-toiseuttaminen-tekee-kuulumisen-kokemukselle/">Mitä toiseuttaminen tekee kuulumisen kokemukselle?</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Yhteiskunnan toistuvalla riskipuheella on erilaisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Jokaisella on oikeus tulla nähdyksi yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. </pre>



<p class="wp-block-paragraph">Yhteiskunnallinen keskustelu lapsista ja nuorista on ollut syksyn 2026 aikana eri tavoin jännitteistä. Siinä toki ei ole mitään uutta, että lapsista ja nuorista puhutaan riskien, uhkien ja kontrollin näkökulmasta, mutta millä tavoin lapsia ja nuoria koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa rakennetaan ulkopuolisuutta?</p>



<p class="wp-block-paragraph">Aikuiset ovat hanakoita määrittämään lasten ja nuorten paikan, jolloin lasten ja nuorten oma toimijuus jää kapeaksi, eikä pääsyä mukaan julkiseen keskusteluun välttämättä ole.&nbsp; Olennainen kysymys onkin, otetaanko lapset ja nuoret mukaan keskusteluun vai puhutaanko heidän ohitseen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Lasten ympärillä käydään paljon keskustelua lasten parhaasta, mutta huomattavasti harvemmin siitä, miten erilaiset puhetavat muokkaavat lasten mahdollisuuksia tulla nähdyiksi yhteisön täysivaltaisina jäseninä.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Toiseuttamisen logiikka</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Lapset näyttäytyvät keskusteluissa helposti joko vaaralle alttiina tai vaaran aiheuttajina. Lapsia suojellaan ja heitä kontrolloidaan, usein samanaikaisesti.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Julkisessa keskustelussa ja vanhempien arkisissa puheissa tämä näkyy esimerkiksi kouluvalinnoissa. Huolta herättävät vieraskielisten lasten määrät, S2-opetuksen osuus tai tietyn alueen oppilasaineksen muutokset. Monet vanhemmat perustelevat valintojaan lapsensa parhaalla, mikä on luonnollisestikin ymmärrettävää. Samalla syntyy kuitenkin prosessi, jossa jotkut lapset alkavat näyttäytyä riskinä toisten lasten oppimiselle, turvallisuudelle tai tulevaisuudelle.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kaikki lapset ja nuoret tarvitsevat hyvää opetusta, riittävän pieniä ryhmiä ja tarpeeksi pätevää henkilökuntaa opintaipaleensa tueksi. <strong>Venla Berneliuksen</strong> ja <strong>Heidi Huillan</strong> <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/c6cd3988-e1e1-42ab-a689-3ba7ed49d85b/content" target="_blank" data-type="link" data-id="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/c6cd3988-e1e1-42ab-a689-3ba7ed49d85b/content" rel="noreferrer noopener">Valtioneuvostolle tuottaman raportin mukaan</a> koulujen eriytymiskehityksessä oppilasottoalueiden maantieteellisten rajojen muuttaminen saattaa toimia eriytymiseen vaikuttavana tekijänä. Samalla käynnissä näyttää olevan hienovaraisempi prosessi: toiseuttaminen.&nbsp;&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Toiseuttamisessa <a href="https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/100619" rel="noopener"></a>on tutkija <a href="https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/100619" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><strong>Sanna Ryynäsen</strong> mukaan</a> keskeistä erilaisuuden rakentaminen ja osoittaminen. Toiseuttamisella tarkoitetaan tapaa rakentaa eroa &#8221;meidän&#8221; ja &#8221;heidän&#8221; välille. Se ei välttämättä ilmene suorana vihamielisyytenä, vaan arkisina luokitteluina, huolina ja erontekoina. Jotkut lapset alkavat näyttäytyä ensisijaisesti yhden ominaisuuden kautta: maahanmuuttajataustaisina, vieraskielisinä, S2-oppilaina tai nuorisorikollisina. Tällöin lapsi ei enää ole vain lapsi, vaan hänestä tulee jonkin laajemman yhteiskunnallisen huolen kantaja.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Toiseuttamisen näkökulmasta kiinnostavaa on, että täysin samat lapset voivat esiintyä julkisessa keskustelussa varsin erilaisissa rooleissa.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Toiseuttamisen näkökulmasta kiinnostavaa on, että täysin samat lapset voivat esiintyä julkisessa keskustelussa varsin erilaisissa rooleissa. Yhdessä keskustelussa he ovat haavoittuvia ja suojelua tarvitsevia. Toisessa he ovat uhka, jotain vierasta, jota vastaan tarvitaan valvontaa ja kontrollia.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Molemmissa tapauksissa lasten asema määrittyy käytännössä suhteessa aikuisten pelkoihin. Toiseuttaminen tarjoaa pelkistäen myös yksinkertaisen tavan tehdä monimutkaisesta maailmasta ymmärrettävämpi.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Toiseuttaminen voi syntyä huolesta: aidosta tai ennakkoluuloihin perustuvasta. Se, kuka määrittää, mistä kulloinkin ollaan huolissaan, on toinen tarina. Toiseuttaminen ei välttämättä näyttäydy avoimena vihamielisyytenä. Se voi rakentua myös sellaisten <a href="https://politiikasta.fi/mogadishu-symbolinen-vakivalta-ja-uhkakuvien-kaventama-mielikuvituksemme/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">kulttuuristen merkitysten kautta</a>, joissa tietyt ihmiset, ryhmät tai näkemykset alkavat edustaa jotakin ei-toivottua, poikkeavaa tai uhkaavaa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Toiseuttaminen on myös vallankäyttöä: se määrittää, kenen käyttäytymistä tarkastellaan yksilöllisenä toimintana ja kenen toimintaa tulkitaan ryhmän ominaisuuksien kautta. Kun yhden nuoren tekemä rikos alkaa edustaa kokonaisen väestöryhmän ominaisuuksia, yksilö katoaa yleistyksen taakse. Samalla syntyy epäsymmetria: joidenkin nuorten toimintaa tarkastellaan yksilöllisenä, kun taas toisten yksittäiset teot alkavat edustaa kokonaisia ihmisryhmiä ja niihin liitettyjä uhkia.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Koulu eriytymisen kenttänä</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Keskustelu koulujen eriytymisestä, maahanmuutosta tai nuorisorikollisuudesta ei ole pelkästään keskustelua lasten hyvinvoinnista. Se on ollut ja on myös keskustelua siitä, keitä pidämme osana &#8221;meitä&#8221; ja keitä tarkastelemme ensisijaisesti ongelmien kautta, “toisina”. Juuri siksi lasten ympärille rakentuvat määrittelykamppailut ovat väistämättä poliittisia. Ne vaikuttavat siihen, ketkä nähdään täysivaltaisina yhteisön jäseninä ja keitä pyritään jättämään reunoille.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Käytännössä eriytyminen ei kuitenkaan synny pelkästään sen pohjalta, että koetaan ennakkoluuloja tai pelkoa. Osa kouluista on halutumpia kuin toiset, osin myös siksi, millaista painotettua opetusta niissä on. Kouluvalinnat eivät synnykään tyhjiössä. Myös koulutuspolitiikalla vaikutetaan siihen, millaisia valintoja perheille on tarjolla ja millaisia mahdollisuuksia on.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Koulujen eriytyminen ei siksi koske ainoastaan oppimistuloksia tai koulutusmahdollisuuksia, vaan myös lasten mahdollisuuksia rakentaa keskinäisiä suhteita ja kokemusta yhteisestä yhteiskunnasta.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph"><strong><a href="https://terra.journal.fi/article/view/119538/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Sonja Kosusen, </a></strong><a href="https://terra.journal.fi/article/view/119538/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Venla Berneliuksen ja</a><strong><a href="https://terra.journal.fi/article/view/119538/" target="_blank" rel="noreferrer noopener"> Tommi Hautalan</a></strong> tutkimuksessa havaittiin, kuinka painotetun opetuksen tarjonta ohjaa oppilasvirtoja ja osallistuu osaltaan koulujen välisen eriytymisen dynamiikkaan. Siksi kysymys ei ole ainoastaan vanhempien tekemistä yksittäisistä valinnoista, vaan myös siitä, miten koulutusjärjestelmää rakennetaan ja millaisia kannustimia siihen sisältyy.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Koulu on samalla yksi keskeisimmistä paikoista, joissa lapset oppivat keiden kanssa he jakavat yhteisen maailman. Koulujen eriytyminen ei siksi koske ainoastaan oppimistuloksia tai koulutusmahdollisuuksia, vaan myös lasten mahdollisuuksia rakentaa keskinäisiä suhteita ja kokemusta yhteisestä yhteiskunnasta. Jos lasten kasvuympäristöt eriytyvät jo varhain, myös heidän käsityksensä toisistaan voivat muodostua yhä etäisemmiksi.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Mitä seuraa, jos osa lapsista nähdään toisina?<a href="https://terra.journal.fi/article/view/119538/" rel="noopener"></a></h3>



<p class="wp-block-paragraph">Kesän ja syksyn 2026 aikana on kuitenkin lapsiin ja nuoriin kohdistunutta avointa rasismia. Helsingin uutisten mukaan Helsingissä Sinimusta liike on kampanjoinut <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/9928180" target="_blank" rel="noreferrer noopener">nuorten parissa</a>. <a href="https://www.hs.fi/helsinki/art-2000012316928.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><em>Helsingin Sanomien</em> mukaan</a> eri alueilla, kuten muun muassa helsinkiläisen Ressun peruskoulun pihalla, on liimattu lasten leikkivälineisiin sinimustien rasistisia, paluumuuttoa perääviä tarroja. Sinimustan liikkeen rasistisia tarroja on jaettu myös suoraan lapsille ja nuorille. <a href="https://www.ess.fi/paikalliset/9849050" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Samaa on tapahtunut Lahdessa</a>. <em><a href="https://www.hameensanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/9940884" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Hämeen Sanomissa </a></em><a href="https://www.hameensanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/9940884" target="_blank" rel="noreferrer noopener">nostettiin esiin</a> vanhempien huoli siitä, että fasistiset liikkeet pyrkivät rekrytoimaan lapsia ja nuoria toimintaansa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Rasistisen viestin vaikutukset eivät rajoitu niihin, jotka joutuvat sen kohteeksi. Se rakentaa samalla maailmankuvaa myös niille nuorille, joita kutsutaan tunnistamaan itsensä osaksi jotakin oletettua &#8221;meitä&#8221;. Kun yhteiskunnallisia ongelmia selitetään etsimällä syyllisiä ihmisryhmistä, nuorille tarjotaan yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Epävarmuutta, turhautumista ja tulevaisuuden pelkoja voidaan suunnata niihin, jotka määritellään vieraiksi tai uhkaaviksi. Näin tarjottu yhteisöllisyys rakentuu yhteisen hyvän sijaan jonkun toisen ulossulkemiselle.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Mitä lapsille ja nuorille tapahtuu, jos he tulevat toistuvasti kohdelluksi “toisina”? Mitä tarkoittaa yhteisöjen rakentumisen, kuulumisen tunteen ja osallisuuden kannalta, jos nuoret oppivat esimerkiksi katsomaan itseään ensisijaisesti huolen tai ongelman kautta? Voi olettaa, että jos osa nuorista kohdataan toistuvasti riskinä, uhkana tai erityisenä ongelmana, heidän suhteensa yhteiskuntaan voi rakentua hyvin erilaiseksi kuin niiden nuorten, joiden paikka yhteisössä näyttäytyy lähtökohtaisesti itsestään selvänä.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Toiseuttaminen ei ole pelkästään tapa puhua, vaan toimintalogiikka, joka heijastuu siihen, keiden nähdään kuuluvan yhteiseen yhteiskuntaan ja ketkä jäävät tai yritetään jättää sen ulkopuolelle.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Toistuvalla riskipuheella voi olla erilaisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Mikäli osallistumismahdollisuudet jakautuvat eriarvoisesti, seurauksena voi olla sekä <a href="https://politiikasta.fi/maahanmuuttaneiden-jalkelaisten-merkitys-suomen-politiikassa-kasvaa/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden että poliittisen legitimiteetin heikkeneminen.</a></p>



<p class="wp-block-paragraph">Kuulumisen kokemuksella on yhteys myös siihen, kokeeko nuori voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tutkijat <strong>Anuleena Kimanen, Samaneh Khalili</strong> ja <strong>Jenni Alisaari</strong> <a href="https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/17461979261424477" target="_blank" rel="noreferrer noopener">tarkastelevat artikkelissaan</a> etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten kansalaisidentiteettiä kuulumisen, yhteiskunnallisen kiinnostuksen, äänen ja toimijuuden kautta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tutkimus havainnollistaa, ettei paikallinen kuuluminen välttämättä merkitse yhtä vahvaa kokemusta kuulumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan laajemmin. Yhteiskuntaan kuuluminen ei siis ole vain kysymys siitä, hyväksytäänkö nuori osaksi yhteisöä, vaan myös siitä, kokeeko hän voivansa osallistua sen rakentamiseen ja tulla kuulluksi.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Niille lapsille ja nuorille, joihin rasistiset viestit kohdistuvat, vaikutus on toisenlainen mutta yhtä lailla yhteiskunnallisesti merkittävä. Toistuva viesti siitä, ettei kuulu joukkoon tai ettei ole tervetullut, voi kaventaa kokemusta omista mahdollisuuksista vaikuttaa, osallistua ja tulla arvostetuksi.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kyse ei ole vain turvallisuuden tunteesta tai yksittäisistä loukkauksista, vaan siitä, millaisena oma paikka yhteiskunnassa alkaa näyttäytyä. Miten rakentaa luottamusta yhteiseen yhteiskuntaan, jos joutuu jatkuvasti kohtaamaan viestejä siitä, ettei ole siihen täysivaltaisesti tervetullut?</p>



<p class="wp-block-paragraph">Toiseuttaminen ei ole pelkästään tapa puhua, vaan toimintalogiikka, joka heijastuu siihen, keiden nähdään kuuluvan yhteiseen yhteiskuntaan ja ketkä jäävät tai yritetään jättää sen ulkopuolelle. Yhteiskunnallista keskustelua lapsista ja nuorista on siksi syytä tarkastella kriittisesti: kenen ääni kuuluu, kenelle annetaan mahdollisuus määritellä itseään ja millaista yhteisöä puhetavoillamme rakennamme? </p>



<p class="wp-block-paragraph">Lasten ja nuorten kuulumisen kokemus ei saisi riippua siitä, vastaavatko he aikuisten normeja, odotuksia tai käsityksiä hyväksyttävästä erilaisuudesta. Yhteinen yhteiskunta rakentuu vasta silloin, kun jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tulla nähdyksi sen täysivaltaisena jäsenenä.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>YTT Pia Lundbom on tutkija Itä-Suomen yliopistossa ja Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>YTL Sanna Valtonen on tutkija-aktivisti.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvituskuva: Daniela Becerra / Unsplash</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/mita-toiseuttaminen-tekee-kuulumisen-kokemukselle/">Mitä toiseuttaminen tekee kuulumisen kokemukselle?</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/mita-toiseuttaminen-tekee-kuulumisen-kokemukselle/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
				<dc:creator><![CDATA[Sanna Valtonen]]></dc:creator>
	</item>
		<item>
		<title>Demokratiaa ilman poliitikkoja? Poliittisen osallistumisen ja toimijuuden solmukohtia</title>
		<link>https://politiikasta.fi/demokratiaa-ilman-poliitikkoja-poliittisen-osallistumisen-ja-toimijuuden-solmukohtia/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/demokratiaa-ilman-poliitikkoja-poliittisen-osallistumisen-ja-toimijuuden-solmukohtia/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Joonas S. Martikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 13 Nov 2026 08:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[demokratia]]></category>
		<category><![CDATA[kansalaisosallistuminen]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=27666</guid>

					<description><![CDATA[<p>Pystyvätkö demokraattiset innovaatiot antamaan valtaa ja toimijuutta tavan kansalaisille?</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/demokratiaa-ilman-poliitikkoja-poliittisen-osallistumisen-ja-toimijuuden-solmukohtia/">Demokratiaa ilman poliitikkoja? Poliittisen osallistumisen ja toimijuuden solmukohtia</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Monet kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa pieniksi tai jopa olemattomiksi. Pystyvätkö demokraattiset innovaatiot antamaan valtaa ja toimijuutta tavan kansalaisille?</pre>



<p class="wp-block-paragraph">Suomea on tavattu pitää monin tavoin esimerkkinä onnistuneesta demokraattisesta yhteiskunnasta. Vaalien jälkeen tehtävät <a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1" target="_blank" rel="noreferrer noopener">eduskuntatutkimukset</a> ovat kuitenkin jo pitkään kertoneet eri yhteiskunnallisten ryhmien osallistumisen eriarvoistumisesta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Karkeasti ottaen osallistumiseen vaikuttavat varallisuus, koulutustaso, perhetausta ja yleinen hyvinvointi. Osallistuminen siis seuraa osallisuutta. Suomeen on syntynyt osattomuuden ja osallistumattomuuden taskuja, joissa yhteiskuntaan osallistuminen on jotain, minkä koetaan kuuluvan muille ihmisille. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Esimerkiksi sosiologi <strong>Lotta Junnilainen</strong> on teoksessaan <em><a href="https://vastapaino.fi/sivu/tuote/lahiokyla/2450093" data-type="link" data-id="https://vastapaino.fi/sivu/tuote/lahiokyla/2450093" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Lähiökylä — Tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudesta</a></em> kuvaillut ilmapiiriä lähiöissä, jossa kaikki yhteiskunnallinen vaikuttaminen koetaan itselle vieraaksi. Tällaisiin kokemuksiin liittyy monesti tunne syrjään jätetyksi tulemisesta ja oman äänen puutteesta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Myös tällaisia kokemuksia silmällä pitäen edustukselliselle demokratialle on esitetty jo pitkään vaihtoehtoja, ”demokraattisia innovaatioita”, jotka lisäisivät kansalaisten osallisuutta päätöksentekoon ja viime kädessä antaisivat heille myös omaa toimijuuden tunnetta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Taustalla on oletus siitä, että demokratia elää kansalaisten omasta aktiivisuudesta, ja tätä aktiivisuutta voi parhaiten ruokkia antamalla ihmisille mahdollisuuksia osallistua itse suoraan mielipiteen muodostukseen ja päätöksentekoon.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tähän pyritään muun muassa kansalaiskuulemisilla, ottamalla ihmiset mukaan päätöksentekoon esimerkiksi kaavoituksesta päätettäessä, osallistavalla budjetoinnilla ja deliberatiivisilla eli annettua aihetta tai päätöstä eri puolilta ”puntaroivilla” kansalaispaneeleilla. Suomessa esimerkiksi <a href="https://www.sitra.fi/artikkelit/laadukkaan-osallistamisen-periaatteet-paatoksentekijalle-oppeja-sitran-tyosta/%5d" target="_blank" data-type="link" data-id="https://www.sitra.fi/artikkelit/laadukkaan-osallistamisen-periaatteet-paatoksentekijalle-oppeja-sitran-tyosta/%5d" rel="noreferrer noopener">Sitra on jo pitkään tehnyt työtä avoimen ja osallistavan päätöksenteon puolesta</a>.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Lokakuun 2026 alussa Helsingissä Rosebud Sivullisessa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa <a href="https://politiikasta.fi/tapahtuma/demokratiaa-ilman-poliitikkoja-tulevaisuuden-vaihtoehtoiset-yhteiskunnallisen-toimijuuden-muodot-paneelikeskustelu/" target="_blank" data-type="link" data-id="https://politiikasta.fi/tapahtuma/demokratiaa-ilman-poliitikkoja-tulevaisuuden-vaihtoehtoiset-yhteiskunnallisen-toimijuuden-muodot-paneelikeskustelu/" rel="noreferrer noopener">Demokratiaa ilman poliitikkoja: tulevaisuuden vaihtoehtoiset yhteiskunnallisen toimijuuden muodot</a>, demokraattista osallistumista tutkineiden ja toteuttaneiden asiantuntijoiden paneeli keskusteli demokraattisista innovaatioista ja myös mietti, olisiko niistä laajemminkin paikkaamaan edustuksellisen demokratian aukkoja.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tilaisuuden järjestäneessä <a href="https://sites.utu.fi/agencyproject/" target="_blank" data-type="link" data-id="https://sites.utu.fi/agencyproject/" rel="noreferrer noopener">Toimijuus kokemuksena ja kykyinä -tutkimushankkeessa</a> tarkastelemme suhdetta yksilön oman kokemuksen ja yleisempien toimijuuteen vaadittavien kykyjen välillä. Yksi hankkeemme osa-alue on yhteiskunnallisen toimijuuden kokemus ja sen suhde yksilön yhteiskunnalliseen asemaan. Tutkimme, miten yksilön oma kokemus vaikutusmahdollisuuksistaan on yhteydessä hänen yhteiskunnalliseen asemaansa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tämä johdattaa myös kysymään, miten ymmärrämme demokraattisen osallistumisen. Onko demokraattisista innovaatioista todella apua kansalaisten toimijuuden tunteen lisäämiseen?</p>



<h3 class="wp-block-heading">Edustuksellinen demokratia kriisistä kriisiin</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Toimijuuden kokemuksen puute voi liittyä tulevaisuuden näkymien synkkenemiseen. Vähän laajemmin katsottuna poliittista keskustelua sekä Suomessa että ulkomailla hallitsee taukoamaton puhe uhkista ja kriiseistä. Politiikan horisontit näyttävät monista aika synkiltä ja oma kyky vaikuttaa edes omaa elämää uhkaaviin tekijöihin voi tuntua hyvin vähäiseltä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vuoden 2025<a href="https://tietoanuorista.fi/julkaisut/nuorisobarometri-2025/" target="_blank" data-type="link" data-id="https://tietoanuorista.fi/julkaisut/nuorisobarometri-2025/" rel="noreferrer noopener"> Nuorisobarometri </a>on tästä näkökulmasta kylmäävää luettavaa: nuorten usko parempaan tulevaisuuteen on romahtanut. Ihminen, joka ei pysty havaitsemaan edessään myönteistä tulevaisuutta, suhtautuu todennäköisesti pessimistisesti myös omiin poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Edustuksellinen demokratia vaikuttaa olevan tämän kaiken keskellä itsekin kriisitunnelmissa ja monesti myös vähän hukassa.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Ihminen, joka ei pysty havaitsemaan edessään myönteistä tulevaisuutta, suhtautuu todennäköisesti pessimistisesti myös omiin poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Demokratian ongelmiin on vanhan sanonnan mukaan vain yksi toimiva ratkaisu: enemmän (ja parempaa) demokratiaa. Uudet kansalaisosallistumisen muodot someaktivismista erilaisiin tarkoituksellisen epämuodollisiin järjestäytymisen tapoihin avaavat osallistumisen kenttää niillekin, joita perinteisempi järjestöelämä ei houkuttele.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Monille esimerkiksi kaupunginosajuhlien järjestäminen tai ilmastoaktivismiin mukaan lähteminen tarjoavat sellaista ruohonjuuritason yhdessä toimimista, johon voi osallistua omista yksilöllisistä lähtökohdista.<a href="https://chooser.crossref.org/?doi=10.51952%2F9781529239355" target="_blank" data-type="link" data-id="https://chooser.crossref.org/?doi=10.51952%2F9781529239355" rel="noreferrer noopener"> Sosiologit <strong>Eeva Luhtakallio</strong> ja <strong>Veikko Eranti</strong> puhuvatkin</a> ”poliittisen osallistumisen” sijaan mieluummin ”yhteiskunnan tekemisestä”. Termi kattaa laajan skaalan toimijoita puolueaktiiveista nettikirjoittelijoihin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Skeptisempi voi tätä miettiessään kyseenalaistaa koko demokratian kriisin ja väitetyn demokratiavajeen. Vaikuttamisen paikkoja on tarjolla enemmän kuin ensi näkemältä arvaisi. Mutta seuraako kaikkien näiden mahdollisuuksien läsnäolosta todellinen kokemus poliittisesta toimijuudesta?</p>



<h3 class="wp-block-heading">Toimijuus pystyvyytenä</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Politiikan filosofit ovat tavanneet yhdistää poliittisen toimijuuden yksilön moraaliseen toimijuuteen eli valistusfilosofi <strong>Immanuel Kantia </strong>mukaillen yksilön autonomiaan ja vapauteen. Toimijuutta voi lähestyä toisinkin: yksi tapa on tarkastella toimijuutta <em>poliittisena pystyvyytenä</em> eli kansalaisten uskona omaan kykyynsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen omalla toiminnallaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Pystyvyys on yleensä yhteydessä poliittiseen luottamukseen eli uskoon siitä, että poliittinen järjestelmä todella toimii kuten väitetään. <a href="https://www.taylorfrancis.com/chapters/oa-edit/10.4324/9781003452287-4/finland-maria-b%C3%A4ck-thomas-karv-elina-kestil%C3%A4-kekkonen" target="_blank" data-type="link" data-id="https://www.taylorfrancis.com/chapters/oa-edit/10.4324/9781003452287-4/finland-maria-b%C3%A4ck-thomas-karv-elina-kestil%C3%A4-kekkonen" rel="noreferrer noopener">Politikan tutkijat <strong>Maria Bäck</strong>, <strong>Thomas Karv</strong> </a>ja<a href="https://www.taylorfrancis.com/chapters/oa-edit/10.4324/9781003452287-4/finland-maria-b%C3%A4ck-thomas-karv-elina-kestil%C3%A4-kekkonen" target="_blank" data-type="link" data-id="https://www.taylorfrancis.com/chapters/oa-edit/10.4324/9781003452287-4/finland-maria-b%C3%A4ck-thomas-karv-elina-kestil%C3%A4-kekkonen" rel="noreferrer noopener"> <strong>Elina Kestilä-Kekkonen</strong> ovat todenneet</a>, että Suomi on tässä suhteessa erikoinen tapaus: olemme korkean poliittisen luottamuksen ja suhteessa vähäisen poliittisen pystyvyyden yhteiskunta. Monet suomalaiset siis luottavat järjestelmään, mutta näkevät oman roolinsa kansalaisina lähinnä passiivisina päättäjien päätösten kohteina, eivät aktiivisina toimijoina.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Juuri tähän ilmiöön pureutuu osallistuvan ja osallistavan demokratian idea: demokratian ihanteena tulisi olla aktiivisten ja vaikuttamaan pyrkivien kansalaisten muodostama yhteiskunta, jossa päättäjät ovat jatkuvasti yhteydessä kansalaisyhteiskuntaan ja tehtyihin päätöksiin on mahdollista vaikuttaa muutenkin kuin vaaleissa. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Tällaisessa yhteiskunnassa merkittävä osa demokraattisesta vaikuttamisesta tapahtuisi ”virallisten” edustuksellisten rakenteiden ulkopuolella. Meillä olisi siis ”demokratiaa ilman poliitikkoja”.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Monet suomalaiset siis luottavat järjestelmään, mutta näkevät oman roolinsa kansalaisina lähinnä passiivisina päättäjien päätösten kohteina, eivät aktiivisina toimijoina.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Toimijuuden ja pystyvyyden kokemus pohjaa kuitenkin myös ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan. Osattomuus, ulkopuolelle jääminen ja suoranainen <a href="https://netn.fi/artikkelit/poliittinen-koyhyys-toimijuuden-kokemuksen-murtumisena-fenomenologinen-lahestymistapa/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">poliittinen köyhyys</a> voivat viedä ihmiseltä kyvyn havaita osallistuminen oikeana mahdollisuutena saada aikaan muutosta. Aktiivisen kansalaisuuden rooli voi tällöin tuntua itselle vieraalta ja etäiseltä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Pystyvyyden ja sitä kautta toimijuuden kokemuksella on siis myös ihmisen omasta elämänhistoriasta kumpuava puolensa, jonka huomioiminen on tärkeää, jottei osallistuvan kansalaisen ihanne jäisi liian ahtaaksi. On aina syytä tarkastella, onko tuloksekas osallistuminen jossain tilanteessa mahdollista esimerkiksi vain tarpeeksi varakkaille, koulutetuille tai neurotyypillisille.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Monesti ulkopuolelle työntäminen tapahtuu tavoilla, jotka jäävät helposti huomaamatta niiltä, jotka eivät itse törmää osallistumisen rajoihin. Esimerkiksi kansalaiskuulemisessa jokaisella voi olla periaatteessa mahdollisuus sanoa sanottavansa, mutta vähemmän koulutetulta ja varakkaalta jää helposti sana kurkkuun keskiluokkaisten asiantuntijoiden sulavasti virtaavan teknisen puheen rinnalla. Tällainen hiljaisuus on ulkoa päin helppoa tulkita myöntyväisyydeksi, vaikka kokijaa itseään turhauttaisikin jäädä näin paitsioon.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Osallisuus ja julkinen onni</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Toimijuuden kokemuksessa on siis konkreettisten osallistumisen mahdollisuuksien läsnäolon lisäksi tärkeää osallisuus, tunne siitä, että yhteisö ottaa vastaan ja kannattelee yksilöä myös tämän epäonnistuessa. Mikään määrä osallistamista ei voi sellaisenaan tuoda aitoa tunnetta osallisuudesta ja siihen liittyvää pystyvyyden kokemusta. Meidän tulisi myös ajatella sitäpohtia, millaisia yhteisiä demokraattisen toiminnan mahdollisuuksia ja niihin liittyviä tulevaisuuskuvia yhteiskuntamme nyt tarjoavat.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Filosofi <strong>Hannah Arendt</strong> kirjoitti ”julkisesta onnesta”, jota ovat kokeneet sellaiset ihmiset, jotka historialliset tapahtumat ovat sysänneet ajattelusta toimintaan: hänelle hyviä esimerkkejä ovat niin Yhdysvaltain vallankumoukselliset perustajaisät kuin Ranskan toisen maailmansodan aikainen vastarintaliike.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Arendt huomauttaa, että yhteiseen ponnistukseen osallistuminen on usein raskasta, mutta tuottaa samalla tiettyä iloa, jota täysin yksityinen elämä ei voi tarjota. Arendtille tämä kokemus osoittaa jotain tärkeää demokratiasta. Oleellista ei ole vain päätöksenteon virallinen muoto, vaan myös se, että yhteiskunta todella tarjoaa mahdollisuuden yhdessä toimimiseen ja tekemiseen ja sitä kautta kokemuksiin todellisesta vallankäytöstä.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Millaisia yhteisiä demokraattisen toiminnan mahdollisuuksia ja niihin liittyviä tulevaisuuskuvia yhteiskuntamme nyt tarjoavat?</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Kun puhumme demokraattisesta osallistamisesta ja osallistumisesta, puhumme myös osallisuudesta ja kuulumisesta: siitä, että yksilö todella kokee olevansa tasavertainen yhteisön tai yhteiskunnan jäsen. Osallisuuden tunne rakentaa yksilön kokemusta itsestään kykenevänä ja uskottavana poliittisena toimijana.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Edustuksellinen järjestelmä on hankaluuksissa pyrkiessään tuomaan osallisuuden kokemusta sinne, missä sitä ei vielä ole. Osallistavat demokraattiset innovaatiot voivat auttaa, mikäli niiden toteuttajat todella ottavat huomioon ihmisten erilaiset lähtökohdat osallistumiseen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tasa-arvoista osallistumista tutkinut <a href="https://www.gaudeamus.fi/teos/yhdessa-paatetty" target="_blank" data-type="link" data-id="https://www.gaudeamus.fi/teos/yhdessa-paatetty" rel="noreferrer noopener"><strong>Melissa Stevanovic</strong> painottaa</a> esimerkiksi osallistujien erilaisten tiedollisten lähtökohtien ja kielellisten kykyjen erilaisuuden huomioimista sekä riittävän ajan varmistamista osallistumiselle.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Politiikan filosofina lisäisin itse vielä, että demokratiassa osallistumisen muotojen tulee antaa myös tarpeeksi tilaa vastahankaisuudelle, mahdollisuudelle olla eri mieltä osallistumisen tavoitteista.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>VTT Joonas S. Martikainen toimii Turun yliopistolla apurahatutkijana Koneen säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa</em> <a href="https://sites.utu.fi/agencyproject/" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><em>Toimijuus kokemuksena ja kykyinä</em></a>. </p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Toimijuus kokemuksena ja kykyinä -tutkimushankkeen ja Politiikasta-verkkolehden järjestämässä paneelikeskustelussa <a href="https://politiikasta.fi/tapahtuma/demokratiaa-ilman-poliitikkoja-tulevaisuuden-vaihtoehtoiset-yhteiskunnallisen-toimijuuden-muodot-paneelikeskustelu/" target="_blank" data-type="link" data-id="https://politiikasta.fi/tapahtuma/demokratiaa-ilman-poliitikkoja-tulevaisuuden-vaihtoehtoiset-yhteiskunnallisen-toimijuuden-muodot-paneelikeskustelu/" rel="noreferrer noopener">Demokratiaa ilman poliitikkoja </a>osallistujina olivat Sitran johtava asiantuntija Pauli Saloranta, yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass ja sosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti. Tilaisuus järjestettiin Rosebud Sivullisessa 1.10.2026, tilaisuuden juonsi Joonas S. Martikainen..</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvituskuva: Amir Mortezaie / Unsplash</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/demokratiaa-ilman-poliitikkoja-poliittisen-osallistumisen-ja-toimijuuden-solmukohtia/">Demokratiaa ilman poliitikkoja? Poliittisen osallistumisen ja toimijuuden solmukohtia</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/demokratiaa-ilman-poliitikkoja-poliittisen-osallistumisen-ja-toimijuuden-solmukohtia/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Globaali turvallisuusaloite – kiinalaistyyppinen visio maailmanrauhasta vai venäläisen etupiiriajattelun siunaus?</title>
		<link>https://politiikasta.fi/globaali-turvallisuusaloite-kiinalaistyyppinen-visio-maailmanrauhasta-vai-venalaisen-etupiiriajattelun-siunaus/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/globaali-turvallisuusaloite-kiinalaistyyppinen-visio-maailmanrauhasta-vai-venalaisen-etupiiriajattelun-siunaus/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Matti Puranen]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 11 Nov 2026 08:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Kiina]]></category>
		<category><![CDATA[maailmanpolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Turvallisuuspolitiikka]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=27621</guid>

					<description><![CDATA[<p>Julistus hahmottelee kiinalaisittain ideaalin kansainvälisen järjestyksen ydinperiaatteita.</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/globaali-turvallisuusaloite-kiinalaistyyppinen-visio-maailmanrauhasta-vai-venalaisen-etupiiriajattelun-siunaus/">Globaali turvallisuusaloite – kiinalaistyyppinen visio maailmanrauhasta vai venäläisen etupiiriajattelun siunaus?</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Vuonna 2022 lanseerattu julistus hahmottelee kiinalaisittain ideaalin kansainvälisen järjestyksen ydinperiaatteita.  </pre>



<p class="wp-block-paragraph">Ukrainan sodan syttyminen helmikuussa 2022 osoitti vallitsevan kansainvälisen järjestyksen ajautuneen syvään institutionaaliseen ja normatiiviseen kriisiin. Pian sodan syttymisen jälkeen Kiina kiiruhti esittelemään visionsa kansainvälisestä turvallisuusarkkitehtuurista, jolla voitaisiin saavuttaa pysyvä rauha: <a href="https://www.taylorfrancis.com/chapters/oa-edit/10.4324/9781003562306-4/chinese-vision-durable-security-order-era-great-power-competition-matti-puranen-julie-yu-wen-chen?context=ubx&amp;refId=05c35bc6-72bd-47a8-9c45-b804442243c8" target="_blank" rel="noreferrer noopener">globaali turvallisuusaloite (Global Security Initiative)</a> on osa presidentti <strong>Xi Jinpingin</strong> suorastaan kantilaista visiota kansainvälisen järjestyksen uudistamisesta ”ihmiskunnan kohtalonyhteisöksi”, jossa nykypäivän anarkinen suurvaltakilpailu korvattaisiin harmoniseen rinnakkaiseloon ja tiiviiseen yhteistyöhön kykenevien, mutta ideologisesti monimuotoisten valtioiden yhteisöllä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Globaali turvallisuusaloite voidaan nähdä kohtalonyhteisön syvimpiä, esimerkiksi kovan turvallisuuden ja valtioiden välisten suhteiden perusperiaatteita määrittelevänä julistuksena.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Aloitteen ydinteesit valtioiden alueellisesta koskemattomuudesta ja Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan kunnioittamisesta ovat sinänsä arvokkaat, mutta niiden pinnan alla aloite myös toistaa <strong>Vladimir Putinin</strong> Venäjälle tunnusomaista etupiiriretoriikka ja oikeuttaa Venäjän hyökkäyssotaa.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Ihmiskunnan kohtalonyhteisö</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Kiinan kiinnostus kansainväliseen järjestyksen muokkaamiseen ei ole uusi ilmiö, sillä Kiina on suhtautunut lännen johtamaan ”liberaaliin järjestykseen” ristiriitaisesti koko kansantasavallan olemassaolon (1949–) ajan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vaikka Kiina on 1980-luvulta lähtien integroitunut yhä tiiviimmäksi osaksi kansainvälisiä institutionaalisia rakenteita, on maan retoriikkaan aina kuulunut vahva kriittinen pohjavire. Vallitsevaa järjestystä on kuvattu kehittyvälle maailmalle epäoikeudenmukaiseksi ja ennen kaikkea länsimaisen liberalistisen ideologian hallitsemaksi.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kiinan johto on läpi integraatioprosessinsa esittänyt tavoittelevansa oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa kansainvälistä järjestystä. Presidentti <strong>Jiang Zeminin</strong> (valtakausi 1989–2002) hallinto puhui kansainvälisten suhteiden demokratisoimisesta, <strong>Hu Jintao</strong> (valtakausi 2002–12) puolestaan hahmotteli <a href="https://www.mfa.gov.cn/web/ziliao_674904/zt_674979/ywzt_675099/2013nzt_675233/xysbd_675297/zgwj_675301/201211/t20121105_7955623.shtml" target="_blank" rel="noreferrer noopener">”harmonista maailmaa”,</a> jossa erilaiset kulttuurit voisivat kukoistaa rauhanomaisesti rinnakkain toisiaan kunnioittaen ja toisiltaan oppien.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Vaikka Kiina on 1980-luvulta lähtien integroitunut yhä tiiviimmäksi osaksi kansainvälisiä institutionaalisia rakenteita, on maan retoriikkaan aina kuulunut vahva kriittinen pohjavire.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Xi Jinpingin valtakaudella Kiina on ehdottanut ratkaisuksi <a href="https://www.fmprc.gov.cn/eng/wjbzhd/202501/t20250127_11546599.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">ihmiskunnan kohtalonyhteisöä</a>, josta on muodostunut Kiinan ulkopolitiikan käsitteellinen kulmakivi sekä pohjapiirustus kiinalaisittain ideaalille kansainväliselle järjestykselle.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kohtalonyhteisö hyväksyy nykyisen kansainvälisen järjestyksen peruselementit, kuten suvereenit kansallisvaltiot, Yhdistyneet kansakunnat ja niin sanotut Bretton Woods -instituutiot, kuten Kansainvälisen valuuttajärjestö IMF:n ja Maailmanpankin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Sen tavoitteena olisi kuitenkin tasa-arvoinen järjestys, jossa ei olisi Yhdysvaltojen kaltaisia hegemonisia suurvaltoja, eikä myöskään hegemonista, kaikille pakotettavaa arvomaailmaa, kuten läntistä käsitystä ihmisoikeuksista ja demokratiasta. Kohtalonyhteisössä jokainen valtio voisi itse valita poliittisen kehitystiensä omiin kulttuurisiin ja poliittisiin erityispiirteisiinsä nojautuen.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Globaali turvallisuusaloite</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Xin kaudella Kiina on rummuttanut visiotaan kohtalonyhteisöstä kaikissa viestintäkanavissaan valtio-omisteisesta mediasta diplomaattien ulostuloihin. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Näkyvästä kampanjoinnista huolimatta kohtalonyhteisön yksityiskohtaisempi arkkitehtuuri on jäänyt jokseenkin epäselväksi; visio korostaa suvereniteettia ja valtioiden välisiä ”win-win-kumppanuuksia”, mutta ottaa kovin pinnallisesti kantaa kovan turvallisuuden, kuten sodankäynnin tai humanitaaristen väliintulojen kaltaisiin ydinkysymyksiin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Pian Ukrainan sodan syttymisen jälkeen julkistettu globaali turvallisuusaloite pyrkii selvästi täsmentämään kohtalonyhteisön turvallisuusrakenteita, mutta se esittää myös joukon konkreettisia tienviittoja esimerkiksi kansainvälisten instituutioiden uudistamisesta. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Xi Jinping esitteli käsitteen Aasian alueen turvallisuuskysymyksiä käsittelevässä <a href="https://www.gov.cn/gongbao/content/2022/content_5688778.htm" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Boao-foorumissa huhtikuussa 2022</a>, minkä jälkeen aloitteen pääelementit määriteltiin virallisesti helmikuussa 2023 julkaistussa <a href="https://www.gov.cn/xinwen/2023-02/21/content_5742481.htm" target="_blank" rel="noreferrer noopener">konseptipaperissa.</a></p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Globaali turvallisuusaloite pyrkii selvästi täsmentämään kohtalonyhteisön turvallisuusrakenteita, mutta se esittää myös joukon konkreettisia tienviittoja esimerkiksi kansainvälisten instituutioiden uudistamisesta.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Turvallisuusaloite, yhdistettynä Kiinan vuonna 2023 julkistamaan Ukrainan <a href="https://www.mfa.gov.cn/eng/zy/gb/202405/t20240531_11367485.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">rauhansuunnitelmaan</a>, pyrkii maalaamaan kuvaa Kiinasta rauhanvälittäjänä, joka <a href="https://world.people.com.cn/n1/2023/0222/c1002-32629069.html" rel="noopener">sodan liesko</a><a href="https://world.people.com.cn/n1/2023/0222/c1002-32629069.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">i</a><a href="https://world.people.com.cn/n1/2023/0222/c1002-32629069.html" rel="noopener">hin bensaa kaatavan lännen</a> sijaan kantaa vastuuta kansainvälisen järjestyksen vakaudesta. Globaalin turvallisuusaloitteen ydinteesit koostuvat <a href="https://www.gov.cn/xinwen/2023-02/21/content_5742481.htm" target="_blank" rel="noreferrer noopener">kuudesta sitoumuksesta</a>, joiden mukaan tavoitteena on sitoutua:</p>



<ol class="wp-block-list">
<li>Yhteistyöllisen ja kokonaisvaltaisen turvallisuuden saavuttamiseen.</li>



<li>Kaikkien valtioiden suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen.</li>



<li>Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamiseen.</li>



<li>Jakamattoman turvallisuuden saavuttamiseen sekä valtioiden legitiimien turvallisuushuolien kunnioittamiseen.</li>



<li>Valtioidenvälisten kiistojen ratkaisemiseen rauhanomaisella vuoropuhelulla.</li>



<li>Turvallisuuden ylläpitämiseen sekä perinteisissä että ei-perinteisissä ympäristöissä.</li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph">Sitoumusten ytimessä on suvereniteetti – valtion täysi sisäinen ja ulkoinen itsenäisyys – minkä suhteen turvallisuusaloite allekirjoittaa vahvan, suorastaan ”westfalenilaisen” tulkinnan valtion alueellisesta koskemattomuudesta ja päätösvallasta sisäisiin asioihinsa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Valtion suvereniteettiin ei aloitteen mukaan tule kajota juuri millään perusteilla, ja vaikka aloite ei ota suoraan kantaa suojeluvastuuseen tai humanitäärisiin interventioihin, on ”pakottavat toimenpiteet” Kiinan <a href="https://www.mfa.gov.cn/web/ziliao_674904/zt_674979/ywzt_675099/2015nzt/xpjdmgjxgsfw_684149/zxxx_684151/201509/t20150929_9282265.shtml" target="_blank" rel="noreferrer noopener">perinteisessä kohtalonyhteisö-retoriikassa</a> hyväksytty vain erityisen poikkeuksellisissa olosuhteissa, YK:n turvallisuusneuvoston hyväksynnällä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Suvereniteettiperiaatteen valossa Venäjän hyökkäyssodan laittomuudessa ei pitäisi olla mitään epäselvää. Periaate kuitenkin hämärtyy, kun se asetetaan vasten aloitteen käsitystä turvallisuudesta ja etenkin niin sanotuista ”legitiimeistä turvallisuushuolista”.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Turvallisuusaloitteen mukaan turvallisuuden tulee perustua jakamattomuuden periaatteelle. Käsite viittaa <a href="https://trepo.tuni.fi/handle/10024/229993" target="_blank" rel="noreferrer noopener">jo Helsingin 1975 ETYK-kokouksen julkilausumassa lyhyesti mainittuun</a> ajatukseen, jonka mukaan valtioiden välinen turvallisuus on luonteeltaan keskinäisriippuvaista, eikä yhden valtion voi sallia vahvistaa omaa turvallisuuttaan toisten kustannuksella.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Oikeutus Venäjän hyökkäyssodalle?</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Kylmän sodan jälkeen jakamattoman turvallisuuden käsite on siirtynyt keskeiseksi osaksi Venäjän ulkopoliittista retoriikkaa. Sen turvin on puolustettu Venäjän etupiirivaateita ja vastustettu Naton laajentumista.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Venäjä on vedonnut jakamattomaan turvallisuuteen esimerkiksi <a href="https://mid.ru/ru/foreign_policy/rso/nato/1790803/?lang=en" target="_blank" rel="noreferrer noopener">vuonna 2021 julkaistuissa sopimusluonnoksissa</a>, joissa vaadittiin Naton itälaajentumisen pysäyttämistä sekä Nato-joukkojen vetämistä liittouman vuoden 1997 rajojen taakse. Käytännössä käsitettä on Venäjällä siten käytetty lähinnä naapurivaltioiden suvereniteetin kaventamiseen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Globaali turvallisuusaloite allekirjoittaa venäläisen tulkinnan lähes sellaisenaan: myös kiinalaisessa katsannossa turvallisuus nähdään kokonaisvaltaisena, valtioiden välisenä tilana, jossa yhden toimijan tavoittelema ”absoluuttinen turvallisuus” on aina muilta pois.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Kylmän sodan jälkeen jakamattoman turvallisuuden käsite on siirtynyt keskeiseksi osaksi Venäjän ulkopoliittista retoriikkaa. Sen turvin on puolustettu Venäjän etupiirivaateita ja vastustettu Naton laajentumista.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Tällaista absoluuttisen turvallisuuden tavoittelua ja <a href="https://journal.fi/kosmopolis/article/view/121916" target="_blank" rel="noreferrer noopener">kylmän sodan mentaliteettia</a> edustavat Kiinan mukaan etenkin erilaiset liittorakenteet (mm. Nato ja Yhdysvaltain itäaasialaiset puolustussopimukset) jotka pyrkivät tuottamaan turvallisuutta pienelle sisäpiirille laajemman ympäristön kustannuksella.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ajatus jakamattomasta turvallisuudesta kytkeytyy läheisesti turvallisuusaloitteen korostamiin ”legitiimeihin turvallisuushuoliin”, jotka ovat määritelty erittäin ohuesti. Käytännössä ne vaikuttavat kuitenkin viittaavan tilanteisiin, joissa valtio- tai valtioliitto on tavalla tai toisella tunkeutunut toisen valtion määrittämään etupiiriin, ja näin rikkonut jakamattoman turvallisuuden periaatetta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vaikka turvallisuusaloite ei asiaa ääneen mainitsekaan, näyttää se tulkitsevan Ukrainan mahdollisen Nato-jäsenyyden Venäjän näkökulmasta legitiiminä turvallisuushuolena, joka on oikeuttanut Venäjän ennaltaehkäisevän invaasion.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Euraasian jakamattoman turvallisuuden arkkitehtuuri?</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Ylevistä tavoitteistaan huolimatta globaali turvallisuusaloite on sisäisesti ristiriitainen alleviivatessaan sekä valtiollista suvereniteettia että legitiimejä turvallisuushuolia. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Retoriikan taustalta voidaan tunnistaa Kiinan pyrkimys miellyttää samanaikaisesti paitsi Ukrainaa ja Eurooppaa, myös Venäjää, mutta Kiinan käytännön toimet – etenkin Venäjän invaasion materiaalinen, teknologinen ja diplomaattinen tukeminen – osoittavat legitiimien turvallisuushuolien ajavan tarvittaessa alueellisen koskemattomuuden yli.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ukrainan sota näyttäytyy siten eräänlaisena ennakkotapauksena legitiimien turvallisuushuolien soveltamisesta. Vaikka turvallisuusaloite suhtautuu erittäin kriittisesti sotilaallisiin interventioihin esimerkiksi ihmisoikeuksien puolustamiseksi, voi sotilaallisen voiman käyttö sen valossa olla täysin hyväksyttävää, kun kyse on legitiimeistä turvallisuushuolista. Toisin sanoen suurvaltojen etupiirin pönkittämisestä.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Ylevistä tavoitteistaan huolimatta globaali turvallisuusaloite on sisäisesti ristiriitainen alleviivatessaan sekä valtiollista suvereniteettia että legitiimejä turvallisuushuolia.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Käsite petaa epäilemättä pohjaa Kiinan mahdollisille toimille Taiwanin salmella, mutta luo samalla kansainvälisoikeudellista normistoa muille aggressiivisille valloille, jotka haluavat perustella hyökkäyssotiaan ”legitiimeillä turvallisuushuolilla”.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Jos käsitteen määrittely pysyy nykyisellä ympäripyöreällä tasollaan, mahtuvat sen sisään yhtä hyvin myös palestiinalaiset terroristit, venezuelalaiset huumekauppiaat tai ydinasetta tavoittelevat iranilaiset teokraatit.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Venäjän johto on ymmärrettävästi kiitellyt Kiinan tulkintaa <a href="https://tass.com/politics/1459087" target="_blank" rel="noreferrer noopener">jakamattomasta turvallisuudesta</a> sekä ilmaissut venäläisen turvallisuusajattelun istuvan luontevasti <a href="https://english.news.cn/20251003/6082393532be455997d563f8bed5c9db/c.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">globaalin turvallisuusaloitteen</a> raameihin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Jakamattoman turvallisuuden ja globaalin turvallisuusaloitteen teeseistä on tullut keskeinen osa myös Kiinan ja Venäjän johtaman vuonna 2001 perustetun euraasialaisen politiikan, talouden ja turvallisuuden alueella toimivan Shanghain turvallisuusjärjestön visioimaa euraasialaista turvallisuusarkkitehtuuria, jonka Vladimir Putin on nähnyt kohoavan korvaamaan <a href="https://www.reuters.com/world/xi-putin-set-out-ambitions-eurasian-security-club-2024-07-04/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">vanhentuneita, euro-atlanttisia turvallisuusrakenteita</a>.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kansainvälinen järjestys kaipaa kriisin keskellä visionääristä johtajuutta ja uusia pelisääntöjä, mutta Kiinan globaalista turvallisuusaloitteesta ei – ainakaan vision nykyisessä muodossa – ole uuden järjestyksen arvopohjaksi.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Matti Puranen on strategian apulaisprofessori Maanpuolustuskorkeakoulussa.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkeli perustuu kirjoittajan yhdessä Julie Chenin kanssa kirjoittamaan kirjan lukuun ”</em><a href="https://www.taylorfrancis.com/chapters/oa-edit/10.4324/9781003562306-4/chinese-vision-durable-security-order-era-great-power-competition-matti-puranen-julie-yu-wen-chen?context=ubx&amp;refId=05c35bc6-72bd-47a8-9c45-b804442243c8" rel="noopener"><em>Chinese Visio</em></a><em><a href="https://www.taylorfrancis.com/chapters/oa-edit/10.4324/9781003562306-4/chinese-vision-durable-security-order-era-great-power-competition-matti-puranen-julie-yu-wen-chen?context=ubx&amp;refId=05c35bc6-72bd-47a8-9c45-b804442243c8" target="_blank" rel="noreferrer noopener">n</a></em><a href="https://www.taylorfrancis.com/chapters/oa-edit/10.4324/9781003562306-4/chinese-vision-durable-security-order-era-great-power-competition-matti-puranen-julie-yu-wen-chen?context=ubx&amp;refId=05c35bc6-72bd-47a8-9c45-b804442243c8" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><em> for a Durable Security Order in an Era of Great Power Competition</em></a><em>” Ville Sinkkosen, Veera Laineen ja Matti Purasen ja toimittamassa teoksessa</em> <a href="https://www.taylorfrancis.com/books/edit/10.4324/9781003562306/competing-visions-international-order-veera-laine-matti-puranen-ville-sinkkonen" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><em>Competing Visions for International Order Challenges for a Shared Direction in an Age of Global Contestation</em></a><em>.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvituskuva: Jingyi Z / Unsplash</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/globaali-turvallisuusaloite-kiinalaistyyppinen-visio-maailmanrauhasta-vai-venalaisen-etupiiriajattelun-siunaus/">Globaali turvallisuusaloite – kiinalaistyyppinen visio maailmanrauhasta vai venäläisen etupiiriajattelun siunaus?</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/globaali-turvallisuusaloite-kiinalaistyyppinen-visio-maailmanrauhasta-vai-venalaisen-etupiiriajattelun-siunaus/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Kysy politiikasta: Onko faktoista tullut politiikassa mielipiteitä?</title>
		<link>https://politiikasta.fi/kysy-politiikasta-onko-faktoista-tullut-politiikassa-mielipiteita/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/kysy-politiikasta-onko-faktoista-tullut-politiikassa-mielipiteita/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Esa Reunanen]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 09 Nov 2026 08:01:51 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[demokratia]]></category>
		<category><![CDATA[Kysy politiikasta]]></category>
		<category><![CDATA[Media]]></category>
		<category><![CDATA[polarisaatio]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=27655</guid>

					<description><![CDATA[<p>Kysy Politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin.</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/kysy-politiikasta-onko-faktoista-tullut-politiikassa-mielipiteita/">Kysy politiikasta: Onko faktoista tullut politiikassa mielipiteitä?</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Kysy Politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. </pre>



<p class="wp-block-paragraph">Poliittisen julkisuuden kehitys on saanut monet kansalaiset huolestumaan totuuden asemasta politiikassa. Uutisten perusteella saattaa vaikuttaa siltä, että poliitikot voivat väittää mitä tahansa, eikä väitteiden osoittaminen virheelliseksi juurikaan vaikuta heidän kannatukseensa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ilmiö liittyy <a href="https://doi.org/10.1093/psquar/qqad038" target="_blank" rel="noreferrer noopener">politiikan polarisoitumiseen</a>, jossa erilaisiin arvopohjiin nojaavien poliittisten ryhmien keskusteluyhteys rapautuu ja kukin taho luo omat totuutensa, joihin uskoo. Yhdysvallat on ilmeinen esimerkki tällaisesta kehityksestä, mutta <a href="https://yle.fi/aihe/a/20-10006117" target="_blank" rel="noreferrer noopener">sama trendi on nähtävissä Suomessakin.</a></p>



<p class="wp-block-paragraph">Suomessa on kuitenkin vallinnut vahva perinne puoluerajat ylittävästä <a href="https://doi.org/10.1111/1467-9477.12128" target="_blank" rel="noreferrer noopener">korporatistisesta ja konsensuaalisesta yhteistyöstä</a>: Päätöksiä on valmisteltu puolueiden ja järjestöjen yhteisissä työryhmissä ja komiteoissa, joissa on tavoiteltu kaikille osapuolille mahdollisimman hyviä kompromisseja. Virkakoneiston ja tutkimuslaitosten tuottama asiantuntijatieto on luonut päätöksenteolle yhteisesti hyväksytyn perustan, jota vasten erilaisia näkemyksiä on punnittu.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Julkisuudessa poliitikkojen puhe on silti aina ollut tarkoitushakuisempaa, ja faktoja on taivuteltu niin, että ne tukisivat mahdollisimman hyvin omia tavoitteita ja vaikutusvaltaa. Poliitikkojen vastapainona on toiminut journalistinen media, joka on kriittisesti tulkinnut ja arvioinut politiikan tapahtumia ja puheita. Tämä on ylläpitänyt politiikan julkisuudessa kokemusta siitä, että yhteiset tosiasiat voidaan erottaa mielipiteistä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tällä vuosituhannella journalismi on saanut kilpailijoikseen verkon moninaisia tiedontuottajia ja kommentaattoreita, mikä on heikentänyt sen tiedollista auktoriteettia. <a href="https://tenk.fi/fi/ajankohtaista/tiedebarometri-2024-julkaistu-luottamus-tieteeseen-vahvaa-mutta-epailijoiden-joukko" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Samalla tutkimustiedon ja asiantuntijatiedon auktoriteettia on kyseenalaistettu</a>. Monimutkaisissa kysymyksissä tieto onkin usein tulkinnanvaraista ja ristiriitaista. Tässä mielessä faktat ovat aina olleet joiltain osin myös mielipiteitä.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Monimutkaisissa kysymyksissä tieto onkin usein tulkinnanvaraista ja ristiriitaista. Tässä mielessä faktat ovat aina olleet joiltain osin myös mielipiteitä.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Olennaista kuitenkin on, miten avoimia politiikassa ollaan erilaisille tulkinnoille ja niiden perusteluille sekä missä määrin <a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0618-2" target="_blank" rel="noreferrer noopener">eri näkemysten välisen vuoropuhelun avulla</a> onnistutaan täsmentämään sitä, mitä voi pitää yhteisenä tosiasiana ja missä puolestaan mielipiteet aidosti eroavat.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Sen sijaan, että murehditaan faktojen muuttumista mielipiteiksi, olisikin ehkä murehdittava sitä, että faktojen kriittinen arviointi julkisuudessa hiipuu ja erilaiset tulkinnat jähmettyvät toisistaan erillisiksi totuuskäsityksiksi. Politiikan polarisoituminen johtaa juuri tähän.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Erityisesti niin sanottu <a href="http://hdl.handle.net/10138/586881" target="_blank" rel="noreferrer noopener">affektiivinen polarisaatio</a> rapauttaa erilaisten näkemysten välistä vuoropuhelua. Affektiivinen polarisaatio tarkoittaa poliittisten identiteettiryhmien välisen vihanpidon lisääntymistä siitä riippumatta, kuinka suuria niiden väliset ideologiset erot lopulta ovat. Affektiivisen polarisaation oloissa vastapuolen edustajien perusteluilla ei ole väliä, koska he ovat joka tapauksessa vastenmielisiä ja vastustettavia.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Yhteiskuntatieteissä niin sanottu <a href="https://tieteentermipankki.fi/wiki/Valtio-oppi:deliberatiivinen_demokratia" target="_blank" rel="noreferrer noopener">deliberatiivinen (puntaroiva) demokratiateoria</a> on lähtenyt siitä arkijärkisestä oletuksesta, että tieto ei ole ainoastaan mielipideasia vaan sen pätevyyttä on mahdollista arvioida järkevästi. Teoria korostaa eri näkemysten välisen vuoropuhelun merkitystä tosiasioiden täsmentämisessä ja erimielisyyden alueiden määrittämisessä.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Julkisuuden tarkoitushakuisuudesta huolimatta totuudella on silti politiikassa merkitystä.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Tälle teorialle vaihtoehtoinen, niin sanottu <a href="https://doi.org/10.23983/mv.62985" target="_blank" rel="noreferrer noopener">agonistinen (kiistelevä) demokratiakäsitys</a> puolestaan korostaa vuoropuhelun vaikeutta. Sen mukaan kulloinkin vallitsevat totuuskäsitykset ovat vallan määrittämiä, eikä ole olemassa sellaista totuuden perspektiiviä, mihin vedoten heikommassa asemassa olevat voisivat oikeuttaa kantaansa. Politiikassa olisi siten kyse nimenomaan mielipiteiden välisestä kamppailusta, ei yhteistä totuutta koskevasta neuvottelusta.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-030-4" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Vuosina 2009 ja 2019 tekemiemme kyselyjen perusteella</a> suomalaispäättäjien asenteet konsensuaalista päätöksentekoa kohtaan olivat kymmenessä vuodessa muuttuneet hieman kielteisemmiksi. Samalla julkisuus miellettiin entistäkin vahvemmin tarkoitushakuisen valtakamppailun areenaksi.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vuonna 2019 valtaosa vastaajista katsoi, että julkisessa keskustelussa osapuolet ymmärtävät usein tahallaan hieman väärin toistensa lausuntoja ja että julkisuuden herättämä vastustus usein vaikeuttaa järkevästä kokonaisuudesta sopimista.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Julkisuuden tarkoitushakuisuudesta huolimatta totuudella on silti politiikassa merkitystä. Ensinnäkin varsinaisessa päätöksenteossa tosiasioilla on edelleen painoarvoa. Toiseksi tarkoitushakuisillakin julkisilla puheenvuoroillaan poliitikot yleensä pyrkivät vakuuttamaan yleisöään siitä, että heidän toimintansa nojaa tosiin tietoihin ja oikeudenmukaisiin tavoitteisiin. Tämä altistaa heidät kriittisille vasta-argumenteille.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Polarisaatio kuitenkin horjuttaa tätä demokratian ja julkisen keskustelun mekanismia, ja myös <a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2110-9" target="_blank" rel="noreferrer noopener">journalismin edellytykset toimia yhteisen järkiperäisen poliittisen julkisuuden vaalijana ovat heikentyneet, koska uusi mediaympäristö on rapauttanut sen yleisöpohjaa ja taloutta.</a> Tällä hetkellä vaikuttaakin siltä, että järkiperäisen poliittisen keskustelun tila ja vaikutusvalta on Suomessakin kapenemassa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Totuudesta neuvottelun sijaan julkisessa keskustelussa on yhä enemmän ollut kyse vaihtoehtoisten totuuksien välisestä kamppailusta. Deliberatiivinen politiikka näyttää siis heikenneen samalla kun agonistinen politiikka on vahvistunut.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>YTT Esa Reunanen on journalismin ja politiikan julkisuuden tutkija Tampereen yliopistossa.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvituskuva: Joanna Kosinska / Unsplash</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/kysy-politiikasta-onko-faktoista-tullut-politiikassa-mielipiteita/">Kysy politiikasta: Onko faktoista tullut politiikassa mielipiteitä?</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/kysy-politiikasta-onko-faktoista-tullut-politiikassa-mielipiteita/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Trifectan jatko vai sininen aalto? Katsaus Yhdysvaltain välivaaleihin 2026</title>
		<link>https://politiikasta.fi/trifectan-jatko-vai-sininen-aalto-katsaus-yhdysvaltain-valivaaleihin-2026/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/trifectan-jatko-vai-sininen-aalto-katsaus-yhdysvaltain-valivaaleihin-2026/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna Kronlund]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 03 Nov 2026 08:41:11 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Trump]]></category>
		<category><![CDATA[Välivaalit 2026]]></category>
		<category><![CDATA[Yhdysvallat]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=27633</guid>

					<description><![CDATA[<p>Vaikka demokraatit voittaisivat, suuria muutoksia Yhdysvaltain politiikkaan tuskin on tulossa.</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/trifectan-jatko-vai-sininen-aalto-katsaus-yhdysvaltain-valivaaleihin-2026/">Trifectan jatko vai sininen aalto? Katsaus Yhdysvaltain välivaaleihin 2026</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Välivaaleissa ratkaistaan senaatin ja edustajainhuoneen enemmistö. Vaikka demokraatit voittaisivat, kovin suuria muutoksia Yhdysvaltain politiikkaan tuskin on tulossa.</pre>



<p class="wp-block-paragraph">Marraskuun alussa pidettävät Yhdysvaltojen välivaalit ovat&nbsp;herättäneet keskustelua laajalti myös Suomessa. Välivaaleihin lähdetään tilanteesta, jossa republikaanipuolueella on <strong>Donald Trumpin</strong> presidenttiyden lisäksi enemmistö sekä senaatissa että edustajainhuoneessa. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Tämä republikaanien niin sanottu Trifecta on koossa <a href="https://pressgallery.house.gov/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">pienimmän mahdollisimman enemmistön turvin</a>: 218 edustajaa sekä yksi itsenäinen edustaja, joka äänestää republikaanien mukana, kun taas demokraattipuolueen edustajia on 214.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Välivaalien seurauksena ratkaistaan edustajainhuoneen 435 paikan enemmistö sekä senaatin enemmistö, kun senaattoreista kolmasosa on uudelleen ehdolla.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Presidentti Trumpin <a href="https://time.com/article/2026/10/29/trump-approval-rating-midterm-elections-republicans/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">historiallisen alhainen kannatus</a>, <a href="https://www.nbcnews.com/business/economy/5-charts-2026-midterm-elections-rcna606589" target="_blank" rel="noreferrer noopener">yhdysvaltalaisia äänestäjiä huolestuttava talouden tila</a> sekä esimerkiksi <a href="https://www.pewresearch.org/short-reads/2026/10/08/iran-conflict-remains-deeply-unpopular-as-many-americans-expect-it-to-go-on-for-months/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Iranin sota</a> povaavat menestystä vaaleissa demokraateille.&nbsp; Republikaanit voivat silti pärjätä vaaleissa kohtuullisesti vaalijärjestelmän, johtuen vaalijärjestelmän erityispiirteistä sekä vaaleihin ja vaalijärjestelmään kohdistuneista toimenpiteistä.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<h3 class="wp-block-heading">Trump edistää poikkeuksellisilla toimilla republikaanien välivaaleja</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Välivaaleihin liittyy tiettyjä&nbsp;ennakko-oletuksia Yhdysvalloissa. Ensinnäkään istuva presidentti ei ole ehdolla eikä hänen nimensä ole vaalilipukkeissa,&nbsp;mutta välivaaleja voidaan kuitenkin tulkita reaktiona hallinnon politiikalle.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Presidentin puolue tavallisesti häviää paikkoja välivaaleissa&nbsp;ja näin on tapahtunut vuodesta&nbsp;1882 lähtien <a href="https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1532673X241284563" target="_blank" rel="noreferrer noopener">edustajainhuoneessa kaikissa välivaaleissa lukuun ottamatta vuoden&nbsp;1934, 1998 sekä 2002 vaaleja.</a> Trumpin edellisen kauden välivaaleissa vuonna 2018 republikaanit hävisivät 41 paikkaa edustajainhuoneessa, mutta&nbsp;puolue keräsi kahden paikan kannatuksen senaatissa.&nbsp;&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vaikka Trump ei ole ehdolla, republikaanit järjestivät ensimmäistä kertaa poikkeuksellisen välivaalikokouksen, jossa presidentti Trump oli myös yksi puhujista. Presidentti on <a href="https://www.lemonde.fr/en/opinion/article/2026/10/09/trump-dividend-can-promising-voters-a-check-help-win-an-election_6758405_23.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">luvannut shekkejä republikaaneja äänestäville</a>, jos molemmat kongressin kamarit pysyvät republikaanien hallussa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Lisäksi hallinto on julkaissut verovaroin vaalimainoksia, joissa myös Trump esiintyy, joskin mainosten esittämisen <a href="https://www.reuters.com/world/us/us-judge-orders-halt-taxpayer-funded-ads-featuring-trump-2026-10-11/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">piirioikeuden tuomari kumosi päätöksellään</a>. Presidentti on myös kampanjoinut republikaanien kannalta keskeisissä osavaltioissa ennen vaaleja. <a href="https://georgiarecorder.com/2026/10/16/trump-urges-supporters-to-pretend-hes-on-the-ballot-as-he-campaigns-with-georgia-republicans/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Trumpin viesti vaikuttaisi olevan: äänestäkää siten kuin presidentti itse olisi ehdokkaana</a>.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Presidentti Trumpille tutuksi tullut vaaleja ja vaalituloksia kyseenalaistava puhetapa on saanut uusia sävyjä ennen&nbsp;välivaaleja. Uutisoinnin mukaan &nbsp;<a href="https://abcnews.com/Politics/trump-offers-1m-reward-people-report-voter-fraud/story?id=137581908" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Trumpin&nbsp;Truth Social -viestipalvelussa tekemän</a> päivityksen mukaan&nbsp;luvassa on miljoona dollaria vaalipetoksen&nbsp;paljastamiseen johtavista vinkeistä, jotka johtavat pidätykseen ja tuomioon joko menneissä tai tulevissa välivaaleissa.&nbsp;</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Keskusteluja vaalituloksista on käyty aiemminkin, mutta laajamittaisesta vaalipetoksesta Yhdysvalloissa ei ole kuitenkaan varsinaista näyttöä.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Lisäksi Trumpin hallinto on pyrkinyt määrittämään vaaleihin ja äänestämiseen liittyviä käytänteitä. Hallinto on esittänyt muun muassa muutoksia postiäänestykseen tai äänestäjäksi rekisteröitymiseen. Esimerkiksi <a href="https://www.brennancenter.org/our-work/research-reports/heres-what-34-courts-have-said-about-trump-administrations-attempts-take" target="_blank" rel="noreferrer noopener">alkuvuodesta 2025 annetun presidentin asetuksen</a> tavoitteena oli vaikuttaa kansalaisuuden todentamiseen äänestäjäksi rekisteröityessä.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://www.congress.gov/crs-product/R47520" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Kongressin vuonna 1965 hyväksymä Voting Rights Act -laki</a> pyrki suojaamaan äänestysoikeutta ja estämään vähemmistöjen syrjintää. Sen keskeisen kohdan korkein oikeus kuitenkin totesi luvuin 5–4 perustuslain vastaiseksi vuoden 2013 <a href="https://www.brennancenter.org/our-work/research-reports/effects-shelby-county-v-holder-voting-rights-act" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Shelby county vs. Holder</a> -päätöksellä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vaaleihin liittyy myös muita kysymyksiä, joita molemmat puolueet ovat pyrkineet hyödyntämään omaksi edukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi niin sanotut <a href="https://bipartisanpolicy.org/explainer/redistricting-and-gerrymandering-what-to-know/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">gerrymandering-aloitteet</a>, joissa vaalipiirejä muokataan tarkoitushakuisesti niin, että ne hyödyttävät jompaakumpaa puoluetta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Keskusteluja vaalituloksista on käyty aiemminkin, mutta <a href="https://www.brookings.edu/articles/how-widespread-is-election-fraud-in-the-united-states-not-very/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">laajamittaisesta vaalipetoksesta Yhdysvalloissa ei ole kuitenkaan varsinaista näyttöä.</a> Esimerkiksi vuoden 1960 Nixonin ja Kennedyn vaaleja on pidetty tällaisena esimerkkinä. Keskustelua ei käyty pelkästään äänimäärästä, vaan missä määrin ääniä annettiin valitsijamiehille <a href="https://www.jstor.org/stable/1350312?origin=JSTOR-pdf" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Alabamassa, jotka eivät olleet sitoutuneet äänestämään Massachusettsin senaattoria</a>.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://www.pewresearch.org/short-reads/2026/08/05/how-confident-are-americans-in-the-midterm-elections-fairness-and-accuracy/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Pew Research Centerin tekemän kyselyn mukaan</a> yli puolet amerikkalaisista, noin 55 prosenttia, ovat luottavaisia, että vaalit järjestetään reilusti ja virheettömästi. &nbsp;Kysymykset vaalien tinkimättömyydestä ovat Yhdysvalloille tyypillisiä, kun vaalit järjestetään osavaltiokohtaisesti. Osavaltioissa on erilaisia käytänteitä ja joskus äänten laskemisia on ratkottu korkeimmassa oikeudessa asti, kuten vuoden 2000 presidentinvaaleissa. &nbsp;</p>



<h3 class="wp-block-heading">Vaalikartan ja -rahoituksen vaikutus välivaaleihin</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Välivaalien tulosten suhteen on huomioitava, että vaalituloksesta osataan kertoa jo jotakin etukäteen ja samalla tulosten perusteella saavutetut enemmistöt edustajainhuoneessa ja senaatissa ovat olleet nykyisin pieniä. Tulokseen vaikuttavat muun muassa kuinka kilpailullisia vaalit ovat tai miltä vaalikartta näyttää.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Uudelleenvalintaa tavoittelevilla nykyisillä ehdokkailla on usein <a href="https://jpia.princeton.edu/news/year-change-incumbents-held-ground-us-house" target="_blank" rel="noreferrer noopener">etulyöntiasema</a>.&nbsp; Edelleen vaalipiirit ovat usein korvamerkittyjä demokraateille tai republikaaneille. Tämä johtuu vaalipiireistä ja periaatteesta, jonka mukaan voittaja saa koko vaalipiirin äänisaaliin. Siten vaalitulosta voi jo etukäteen ennustaa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Senaatin vaalikartta näyttää lähtökohtaisesti huonommalta republikaaneille, koska senaattorinpaikkoja on enemmän tarjolla suhteessa demokraatteihin (20 sekä kaksi täytevaalipaikkaa suhteessa demokraattien 13 paikkaan). Toisaalta kyse on myös siitä, missä osavaltioissa auki olevat paikat sijaitsevat, eli onko demokraateilla mahdollisuus kääntää niitä voitokseen. Ja edelleen käydäänkö vaali kokonaan uusien ehdokkaiden kesken.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Mainen osavaltiossa demokraatit jo kerran <a href="https://www.npr.org/2026/07/26/nx-s1-5906372/troy-jackson-replaces-graham-platner-as-democratic-candidate-in-maines-senate-race" target="_blank" rel="noreferrer noopener">vaihtoivat senaattoriehdokasta</a> väärinkäytöksiin liittyvien syytösten vuoksi. Presidentti <strong>Barack Obama</strong> kampanjoi ennen välivaaleja Ohiossa, jossa entinen senaattori <strong>Sherrod Brown</strong> asettuu republikaanien <strong>John Hustedtia</strong> vastaan. <a href="https://www.cookpolitical.com/ratings/senate-race-ratings" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Cook Political Report</a> on luokitellut Ohion tasaväkiseksi vaalipiiriksi eli niin sanotuksi toss up -osavaltioksi, joka voi mennä kummalle tahansa puolueelle senaatinvaaleissa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vuoden 2026 välivaaleissa nähdään kuitenkin myös ennätysmäärä ehdokkaita, jotka eivät asetu uudelleen ehdolle. <a href="https://www.npr.org/2026/09/16/nx-s1-5971264/congress-retirement-2026-house-senate-primary-defeat" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Syyskuussa 2026 julkaistun uutisen mukaan</a> yhteensä 99 ehdokasta, eli 83 edustajainhuoneen jäsentä ja 16 senaattoria, ei pyri uudelleen ehdolle tai pyrkivät johonkin muuhun virkaan.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Kiinnostavaa tulevissa välivaaleissa on äänestysprosentin lisäksi yhtäältä se, miten puolueet saavat omat kannattajansa aktivoitua sekä toisaalta, miten puolueiden omat kannattajat verrattuna puolueisiin sitoutumattomia äänestäjät äänestävät.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Kiinnostavaa tulevissa välivaaleissa on äänestysprosentin lisäksi yhtäältä se, miten puolueet saavat omat kannattajansa aktivoitua sekä toisaalta, miten puolueiden omat kannattajat verrattuna puolueisiin sitoutumattomia äänestäjät äänestävät. Äänestysprosentti edellisissä vuoden 2022 välivaaleissa oli kansalaisten ja äänestysikäisten keskuudessa 52,2 %, mikä oli toiseksi korkein lukema kahteen viime vuosikymmeneen.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://www.statista.com/statistics/999626/voter-turnout-state-us-midterm-election/?srsltid=AYCX9vLGxfCfFtZ4kwTzsWDsLOP5wh9YSYOUFMX_kPC2axrBOa7Hh_ZB" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Osavaltiokohtaisesti äänestysprosenteissa on kuitenkin isoja eroja</a>: esimerkiksi Oregonissa äänestysprosentti oli 65,3 %, kun taas vastaava luku Länsi-Virginiassa oli 38,2 %. Välivaalien ennakkoäänestys alkoi eri puolilla Yhdysvaltoja eri aikoihin, mutta muutamaa päivää ennen varsinaista vaalipäivää jo noin <a href="https://election.lab.ufl.edu/early-vote/2026-early-voting/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">35 miljoonaa</a> amerikkalaista oli äänestänyt, mukaan lukien presidentti Trump itse kotiosavaltiossaan Floridassa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Välivaalit ovat merkittäviä myös osavaltioiden tasolla. Kuvernöörivaalit järjestetään kaikkiaan 36 osavaltiossa. Viime vaalien tulosten perusteella ja osavaltiotasolla republikaanit ovat olleet hallitsevia sekä kuvernöörien että lainsäätäjien enemmistönä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Yhdysvaltojen vaaleista on vaikea puhua huomioimatta kampanjarahoitusta. Miljardööri <strong>Elon Muskin</strong> <a href="https://www.cnbc.com/2026/10/22/elon-musk-midterm-election-spacex-tesla.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">uutisoidaan lahjoittaneen</a> noin 366 miljoonaa dollaria etenkin republikaaniehdokkaiden tukemiseen. Yhdysvaltain hallinnon alaisen liittovaltion vaalilautakunnan (Federal Election Committee) <a href="https://www.fec.gov/updates/statistical-summary-of-18-month-campaign-activity-of-the-2025-2026-election-cycle/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">vaalidatan</a> mukaan kongressivaalien ehdokkaat ovat keränneet Yhdysvaltain dollareissa vuoden 2025 alusta 2,8 miljardia, poliittiset puolueet 1,4 miljardia mutta huomionarvoisesti vaalirahaorganisaatiot (eli PAC:t, Political Action Committee) 8,3 miljardia. Eroa rahamäärissä selittää korkeimman oikeuden rajoitusten purkaminen vaalirahaorganisaatioilta 2010-luvun vaihteessa, jonka jälkeen niistä onkin tullut merkittäviä tekijöitä vaaleissa. &nbsp;</p>



<h3 class="wp-block-heading">Mitä tuleva vaalitulos merkitsee Yhdysvaltain politiikalle?</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Yhdysvaltain kongressi ei edusta kansaa perinteissä mielessä kansakunnan peilinä, vaikka nuorten, naisten ja vähemmistöjen osuus kongressin jäsenistä onkin kasvanut vuosien varrella. Vaalitulosten perusteella jaettavat paikat eivät täysin myöskään edusta tulosta. Vaalijärjestelmästä johtuen, mukaanlukien se, että kaikilla osavaltioilla on kaksi senaattoria republikaanit ovat parhaillaan enemmistönä senaatissa luvuin 53–47 mutta edustavat vain 46,5 %:a <a href="https://www.govtrack.us/congress/members" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Yhdysvaltojen asukasmäärästä.</a></p>



<p class="wp-block-paragraph">Kongressin kokoonpanolla välivaalien jälkeen on kuitenkin merkitystä, sillä välivaaleissa ratkeaa republikaanien värisuoran eli alussa mainitun Trifectan tulevaisuus. Kongressilla on oma roolinsa vallanjakojärjestelmässä ja jaetun hallinnon tilanne saattaa vaikuttaa siihen, miten presidentti tietyissä, etenkin sisäpolitiikkaan ja budjettiin liittyvissä kysymyksissä, voi edistää agendaansa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Toisaalta kyse on Trumpin toisen presidenttikauden lopusta eikä presidentti voi enää perustuslain mukaan asettua uudelleen ehdolle. Tällöin puhutaan niin sanotusta lame duck-presidenttiydestä eli poliittisen vaikutusvallan vähittäisestä menettämisestä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Trump on toisen kautensa aikana nojannut paljolti toimeenpanovallan määräysten (executive orders) antamiseen, joita on nyt jo alle <a href="https://www.presidency.ucsb.edu/statistics/data/executive-orders" target="_blank" rel="noreferrer noopener">kahdessa vuodessa kertynyt enemmän kuin koko viime presidenttikautena yhteensä</a>. Samalla kongressin aktiivisuus on vähentynyt, jolloin trendinä voidaan nähdä olevan lainsäädännöllisen aktiivisuuden laskusuhdanne.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Demokraattien voitto joko edustajanhuoneessa tai senaatissa taikka kummassakin ei tarkoita välttämättä suurta muutosta, etenkään kun enemmistömarginaalit sekä edustajainhuoneessa että senaatissa ovat nykyisin pieniä.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Nykyisen, Yhdysvaltain historian 119. kongressin merkittävinä lainsäädännöllisinä paketteina voidaan katsoa olevan esimerkiksi Venäjää koskeva Lindsey O. Graham Sanctioning Russia Act vuodelta 2026.&nbsp; Lisäksi kongressissa on hyväksytty ei-sitovia esityksiä presidentin asevoimien käyttöön Iranissa tai <a href="https://courthousenews.com/congress-rebukes-iran-conflict-trump-with-war-powers-resolution/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">vaadittu Trumpia muodollisesti päättämään sota Iranissa</a>.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Edelleen kongressi hyväksyi The One Big Beautiful Bill Act -budjettilain, joka kevensi verotusta mutta myös leikkasi terveydenhuollon tai ruoka-avun etuuksia. Edustajainhuoneessa hyväksytty esitys Save America Act, joka vaatisi kansalaisuuden todistamista äänestäjäksi rekisteröityessä sekä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen esittämistä äänestyspaikoilla, ei ole kuitenkaan edennyt senaatin käsittelyssä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Yhdysvaltalainen järjestelmä perustui alun perin kilpaileviin ryhmittymiin eikä puolueisiin, joita tasapainotettiin eri tavoin. Nykyiset puolueet toimivat osin oppositiopuolueen tavoin ilman parlamentaarista järjestelmää. Jännitteitä ja jakolinjoja löytyy kuitenkin edelleen, kun huomioidaan puolueiden laajuus ja niiden sisäiset leirit.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Esimerkiksi muutama republikaaniedustaja ja senaattori ovat äänestäneet presidentin toimia Iranissa koskevien päätöslauselmien puolesta. Muun muassa Kentuckyn osavaltion edustaja <strong>Thomas Massie</strong> on tehnyt aloitteen puolustusministeri <a href="https://thehill.com/homenews/house/6172957-massie-hegseth-impeachment-midterms/" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><strong>Pete Hegsethin</strong> asettamisesta virkarikossyytemenettelyyn Iranin sodan takia</a>.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Demokraattien voitto joko edustajanhuoneessa tai senaatissa taikka kummassakin ei tarkoita välttämättä suurta muutosta, etenkään kun enemmistömarginaalit sekä edustajainhuoneessa että senaatissa ovat nykyisin pieniä. Senaatissa tarvitaan silti 60 senaattorin enemmistö merkittävien lakiesitysten eteenpäin viemiseksi sekä presidentin allekirjoitus lakien lopulliseksi hyväksymiseksi, mutta jatkossa esimerkiksi presidentin nimitykset voivat olla vastatuulessa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Erilaiset hallinnon toimintaa tarkastelevat toimet ovat mahdollisia edustajainhuoneen enemmistön turvin muun muassa kutsumalla hallinnon edustajia kuultavaksi. Lisäksi agendaa voi suunnata myös omiin poliittisesti merkityksellisiin kohteisiin erityisesti budjetin kautta. Mittava demokraattien sininen aalto on sellaisenaan viesti sekin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tulevan 120. kongressin aloittaessa tammikuussa 2027 katse kuitenkin kääntyykin kohti vuoden 2028 presidentinvaaleja sekä missä määrin vaalit ja ehdokkuudet heijastavat kongressin agendaa ja puolueiden toimintaa.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Anna Kronlund työskentele yliopistonlehtorina poliittisen historian, filosofian ja valio-opin laitoksella Turun yliopistolla. Kronlund on tutkinut Yhdysvaltojen kongressiin ja etenkin vallanjakoon liittyviä keskusteluja Yhdysvalloissa.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvituskuva: Joshua Hoehne / Unsplash</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/trifectan-jatko-vai-sininen-aalto-katsaus-yhdysvaltain-valivaaleihin-2026/">Trifectan jatko vai sininen aalto? Katsaus Yhdysvaltain välivaaleihin 2026</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/trifectan-jatko-vai-sininen-aalto-katsaus-yhdysvaltain-valivaaleihin-2026/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Koronapandemia paljasti heikkouksia pohjoismaisessa yhteistyössä </title>
		<link>https://politiikasta.fi/koronapandemia-paljasti-heikkouksia-pohjoismaisessa-yhteistyossa/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/koronapandemia-paljasti-heikkouksia-pohjoismaisessa-yhteistyossa/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Nina Hokkala]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 02 Nov 2026 08:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Euroopan unioni]]></category>
		<category><![CDATA[korona]]></category>
		<category><![CDATA[Pohjoismaat]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=27512</guid>

					<description><![CDATA[<p>Päätöksenteossa painotettiin kaikissa Pohjoismaissa Euroopan unionin politiikkaan perustuvaa yhteistyötä. </p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/koronapandemia-paljasti-heikkouksia-pohjoismaisessa-yhteistyossa/">Koronapandemia paljasti heikkouksia pohjoismaisessa yhteistyössä </a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Koronapandemian päätöksenteossa painotettiin kaikissa Pohjoismaissa aiempien yhteistyösopimusten sijasta EU-politiikkaan perustuvaa yhteistyötä. </pre>



<p class="wp-block-paragraph">Pohjoismainen yhteistyö kylmän sodan ajasta aina 2020-luvulle on keskittynyt hyvinvointivaltioidean pohjalle, ja maat ovat pyrkineet vahvistamaan ja vaalimaan yhteistyötään eri aloilla. COVID-19-pandemian puhjettua pohjoismainen yhteistyö jäi kuitenkin konkreettisemman Euroopan unionin yhteistyön jalkoihin. &nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kansainvälisen politiikan apulaisprofessori <strong>Laust Schouenborg</strong> esittää vuonna 2012 julkaistussa kirjassaan <a href="https://www.routledge.com/The-Scandinavian-International-Society-Primary-Institutions-and-Binding-Forces-1815-2010/Schouenborg/p/book/9781138109780" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><em>The Scandinavian International Society</em></a> arvion, jonka mukaan koko pohjoismaisen yhteisön perustana on hyvinvointivaltioidea. Vaikka yhteiseurooppalainen integraatio on EU:n myötä levinnyt erityisesti työvoima- ja kulttuurialoille, hyvinvointivaltioideaan perustuva pohjoismainen yhteisö on pitänyt pintansa EU:n rinnalla.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Pohjoismaisen yhteisön erityispiirteisiin kuuluu esimerkiksi kansalaisten tasa-arvo, laaja liikkuvuus sekä edullinen terveydenhuolto. Näitä piirteitä on pyritty vahvistamaan vielä 2000-luvullakin erilaisilla yhteistyösopimuksilla.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Huolimatta yhteispohjoismaisesta hyvinvointivaltion ideasta, pandemiakriisin hallinta osoitti, että suomalainen ja pohjoismainen sosiaali- ja terveysala oli ”eurooppalaistunut” ja pohjoismainen yhteistyö ohentunut. Väitteellä ei tarkoiteta, että yhteistyön merkitys on kadonnut kokonaan. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Politiikan keskeiset päätöksentekijät kaikissa Pohjoismaissa painottivat kuitenkin enemmän EU-politikkaan liittyvää yhteistyötä. Näin kävi niin muista Pohjoismaista politiikallaan poikkeavan Ruotsin, kuin Euroopan unioniin kuulumattomien Norjan ja Islannin politiikassa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tämä kirjoitus tarkastelee Pohjoismaisen yhteistyön sekä yhteisön muutosta koronakriisinhallinnassa pandemian ensimmäisen vaiheen aikana tammikuusta 2020 saman vuoden elokuuhun asti. Pohjoismaiden välistä yhteistyötä tarkastellaan kahdesta keskeisestä pandemiakriisinhallinnan ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta: ihmisten liikkuvuudesta sekä hoitotarvikehankintoihin liittyvästä näkökulmasta.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Rajojen sulku ja vapaan liikkuvuuden rajoitukset</h3>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://www.norden.org/fi/treaties-and-agreements/pohjoismainen-passintarkastussopimus" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Pohjoismainen passivapaus</a> astui voimaan jo vuonna 1952, ja Suomi liittyi siihen kaksi vuotta myöhemmin. Passivapaus, eli mahdollisuus liikkua Pohjoismaissa ilman matkustusasiakirjoja, on oleellisesti linkittynyt alueen hyvinvointivaltioideaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kansalaiset nähdään pohjoismaisessa yhteisössä tasavertaisina, ja he voivat vapaasti muuttaa toiseen valtioon ja nauttia toisen valtion julkisista palveluista.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Passivapaus mahdollisti liikkuvuuden ja vapaan asettumisen mihin tahansa Pohjoismaahan jo yli 20 vuotta ennen <a href="https://eur-lex.europa.eu/FI/legal-content/glossary/schengen-agreement-and-convention.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">eurooppalaisen Schengen-alueen</a> perustamista. Pohjoismainen passivapaus käytännössä sisällytettiin Schengen-sopimukseen Pohjoismaissa vuonna 2001.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Koronapandemian levitessä Eurooppaan EU-maat ryhtyivät rajoittamaan vapaata liikkuvuutta, ja maaliskuun 17. päivänä 2020 <a href="https://yle.fi/a/3-11262956" target="_blank" rel="noreferrer noopener">EU-johtajat sopivat rajojen sulkemisesta kuukaudeksi</a>. Jo tätä ennen, maaliskuun 14. päivänä Tanska sulki rajansa, koskien myös Ruotsia, mutta ei muita Pohjoismaita.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Suomessa passin tarkastukset ja sitä seuraavat rajasulut alkoivat päätöksestä ottaa käyttöön <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi" target="_blank" rel="noreferrer noopener">valmiuslaki</a> (16.3.). Rajavalvonta alkoi <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410869/suomen-rajaliikennetta-aletaan-rajoittaa-elakkeella-olevia-rajavartijoita-ja-poliiseja-voidaan-kutsua-toihin?_101_INSTANCE_LZ3RQQ4vvWXR_languageId=sv_SE" target="_blank" rel="noreferrer noopener">maaliskuun 19. päivänä</a>, ja tilannetta päivitettiin syyskuun 18. päivään saakka kolmen viikon jaksoissa. Sen jälkeen rajavalvontaa jatkettiin puolen vuoden jaksoin Schengen-sopimuksen sallimissa rajoissa. Lopullisesti maahantulorajoitukset ja rajavalvonta päättyivät <a href="https://finlandabroad.fi/web/mdv/ajankohtaista/-/asset_publisher/TV8iYvdcF3tq/content/koronapandemiasta-johtuvat-maahantulon-rajoitukset-poistuvat-heinakuun-alussa/35732" target="_blank" rel="noreferrer noopener">heinäkuun alussa 2022</a>.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Kansalaiset nähdään pohjoismaisessa yhteisössä tasavertaisina, ja he voivat vapaasti muuttaa toiseen valtioon ja nauttia toisen valtion julkisista palveluista.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Suomessa, kuten Tanskassa ja Norjassa, maahantulorajoitukset määriteltiin maahantulon ehdot sen perusteella, kuinka vakava epidemiatilanne matkustajan lähtömaassa oli. Käytännössä se merkitsi sitä, että muiden Pohjoismaiden kuin Ruotsin välillä liikkuvuutta ei rajoitettu, mutta Ruotsin epidemiologisen tilanteen vuoksi sitä kohdeltiin yhteisössä eri tavalla kuin muita Pohjoismaita.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tanskan ja Ruotsin välistä työ- ja vapaa-ajan matkustamista sekä Suomesta Pohjois-Ruotsiin suuntautuvaa työmatkustamista rajoitettiin. Ruotsiin kohdistuvat rajoitteet eivät selvästikään vastanneet pohjoismaista ideaa kansalaisten tasavertaisuudesta ja vapaasta liikkuvuudesta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Suomen ja Ruotsin välinen jännite kasvoi, kun Lapin sairaanhoitopiiri suositti tiukkoja karanteenimääräyksiä Suomesta Pohjois-Ruotsiin suuntautuvaan työmatkaliikenteeseen. Tämä johti ruotsalaisten terveysviranomaisten vetoomuksiin Pohjois-Ruotsin sosiaali- ja terveysalan toiminnan turvaamiseksi. Ruotsalaisten terveysviranomaisten vetoomuksiin vastaisi lopulta Suomen sisäasianministeriö, joka höllensi Pohjois-Ruotsiin suuntautuvan työmatkaliikenteen koronarajoituksia.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Keväällä 2020 Ruotsin hallitus vetosi Suomen lisäksi Tanskaan, jotta vapaa liikkuvuus Ruotsin ja Tanskan välillä jatkuisi. Pohjoismainen vapaa liikkuvuus ei pandemian ensimmäisen vaiheen aikana kokonaan hävinnyt, vaan liikkuvuuden rajoituksiin tehtiin Ruotsin osalta useita lievennyksiä, kuten myös Suomen pohjoisrajan työvoimaliikkuvuuden salliminen osoittaa. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Suomen pohjoisrajoilla työmatkaliikennettä sallittiin laajemmin kuin esimerkiksi Suomen ja Viron välillä. Suomen ja Viron välillä sallittiin vain välttämätön työmatkaliikenne, mutta Ruotsin ja Norjan vastaisilla raja-alueilla sallittiin myös muu pysyvään työsuhteeseen perustuva työmatkaliikenne.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Vaikeudet yhteisissä suojavarustehankinnoissa</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Mielenkiintoinen havainto pandemian kriisinhallinnassa oli se, että viranomaiset ja poliittiset johtajat Pohjoismaissa eivät vedonneet yhteispohjoismaisiin sopimuksiin. Erityisesti <a href="https://nordichealthpreparedness.org/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">yhteispohjoismaista terveydenhuollon valmiussopimusta</a> olisi voitu aktiivisesti hyödyntää pandemiassa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ilmeistä on, että sopimuksiin perustuva sosiaali- ja terveysalojen välinen pohjoismainen yhteistyö oli jo jäämässä taka-alalle. Vielä vuoden 2006 <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/2da72ba0-14cd-4a85-a2f6-dda9fb1c6e90" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Suomen influenssapandemiasuunnitelmassa</a> sopimus mainittiin, mutta vuoden 2012 <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/7c6b02fc-dd6b-4a38-bb31-47ea37faf71e" target="_blank" rel="noreferrer noopener">varautumissuunnitelmassa</a> sopimuksesta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä ei ole sanaakaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Yhteispohjoismainen terveydenhuollon valmiussopimus olisi voinut olla aiheellinen myös suojavarusteiden ja lääkinnällisten laitteiden yhteishankinnassa. Pohjoismaissa terveydenhuoltojärjestelmät muistuttavat suuresti toisiaan: ne perustuvat julkiseen rahoitukseen, pyrkimykseen tasa-arvoisiin terveyspalveluihin ja perusterveydenhuoltoon keskittymiseen.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Viranomaiset ja poliittiset johtajat Pohjoismaissa eivät vedonneet yhteispohjoismaisiin sopimuksiin. Erityisesti yhteispohjoismaista terveydenhuollon valmiussopimusta olisi voitu aktiivisesti hyödyntää pandemiassa.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Huolimatta valmiussopimuksesta, yhteispohjoismainen hoitohenkilöstön suojavälineiden ja lääkinnällisten laitteiden koordinointi ei näytellyt käytännössä minkäänlaista osaa koronapandemian puhjetessa. Poikkeuksena maiden viranomaisten itselliselle politiikalle, ruotsalaiset viranomaiset tarjosivat Suomelle hengityskoneita, jotta suomalaisten terveydenhuollon henkilöstön vapaa liikkuminen Pohjois-Ruotsiin turvattaisiin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vakuuttavampi pohjoismainen toimi oli Ruotsin myöhemmin antama apu liittää Norja ja Islanti EU:n rokotehankintoihin. Muuten pohjoismaiset EU-jäsenmaat keskittyivät EU-tasolla suojavälineiden sekä myöhemmin rokotehankintojen koordinointiin. Tosin sekin takkuili, kuten Suomen <a href="https://stm.fi/documents/1271139/21429433/JPAfinal.pdf/0dcffcf1-3daa-3f98-2c32-58dea04781b3/JPAfinal.pdf" target="_blank" rel="noreferrer noopener">viivyttely EU:n suojavälineiden yhteishankinnassa kevättalvella 2020 osoitti</a>.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Joka tapauksessa Pohjoismaat, myös Norja, tukeutuivat EU:n yhteishankintoihin, eivätkä laajassa mitassa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Todennäköinen syy tälle on, että <a href="https://health.ec.europa.eu/publications/commission-decision-c2014-2258-final_en" target="_blank" rel="noreferrer noopener">EU:n yhteishankintasopimus</a> (<em>EU Joint Procurement Agreement, JPA</em>) tarjosi konkreettisemman mahdollisuuden suojavarusteiden hankintoihin kuin yhteispohjoismainen valmiussopimus.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Pohjoismaisen yhteistyön ja EU:n rooli kriisinhallinnassa</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Viimeistään koronapandemia osoitti, että Pohjoismaiden neuvoston alaisuudessa toimivan <a href="https://www.norden.org/fi/organisation/sosiaali-ja-terveyspolitiikan-ministerineuvosto-mr-s" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Pohjoismaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvoston</a> toiminta ei ratkonut aktiivisesti konkreettisia yhteisiä terveydenhuollon kysymyksiä. Se keskittyi enemmänkin yleisellä tasolla hyvinvointikysymyksiin, kuten tasa-arvoon, inkluusion ja yhteiskunnalliseen solidaarisuuteen.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Liikkuvuuden rajoituksia ja lääkinnällisten laitteiden ja suojavarusteiden hankintoja ei koordinoitu Pohjoismaiden kesken, vaan yhteiset toimet olivat enimmäkseen sattumanvaraisia. Koronakriisi osoitti, että yhteispohjoismaista pandemiakriisin hallintaa ei yksinkertaisesti ollut, vaan kansainväliset toimet koordinoitiin EU:n kautta.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Pohjoismainen yhteisö ei ole sammunut, mutta EU:n tarjoamat vaihtoehdot ovat jokseenkin syrjäyttäneet osia siitä.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Ruotsin työvoiman liikkuvuuden liennytykset sekä EU:n ulkopuolisten Pohjoismaiden Norjan ja Islannin ottaminen mukaan rokotehankintoihin todistavat pohjoismaisen yhteistyön olevan edelleen olemassa. Kuitenkin keskeiset kansainväliseen kriisinhallintaan liittyvät asiat, jotka aikaisemmin olivat pohjoismaisen yhteistyön prioriteetteja, kulkivat nyt EU-instituutioiden kautta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tästä voidaan todeta, että Euroopan unioni määrittää nykyään ne kehykset, jossa pohjoismainen yhteistyö tapahtuu. Pohjoismainen yhteisö ei ole sammunut, mutta EU:n tarjoamat vaihtoehdot ovat jokseenkin syrjäyttäneet osia siitä. Jotta pohjoismainen yhteistyö voidaan jatkossakin säilyttää, se tarvitsee konkreettisempia työkaluja yleisten yhteistyöjulistusten sijaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>YTK Nina Hokkala on tutkija Tampereen yliopistossa</em> <a href="https://ams.hi.is/en/projects/cmc-19/" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><em>CMC-19-hankkeessa.</em></a></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>YTT, dosentti Eero Palmujoki toimii</em> <a href="https://ams.hi.is/en/projects/cmc-19/" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><em>CMC-19-hankkeen</em></a> <em>koordinaattorina Tampereen yliopistossa.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvituskuva: Markus Winkler / Unsplash</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/koronapandemia-paljasti-heikkouksia-pohjoismaisessa-yhteistyossa/">Koronapandemia paljasti heikkouksia pohjoismaisessa yhteistyössä </a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/koronapandemia-paljasti-heikkouksia-pohjoismaisessa-yhteistyossa/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
				<dc:creator><![CDATA[Eero Palmujoki]]></dc:creator>
	</item>
		<item>
		<title>Serbian opiskelijaliike voitti poliittisten maailmankuvien yhteentörmäyksen</title>
		<link>https://politiikasta.fi/serbian-opiskelijaliike-voitti-poliittisten-maailmankuvien-yhteentormayksen/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/serbian-opiskelijaliike-voitti-poliittisten-maailmankuvien-yhteentormayksen/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Teppo Eskelinen]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 30 Oct 2026 08:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[demokratia]]></category>
		<category><![CDATA[Media]]></category>
		<category><![CDATA[opiskelijat]]></category>
		<category><![CDATA[Serbia]]></category>
		<category><![CDATA[vaalit]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=27551</guid>

					<description><![CDATA[<p>Opiskelijaliikkeen voitto osoitti ruohonjuuritason politiikan voiman.</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/serbian-opiskelijaliike-voitti-poliittisten-maailmankuvien-yhteentormayksen/">Serbian opiskelijaliike voitti poliittisten maailmankuvien yhteentörmäyksen</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<div class="wp-block-uagb-slider uagb-block-99cf4d81 uagb-slider-container"><div class="uagb-slides uagb-swiper"><div class="swiper-wrapper">
<div class="wp-block-uagb-slider-child uagb-slider-child-wrap swiper-slide uagb-block-a00df13e"><div class="swiper-content">
<figure class="wp-block-image size-large"><img fetchpriority="high" decoding="async" width="1024" height="768" src="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_8-1024x768.jpeg" alt="Väkijoukko Belgradin yössä juhlimassa vaalivoittoa 25.10.2025. Etualalla ihmisiä ja edessä sivulla suuri valomainostaulu" class="wp-image-27552" style="aspect-ratio:3/2;object-fit:cover" srcset="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_8-1024x768.jpeg 1024w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_8-512x384.jpeg 512w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_8-768x576.jpeg 768w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_8.jpeg 1280w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></figure>
</div></div>



<div class="wp-block-uagb-slider-child uagb-slider-child-wrap swiper-slide uagb-block-4f74c7c0"><div class="swiper-content">
<figure class="wp-block-image size-large"><img decoding="async" width="1024" height="768" src="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_6-1024x768.jpeg" alt="" class="wp-image-27613" style="aspect-ratio:3/2;object-fit:cover" srcset="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_6-1024x768.jpeg 1024w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_6-512x384.jpeg 512w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_6-768x576.jpeg 768w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_6.jpeg 1280w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></figure>
</div></div>



<div class="wp-block-uagb-slider-child uagb-slider-child-wrap swiper-slide uagb-block-adfa2fbd"><div class="swiper-content">
<figure class="wp-block-image size-large"><img decoding="async" width="1024" height="768" src="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_5-1024x768.jpeg" alt="" class="wp-image-27612" style="aspect-ratio:3/2;object-fit:cover" srcset="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_5-1024x768.jpeg 1024w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_5-512x384.jpeg 512w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_5-768x576.jpeg 768w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_5.jpeg 1280w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></figure>
</div></div>



<div class="wp-block-uagb-slider-child uagb-slider-child-wrap swiper-slide uagb-block-f525dc79"><div class="swiper-content">
<figure class="wp-block-image size-large"><img loading="lazy" decoding="async" width="1024" height="768" src="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_4-1024x768.jpeg" alt="" class="wp-image-27611" style="aspect-ratio:3/2;object-fit:cover" srcset="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_4-1024x768.jpeg 1024w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_4-512x384.jpeg 512w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_4-768x576.jpeg 768w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_4.jpeg 1280w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></figure>
</div></div>



<div class="wp-block-uagb-slider-child uagb-slider-child-wrap swiper-slide uagb-block-9c3b2601"><div class="swiper-content">
<figure class="wp-block-image size-large"><img loading="lazy" decoding="async" width="1024" height="768" src="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_7-1024x768.jpeg" alt="" class="wp-image-27614" style="aspect-ratio:3/2;object-fit:cover" srcset="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_7-1024x768.jpeg 1024w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_7-512x384.jpeg 512w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_7-768x576.jpeg 768w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_7.jpeg 1280w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></figure>
</div></div>



<div class="wp-block-uagb-slider-child uagb-slider-child-wrap swiper-slide uagb-block-e8dd9666"><div class="swiper-content">
<figure class="wp-block-image size-large"><img loading="lazy" decoding="async" width="1024" height="768" src="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_3-1024x768.jpeg" alt="" class="wp-image-27610" style="aspect-ratio:3/2;object-fit:cover" srcset="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_3-1024x768.jpeg 1024w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_3-512x384.jpeg 512w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_3-768x576.jpeg 768w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_3.jpeg 1280w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></figure>
</div></div>



<div class="wp-block-uagb-slider-child uagb-slider-child-wrap swiper-slide uagb-block-608c4d57"><div class="swiper-content">
<figure class="wp-block-image size-large"><img loading="lazy" decoding="async" width="1024" height="768" src="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_1-1024x768.jpeg" alt="" class="wp-image-27608" style="aspect-ratio:3/2;object-fit:cover" srcset="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_1-1024x768.jpeg 1024w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_1-512x384.jpeg 512w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_1-768x576.jpeg 768w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_1.jpeg 1280w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></figure>
</div></div>
</div></div><div class="swiper-pagination"></div></div>



<pre class="wp-block-preformatted">Autoritäärisyyteen valuneessa Serbiassa opiskelijaliikkeen voitto osoitti ruohonjuuritason politiikan voiman. Seuraavaksi olisi ryhdyttävä purkamaan pitkään rakennettua autoritääristä järjestelmää.</pre>



<p class="wp-block-paragraph">Sunnuntai-iltana 25. lokakuuta 2026 Belgradissa oli poikkeuksellinen juhlahumu. Istuva presidentti, autoritäärisistä otteistaan tunnettu <strong>Aleksandar Vučić</strong> oli juuri ilmoittanut televisiossa, että häntä vastaan vaaleissa asettunut opiskelijoiden lista oli voittanut parlamenttiin enemmistön.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ennen Vučićin puhetta vaalien lopputulosta ei osannut ennustaa kukaan. Iltapäivällä tihkui tietoja äänestyspaikoille kuljetetuista oudoista äänestäjistä: ilmeisesti monia käytettiin äänestämässä useammassa paikassa. Presidentin tiedettiin etukäteen käyttävän hämäriä keinoja, esimerkiksi äänten ostamista ja Bosnian serbitasavallan äänestäjien hyödyntämistä. Median kontrollista nyt puhumattakaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vaali-ilta eteni nopeasti. Etukäteen monet olivat ennakoineet, että tulos saatettaisiin kiistää tai ainakin jumittaa oikeusjuttuihin yksittäisten äänestyspaikkojen väitetyistä epäselvyyksistä. Vaalihuoneistojen sulkemisesta ei kuitenkaan ollut kulunut kuin puolitoista tuntia, kun Vučić sanoi pelin olevan selvä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Sunnuntai-illan juhlissa näki jonkinlaisen henkisen tulpan irronneen. Väkijoukossa vallitsi karnevaalimainen tunnelma, jota havainnoin paikan päällä.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Serbialainen autoritäärisyys</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Serbialainen yhteiskunta oli jo lannistumassa autoritääriseen vallankäyttöön. Vučić ehti olla vallassa 14 vuoden ajan. Vaalien lähestyessä maa vaikutti valmiilta luisumaan entistä syvemmälle autoritäärisyyteen. Hallitus kontrolloi tiedonvälitystä sekä näennäisesti riippumattomia yhteiskunnan instituutioita kuten poliisia.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Serbian Transparency -järjestön johtaja <strong>Nemanja Nenadić</strong> arvioi hallituksen käyttäneen valtaansa ”yhdistelemällä lain mahdollisuuksia, lain porsaanreikiä ja laittomuuksia”. Vučićin vallan alkuaikoina korostuivat porsaanreiät, myöhempinä aikoina laittomuudet. Valta toimi hyödyntämällä korruptiota, pelkoa ja hallinnolle uskollisten palkitsemista. <a href="https://transparentnost.org.rs/en/110-english/naslovna/13011-corruption-perceptions-index-2025-serbia-scores-worst-in-the-past-two-decades" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Transparency Internationalin korruptioindeksissä</a> Serbia romahti vuosikymmenestä sijalta 72 sijalle 116 maailman maiden joukossa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Valtio piti mediaa otteessaan monin tavoin. Maan yleisradio RTS:ää ohjattiin suoraan, ja kaupallista mediaa pyrittiin saamaan haltuun erilaisten bulvaanien kautta. Riippumattoman journalistisen median toiminta tehtiin mahdollisimman vaikeaksi. Julkinen rahoitus ohjattiin hallitusta lähellä oleville medioille, eivätkä monet yrittäjät uskaltaneet mainostaa riippumattomissa julkaisuissa.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Valtio piti mediaa otteessaan monin tavoin. Maan yleisradio RTS:ää ohjattiin suoraan, ja kaupallista mediaa pyrittiin saamaan haltuun erilaisten bulvaanien kautta.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://en.nuns.rs/2026-rsf-index-press-freedom-at-a-25-year-low-serbia-ranks-worst-in-the-region/" rel="noopener">Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan</a> Serbian lehdistönvapaustilanne oli Venäjän ja Valko-Venäjän jälkeen Euroopan heikoin. Järjestö myös raportoi aiemmin tänä vuonna, että Serbia on Euroopan Unionin ja Länsi-Balkanin alueen ainoa maa, josta <a href="https://rsf.org/en/serbia-rsf-raises-alarm-about-growing-number-exiled-journalists-unparalleled-eu-balkans-zone" rel="noopener">toimittajia on joutunut lähtemään maanpakoon</a>.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Autoritääriseen hallintaan kuuluivat myös raivokkaat mustamaalauskampanjat, joita hallitus kävi vihollisina pitämiään vastaan. Yksittäisten toimittajien tai aktivistien henkilötietoja saatettiin julkaista iltapäivälehtien etusivuilla.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Maalitus oli niin rajua, että se toimi pelotteena muille. Samalla se oli keino luoda aggressiivista ilmapiiriä: esimerkiksi <a href="https://en.nuns.rs/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">toimittajajärjestö NUNSin (Nezavisno udruženje novinara Srbije) mukaan</a> väkivaltaisia hyökkäyksiä toimittajia kohtaan oli raportoitu tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä jo 216.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Viestinnän kontrolli vaikutti olevan hallitukselle tärkeää. Hallituksen suorassa tai epäsuorassa kontrollissa oli arviolta 80 % mediasta ja osuus oli kasvussa. Näiden medioiden viesti oli tarkasti koordinoitu: samat otsikot ja teemat näkyivät kymmenissä verkkomedioissa ja iltapäivälehdissä.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Opiskelijat ja ruohonjuuritason politiikka</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Vučićin järjestelmän sisällä alkoi kuitenkin nousta aivan uudenlaista vastarintaa. Novi Sadissa kaksi vuotta sitten tapahtunut rautatieaseman katoksen romahdus surmasi 16 ihmistä, mikä aiheutti protesteja onnettomuuden syynä pidettyä korruptiota vastaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Maan opiskelijat ryhtyivät organisoimaan mielenosoituksia ja julkisten tilojen valtauksia. Opiskelijaliike piti tiloja hallussaan, organisoitui, oppi toisiltaan ja kehitteli strategioita kahden vuoden ajan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Monet yhteiskunnallisesti aktiivisetkin ihmiset sanoivat yllättyneensä nuorison poliittisesta aloitteellisuudesta. Monet olivat hiljaa tottuneet ajatukseen, että valtajärjestelmää ei kukaan onnistu haastamaan, ja että nuoriso on keskittynyt tuijottamaan puhelimiaan. Vanhemman väen piirissä autoritäärisyys ehkä myös hyväksyttiin helpommin, tunnettiinhan ne olosuhteet reaalisosialismin ja sitä seuranneen autoritäärisen nationalismin aikaisista kokemuksista.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Opiskelijaliike yhtäältä ammensi vastaavien liikkeiden tutusta keinovalikoimasta ja oli toisaalta aivan omanlaisensa. Sen organisoituminen mukaili ruohonjuuritason radikaaliliikkeiden tyypillisiä keinoja kuten valtauksia sekä johtajattomia päätöksentekotapoja. Opiskelijat valtasivat yliopiston tiloja, katuja ja esimerkiksi propagandistiseksi koetun valtiontelevisio RTS:n rakennuksen edustan. Vallatuista tiloista tuli kokouskeskuksia, joissa mietittiin strategioita, opittiin, ja ennen kaikkea puhuttiin.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Johtajattoman liikkeen keskeisinä päätöksentekomekanismeina olivatkin opiskelijakokoukset. Liikkeen yhteiskunnallisen vision ytimeen on kuulunutkin hajautetumpi päätöksenteko.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Johtajattoman liikkeen keskeisinä päätöksentekomekanismeina olivatkin opiskelijakokoukset. Liikkeen yhteiskunnallisen vision ytimeen on kuulunutkin hajautetumpi päätöksenteko.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Epätavallisempaa on ollut laajojen kansanjoukkojen tavoittaminen. Opiskelijaliikkeen aktiivit järjestivät marsseja maaseutupaikkakunnille tavoittaakseen ihmisiä, joilla ei ollut kunnollista pääsyä muuhun kuin hallituksen tiedonvälitykseen. Liike onnistui vetämään mukaansa väkeä monista yhteiskunnan kerroksista. Kun opiskelijalista sitten järjesti suurmielenosoituksen ennen vaaleja, se näytti koko kansan mielenosoitukselta eikä niinkään opiskelijaporukalta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Laajojen kansanjoukkojen myötä liikkeelle kerääntyi paljon tukijoita. Resursseja ei oikein ollut, mutta tukea oli tarjolla monesta suunnasta. Ehkä monelle keski-ikäiselle serbialaiselle heräsi myös muistoja vuoden 2000 tapahtumista, jolloin kansa pakotti edellisen vahvan nationalistijohtajan <strong>Slobodan Miloševićin</strong> vetäytymään presidentin paikalta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Päätös osallistua vaaleihin oli niin ikään tällaiselle liikkeelle epätavallinen. Alun perin liikkeen tarkoitus oli vain painostaa hallitusta. Mutta kun opiskelijaliike päätti lopulta luoda vaalilistan, ehdokkaat – jotka eivät itse olleet opiskelijoita – valittiin liikkeen luomissa perusteellisissa joukkokokouksissa.&nbsp; Vaalimenestyksen kannalta ratkaisevaa oli myös se, että hajautettu liike onnistui rekrytoimaan tuhansia vapaaehtoisia vaalitarkkailijoita ympäri maata.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Kaksi politiikkakäsitystä</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Äänestäjille oli tarjolla kaksi hyvin erilaista visiota sekä maan suunnasta että politiikan merkityksestä. Opiskelijoiden lista edusti osallistavaa ja hierarkiatonta politiikkaa. Liike oli antanut monille uskoa siihen, että yhteiskuntaa voi ylipäänsä muuttaa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Presidentin puolue uskoi vahvaan johtajuuteen ja käsitykseen autoritäärisen vallan tehokkuudesta: olihan Vučić alun perin päässyt valtaan vaihtoehtona sekaville koalitiohallituksille. Harvoin valtio ja kansalaisyhteiskunta ovat olleet yhtä selvästi vastakkain.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Autoritäärisen hallinnon keskeinen hallintatapa on poliittisesti apaattisen mielialan ylläpitäminen. Vaalien alla opiskelijaliikkeen parissa seurattiin erityisen tarkkaan äänestysprosenttia. Aiemmissa vaaleissa se on ollut jonkin verran yli 50. Ennen vaaleja erän organisaattoreista arvioi, että jos äänestysaktiivisuus nousee 70 prosenttiin, opiskelijoiden lista voittaa.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Autoritäärisen hallinnon keskeinen hallintatapa on poliittisesti apaattisen mielialan ylläpitäminen.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Kaupungissa alkoi aistia jo vaaleja edeltävällä viikolla voimaantunutta mielialaa. Opiskelijaliikkeen suurmielenosoitukseen osallistui muutama päivän ennen vaaleja noin 150&nbsp;000 ihmistä. Kaksi päivää aiemmin kaupallisen Nova TV:n toimitus protestoi toimituksen ulkopuolella, kun hallitus oli bulvaanin kautta ottamassa kanavaa haltuun. <a href="https://europeanwesternbalkans.com/2026/08/17/alpac-capital-takes-over-united-groups-media-outlets-in-serbia/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Uuden päätoimittajan</a> komentoon ei oltu suostumassa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vučić pystyi hyvinkin pitkään hallitsemaan oppositiota. Opiskelijaliike edusti kuitenkin niin erilaista politiikan tajua, ettei hallinnolla ollut lopulta keinoja neutralisoida sitä. Vaalien lähestyessä hallitus yritti mustamaalata opiskelijaliikettä väittämällä, että puolueoppositio on kirjoittanut liikkeen ohjelman. Lopulta hallitus laittoi pystyyn oman ”valtausleirin”, johon rekrytoitiin muun muassa rikollisia.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Tulevaisuus on epävarma</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Vaalien jälkeinen tulevaisuus on kuitenkin epävarma. Epäilemättä uusi hallinto alkaa erottaa vanhan vallan vasalleja. Mutta harva uskoo, että yhdet vaalit muuttavat maan kokonaan. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Monet asiantuntijat arvioivat, että edellisen hallituksen jälkien korjaaminen vie vuosia. Pätevät ja vastuulliset ihmiset ovat jättäneet valtionhallinnon, kun normaali toiminta on käynyt mahdottomaksi. Osaavat tekijät pitäisi saada palaamaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Moni asia tulevan politiikan sisällöissä on myös edelleen auki. Opiskelijaliikkeen vaatimukset keskittyivät korruption vastustamiseen, avoimeen yhteiskuntaan ja vapauksiin. Kun liike ryhtyy hallitsemaan maata, moneen poliittiseen kysymykseen täytyy ryhtyä muodostamaan yksityiskohtaisempia kantoja. &nbsp;Hallitseminen tuo väistämättä aatteellisia eroja esiin.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Miten parlamentaarisen politiikan tulisi rakentaa suhde liikkeeseen, jolla ei ole puoluepoliittista rakennetta, mutta jolle se on velkaa kaiken?</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Kukaan ei tiedä vielä sitäkään, miten vanha valta reagoi. Se voi jarruttaa muutoksia tai pyrkiä palaamaan valtaan. On toki myös mahdollista, että valtajärjestelmä yksinkertaisesti romahtaa vallan kadotessa, kuten opportunistien ylläpitämille järjestelmille usein käy.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Liikkeen on myös ratkaistava, miten ruohojuuritason liike suhtautuu poliittiseen hallintaan. Se on nostanut valtaan ihmisiä, joihin luotetaan. Mutta miten parlamentaarisen politiikan tulisi rakentaa suhde liikkeeseen, jolla ei ole puoluepoliittista rakennetta, mutta jolle se on velkaa kaiken? Jääkö opiskelijaliike itsenäiseksi poliittiseksi voimaksi Serbian yhteiskuntaan?</p>



<p class="wp-block-paragraph">Varmaa on, että yksi sukupolvi on nähnyt organisoitumisen mahdollisuudet ja on hyvin tietoinen katujen politiikan mahdollisuuksista. Tunne liikkeen parissa vaikuttaa olevan, että se on voittanut maansa takaisin.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Teppo Eskelinen on yhteiskuntatieteiden yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa.</em> <em>Kirjoitus perustuu osittain ennen vaaleja <em>Belgradissa</em></em> <em>tehtyihin tutkimushaastatteluihin.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvat: Esa Salminen</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/serbian-opiskelijaliike-voitti-poliittisten-maailmankuvien-yhteentormayksen/">Serbian opiskelijaliike voitti poliittisten maailmankuvien yhteentörmäyksen</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/serbian-opiskelijaliike-voitti-poliittisten-maailmankuvien-yhteentormayksen/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Ministerien erityisavustajat muodostavat uuden poliittisen vallan kerrostuman</title>
		<link>https://politiikasta.fi/ministerien-erityisavustajat-muodostavat-uuden-poliittisen-vallan-kerrostuman/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/ministerien-erityisavustajat-muodostavat-uuden-poliittisen-vallan-kerrostuman/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Tuomas Kuoppala]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 26 Oct 2026 08:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[demokratia]]></category>
		<category><![CDATA[Eduskunta]]></category>
		<category><![CDATA[erityisavustajat]]></category>
		<category><![CDATA[ministeri]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=27492</guid>

					<description><![CDATA[<p>Kriisit ovat vahvistaneet erityisavustajien asemaa. Kuka käyttää valtaa – ja kuka siitä lopulta vastaa?</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/ministerien-erityisavustajat-muodostavat-uuden-poliittisen-vallan-kerrostuman/">Ministerien erityisavustajat muodostavat uuden poliittisen vallan kerrostuman</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Kriisit ovat vahvistaneet erityisavustajien asemaa, ja osa heistä rakentaa jo omaa poliittista profiiliaan julkisuudessa. Muutos herättää perustavan kysymyksen: kuka käyttää valtaa – ja kuka siitä lopulta vastaa?</pre>



<p class="wp-block-paragraph">Pääministeri <strong>Sanna Marinin</strong> entisen erityisavustajan <strong>Tuulia Pitkäsen</strong> kynästä <a href="https://otava.fi/kirjat/ala-kysy-lupaa/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">ilmestyi hiljattain kirja</a>, joka lupaa johdattaa lukijan yhteiskunnallisen päätöksenteon saloihin, kiemuroihin ja kihelmöiviin hetkiin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Politiikan tutkijalle Tuulia Pitkäsen kirjan julkaiseminen on itsessään mielenkiintoisempi ilmiö kuin kirjan varsinainen sisältö. Sitran vanhempi neuvonantaja <strong><a href="https://demokraatti.fi/sanna-marinin-ex-avustajan-tuulia-pitkasen-kirjaa-vaivaa-sisapiirilainen-kritiikittomyys-mutta-intoa-piisaa" rel="noopener">Taru Turunen </a></strong><a href="https://demokraatti.fi/sanna-marinin-ex-avustajan-tuulia-pitkasen-kirjaa-vaivaa-sisapiirilainen-kritiikittomyys-mutta-intoa-piisaa" target="_blank" rel="noreferrer noopener">toteaakin arviossaan</a>, että kirjaa vaivaa innokkuudestaan huolimatta kritiikittömyys, joka ei tarjoa uutta analyysia puolueiden tulevaisuuden ja naisen ja vallan kytköksestä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Viime aikoina onkin nähty viitteitä siitä, että avustajien omalla nimellä antamat haastattelut olisivat yleistymässä. <a href="https://yle.fi/a/74-20235582" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Yle teki viime vuonna henkilöjutun</a> valtiovarainministeri <strong>Riikka Purran</strong> talouspoliittisesta erityisavustajasta <strong>Jussi Lindgrenistä</strong> ja <a href="https://yle.fi/a/74-20177630" target="_blank" rel="noreferrer noopener">vuotta aiemmin</a> Purran viestintäavustajasta <strong>Matias Turkkilasta</strong>.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Julkisuus ja maine ovat poliittisia resursseja, joita erityisesti vaaleihin tähtäävät avustajat saattavat hyödyntää yhä aktiivisemmin. Tämä herättää kysymyksen: missä vaiheessa julkisuutta tietoisesti rakentava avustaja lakkaa olemasta perinteisessä mielessä avustaja ja alkaa asemoitua itsenäiseksi poliittiseksi toimijaksi?</p>



<h3 class="wp-block-heading">Avustajien asema vahvistunut kriisien aikakaudella</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Väitöskirjatutkimustani varten olen haastatellut lähes 50 yhteiskunnallisen eliitin edustajaa, joihin lukeutuu ministereitä, kansanedustajia, korkeita virkamiehiä, politiikan toimittajia, järjestöjohtajia ja lobbareita. Heidän laajasti jakamansa näkemys oli, että erityisavustajien vaikutusvalta on vahvistunut 2000-luvun mittaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Aikaisemmin päätöksenteko oli nykyistä vuorovaikutteisempaa, kun ministerit osallistuivat neuvotteluihin esimerkiksi budjettiriihissä. Ministerit kävivät myös keskenään tiiviimmin epämuodollisia keskusteluja esimerkiksi hallituksen iltakouluissa ja muilla epävirallisilla päätöksenteon forumeilla. Nykyisin päätöksenteko on puolestaan siirtynyt aiempaa enemmän ennakkovalmisteluun, jolloin erityisesti ministeriryhmän sihteerien ja talouspoliittisten erityisavustajien asema on korostunut.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kaikkiaan päätöksenteko on monimutkaistunut, ja asiat ovat yhä tiiviimmin kytköksissä Euroopan unionin direktiiveihin ja asetuksiin. Myös kansainvälinen tilanne ja taloudellinen niukkuus tekevät päätöksenteosta yhä asiantuntijavetoisempaa. Ministerit ovat aiempaa vähemmän läsnä johtamissaan ministeriöissä, mikä on osaltaan alkanut näkyä arjen käytännöissä siten, että johtaminen tapahtuu yhä enemmän <a href="https://politiikasta.fi/ministerien-kasvava-avustajakunta-viisi-selittavaa-tekijaa/" target="_blank" data-type="link" data-id="https://politiikasta.fi/ministerien-kasvava-avustajakunta-viisi-selittavaa-tekijaa/" rel="noreferrer noopener">ministerien kasvaneiden esikuntien kautta.</a></p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Nykyisin päätöksenteko on siirtynyt aiempaa enemmän ennakkovalmisteluun, jolloin erityisesti ministeriryhmän sihteerien ja talouspoliittisten erityisavustajien asema on korostunut.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/1b8b22c3-9a2e-4d4d-a283-c873057dd67d/content" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Avustajien vaikutusvallassa nähtiin erityinen piikki Marinin hallituksen aikaan</a>, jolloin koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota loivat olosuhteet, joissa avustajien neuvottelumandaatti kasvoi poikkeuksellisen paljon. Samankaltainen dynamiikka oli havaittavissa aikaisemmin jo <strong>Juha</strong> <strong>Sipilän</strong> hallituksen aikaan, jolloin pakolaiskriisi lisäsi avustajien roolia päätöksenteon arjessa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Puolestaan <strong>Petteri Orpon</strong> hallituksessa avustajien vahva asema valmistelussa ja neuvotteluissa on jatkunut. Tosin nykyisin perussuomalaisissa, erityisesti hallitustaipaleen alkupuolella, on nähtävissä puolueen kokemattomuus hallituspolitiikasta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Valta tuo mukanaan myös vastuuta. Haastatteluissa ja <a href="https://kirjakauppa.bod.fi/mannerheimista-mariniin-ja-niinistoeoen-seppo-tiihonen-9789528047391" target="_blank" rel="noreferrer noopener">aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa</a> on tuotu esiin, että poliittisten avustajien ja korkeimpien virkamiesten väliset erot koulutuksessa ja kokemuksessa voivat olla niin huomattavia, että ne heikentävät poliittisen johtamisen luottamusta ja uskottavuutta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Avustajien vaikutusvaltaan vaikuttavat kuitenkin paitsi heidän henkilökohtainen osaamisensa ja kokemuksensa myös puoluekohtaiset toimintatavat sekä se, kuinka vahvan mandaatin ministeri heille antaa. Nämä tekijät yhdessä määrittävät, millaiseksi avustajien todellinen vaikutusvalta hallinnon sisällä muodostuu.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Avustajat toimivat neuvottelijoina ja ministerin suojamuurina</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Avustajat eivät ole pelkästään hallinnon sisäisiä koordinaattoreita, vaan heidän tehtävänään on myös suodattaa sidosryhmien suunnasta tulevaa tietoa ja tarvittaessa toimia suojamuurina ministerin ajankäytölle.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Yksi keskeinen osa avustajan työtä on ministerin mediasuhteiden hoitaminen. Politiikan toimittajat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa erityisavustajien kanssa, koska avustajilta saa usein paremman kokonaiskuvan päätöksenteon aikatauluista ja hallituksen näkemyksistä kuin poliitikoilta tai virkamiehiltä.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Yksi keskeinen osa avustajan työtä on ministerin mediasuhteiden hoitaminen. Politiikan toimittajat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa erityisavustajien kanssa.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Avustajat uskaltavat myös keskustella laajemmin taustoista, mikä auttaa toimittajaa jutun alkuvaiheessa ja näkökulman valinnassa. Avustaja on lisäksi helpompi tavoittaa kuin ministeri. Pelin henkeen kuuluvat myös vuodot ja spinnausyritykset, mutta niitä ei voi harjoittaa liikaa ilman, että toimittajien luottamus avustajaan heikkenee. <a href="https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/padm.12869" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Spinnauksella</a> tarkoitetaan viestintää, jossa poliittiset toimijat tai heidän edustajansa pyrkivät vaikuttamaan julkiseen käsitykseen tapahtumista esittämällä tietoa valikoiden, tarkoitushakuisesti tai jopa harhaanjohtavasti.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Pitkän linjan keskustavaikuttaja <strong>Timo Laaninen</strong> varoittaa silti <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/69920166/muistelmat-poliittisesta-lahihistoriasta-ja-keskustan-sisapiirista?publisherId=69818496" target="_blank" rel="noreferrer noopener">muistelmissaan</a> erityisavustajaa lankeamasta valitettavan yleiseen harhaan omasta tärkeydestään. <a href="https://areena.yle.fi/1-50951812" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Laaninen sanoittaa asian siten</a>, että avustaja säteilee kyllä valoa, mutta se on kuun valoa, joka on lainattua. Sen sijaan ministeri on aurinko, jonka loiste voi heijastua erityisavustajankin ylle. </p>



<h3 class="wp-block-heading">Uusi poliittisen luokan kerrostuma</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Vaikka avustajan valta onkin lainattua, roolin houkuttelevuus liittyy siihen, että tehtävä tarjoaa mahdollisuuden päästä lähelle valtaa. <a href="https://www.iffs.se/media/21797/2016_2.pdf" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden mukaan</a> avustajatehtäviin hakeudutaan usein siksi, että ne tarjoavat nopean väylän poliittiseen vaikuttamiseen ilman vaaleihin liittyvää henkilökohtaista riskiä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ministerien avustaminen on monille nuorille poliittisille toimijoille mahdollistanut nopeamman tavan edistää heille tärkeitä asioita. Kulisseissa työskentelevät neuvonantajat tuntevat päätöksenteon prosessit, mutta eivät halua sitoutua niiden julkiseen ja hitaaseen luonteeseen. Lisäksi avustajatehtävissä toimivat pyrkivät usein välttämään julkisuutta ja suojelemaan yksityisyyttään.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Asetelma on kuitenkin muuttumassa, jos avustajat alkavat antamaan haastatteluja omilla kasvoillaan. Eräs haastateltavani kiteytti huolen näin: ”Muistan suhtautuneeni aikoinani erittäin kriittisesti siihen, että näihin tehtäviin tulevat ihmiset pyrkivät myös itse vaaleissa ehdolle. Silloin yksityinen etu tuppaa nousemaan yhteisen edun rinnalle tai jopa ohi.” Kyseisen henkilön mukaan avustajien keskeinen tehtävä on varmistaa, että joku tarkastelee asioita myös joukkueen ja kokonaisuuden edun näkökulmasta.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Avustajana toimiminen tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa taitoja ja luoda suhteita, joiden avulla voi ponnistaa politiikan valokeilaan tai johtotehtäviin nopealla aikataululla.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Tämä huoli kytkeytyy laajempaan kehitykseen, jossa avustajista on tullut osa uutta poliittista kerrostumaa. Avustajana toimiminen tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa taitoja ja luoda suhteita, joiden avulla voi ponnistaa politiikan valokeilaan tai johtotehtäviin nopealla aikataululla.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tilanne ei ole mitenkään poikkeava vertailtuna muihin maihin. <a href="https://academic.oup.com/pa/article-abstract/68/2/332/1445317?redirectedFrom=fulltext" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Esimerkiksi Britanniassa</a> erityisavustajina työskennelleet henkilöt, jotka myöhemmin valittiin parlamenttiin, etenivät poliittisella urallaan huomattavan nopeasti, mikä havainnollistaa avustaja-aseman strategista merkitystä urakehitykselle.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Pääministeri Orpon hallituksessa ministereinä toimii tai on toiminut ennätyksellinen määrä entisiä avustajia. Laskujeni mukaan kuusi erityisavustajaa ja yksi valtiosihteeri. Luku on huomionarvoinen etenkin siksi, että perussuomalaisilla on aiempaa kokemusta vain yhdestä hallituksesta. Jos mukaan laskettaisiin puoluetoimistoissa ja eduskuntaryhmissä työskennelleet, kokonaismäärä kasvaisi entisestään.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Lopulta kyse on ministerin mandaatista</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Kyse demokratian peruskysymyksistä: kuka käyttää valtaa ja kuka siitä vastaa. Toisin sanoen kaikki kiteytyy siihen, millä mandaatilla avustajat toimivat. Kun avustaja astuu julkisuuteen omilla kasvoillaan, hän ei enää ole vain ministerin jatke. Tällöin avustaja muuttuu poliittiseksi toimijaksi, joka käyttää valtaa ilman vaaleilla saatua valtuutusta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ministereillä on selkeä vastuu siitä, että kabinettien toiminta pysyy annetun mandaatin rajoissa ja että poliittinen ohjaus säilyy heidän käsissään. Avustajille tulee välittyä yksiselitteinen käsitys neuvottelujen rajoista, ja heidän työnsä on tuettava ministerin poliittista kokonaisuutta.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Kun avustaja astuu julkisuuteen omilla kasvoillaan, hän ei enää ole vain ministerin jatke. Tällöin avustaja muuttuu poliittiseksi toimijaksi, joka käyttää valtaa ilman vaaleilla saatua valtuutusta.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Tutkimuksessani korostui, että hallituspuolueen puheenjohtajan johtamistapa vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten ministerit kantavat poliittista mandaattiaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Pitkäsen kirja toimiikin muistutuksena muutoksesta, joka on jäänyt suomalaisessa politiikan ja hallinnon tutkimuksessa liian vähälle huomiolle. Erityisavustajista on tullut yhä keskeisempiä vallankäyttäjiä ministeriöiden kulisseissa. Valtaosa heistä työskentelee edelleen taustalla, mutta osa rakentaa samaan aikaan omaa poliittista uraansa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kun avustaja alkaa rakentaa omaa poliittista profiiliaan, hänen roolinsa ministerin joukkuepelaajana muuttuu väistämättä. Kunkin ehdokkaana olevan erityisavustajan on ensi kevään vaalien lähestyessä harkittava tarkkaan, missä roolissa hän kulloinkin toimii.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>HTM Tuomas Kuoppala on valtio-opin väitöskirjatutkija, joka on työskennellyt aikaisemmin tasavallan presidentin kansliassa. Kuoppalan väitöskirja käsittelee poliittisten valtiosihteerien ja <em>erityisavustajien vaikutusvaltaa poliittisen päätöksenteon vuorovaikutusverkostoissa</em></em>.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvituskuva: Anastassia Anufrieva / Unsplash</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/ministerien-erityisavustajat-muodostavat-uuden-poliittisen-vallan-kerrostuman/">Ministerien erityisavustajat muodostavat uuden poliittisen vallan kerrostuman</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/ministerien-erityisavustajat-muodostavat-uuden-poliittisen-vallan-kerrostuman/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
