<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Media &#8211; Politiikasta</title>
	<atom:link href="https://politiikasta.fi/tag/media/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://politiikasta.fi</link>
	<description>Ajankohtaista analyysia yhteiskunnasta</description>
	<lastBuildDate>Tue, 17 Nov 2026 10:08:51 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=7.1.4</generator>

<image>
	<url>https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2022/07/cropped-Icon-Politiikasta-1-1-32x32.png</url>
	<title>Media &#8211; Politiikasta</title>
	<link>https://politiikasta.fi</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Eduskuntavaalit 2027: Tekoälyä ja sisältöähkyä?</title>
		<link>https://politiikasta.fi/eduskuntavaalit-2027-tekoalya-ja-sisaltoahkya/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/eduskuntavaalit-2027-tekoalya-ja-sisaltoahkya/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Elisa Kannasto]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 18 Nov 2026 08:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[eduskuntavaalit 2027]]></category>
		<category><![CDATA[Media]]></category>
		<category><![CDATA[tekoäly]]></category>
		<category><![CDATA[viestintä]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=27679</guid>

					<description><![CDATA[<p>Muutokset kampanjoinnissa ja äänestyskäyttäytymisessä voivat näkyä jo ensi kevään eduskuntavaaleissa.</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/eduskuntavaalit-2027-tekoalya-ja-sisaltoahkya/">Eduskuntavaalit 2027: Tekoälyä ja sisältöähkyä?</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Tekoälyn käyttö vaikuttaa siihen, millaista tietoa ehdokkaista ja puolueista välittyy äänestäjille. Muutokset kampanjoinnissa ja äänestyskäyttäytymisessä voivat näkyä jo ensi kevään eduskuntavaaleissa.</pre>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoäly muuttaa vaalikampanjointia ja äänestäjien tiedonhakua myös Suomessa. Kevään 2027 eduskuntavaaleissa tekoäly auttaa ehdokkaita tuottamaan sisältöä sekä äänestäjiä vertailemaan poliittisia vaihtoehtoja. Se ei kuitenkaan itsessään ratkaise, kenen viestit tulevat näkyviin tai millaisina ehdokkaat ja heidän tavoitteensa esitetään. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoälyn merkitystä onkin tarkasteltava osana laajempaa viestinnän ympäristöä, jossa alustat, kampanjat ja tiedonhakupalvelut vaikuttavat siihen, mitä ihmiset näkevät ja voivat arvioida.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Poliittinen näkyvyys ei ole sidoksissa vain julkaisujen määrään. Siihen vaikuttaa myös, millaisena ehdokas esiintyy, mitä hän kertoo poliittisista tavoitteistaan ja miten sisältö toimii eri kanavissa. Samaan aikaan yleisöjen sitoutuminen viesteihin, reaktiot, kommentit ja jaot vaikuttavat merkittävästi sisältöjen leviämiseen.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://journal.fi/politiikka/article/view/119455" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Suomalaista vuoden 2019 eduskuntavaalien sosiaalisen median viestintää koskevassa tutkimuksessa</a> havaittiin, että julkaisut saattoivat olla samanaikaisesti sekä henkilökeskeisiä että asiapitoisia. Puoluejohtajat viestivät itsestään, mutta myös puolueistaan ja muista ehdokkaista.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Alustojen välillä oli eroja siinä, millaiset sisällöt painottuivat. Esimerkiksi Twitterissä siteerattiin puheenjohtajien lausuntoja debateista, Facebookissa jaettiin perinteisen median henkilökuvia ja argumentoitiin puolueen keskeisien aiheiden puolesta, kun taas Instagram keskittyi kampanjatunnelmien välittämiseen kuvien muodossa.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/160817" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Vuosien 2019 ja 2023 vaaleja vertailevassa tutkimuksessa</a> puolueiden ja puheenjohtajien julkaisujen määrä kasvoi, jolloin poliittiset teemat ja kannat tulivat viestinnässä aiempaa selvemmin esiin. Puoluepuheenjohtajia käytettiin puolueen mediana keskustelemassa puolueen keskeisistä teemoista ja ehdokkaista, mikä osoitti politiikan henkilöitymistä. </p>



<p class="wp-block-paragraph">TikTokissa puolestaan <a href="https://scholarspace.manoa.hawaii.edu/items/49f0674c-e2f6-45a5-90c0-718175f187d5" target="_blank" rel="noreferrer noopener">lyhytvideoiden on tutkittu tarjonneen ehdokkaille keinoja rakentaa erilaisia tunnelmia ja hyödyntää alustan ilmaisutapoja</a>, joilla voidaan edistää yhteyttä äänestäjäkuntaan. Lyhyillä videoilla ja viestinnän eri sävyillä, kuten musiikin, tehosteiden ja retoriikan avulla, voidaan luoda positiivista energiaa, uhkakuvia tai välittää rauhaa ja varmuutta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Nämä havainnot muistuttavat, ettei sosiaalisen tai perinteisen median kanava ole viestinnälle neutraali jakelupaikka. Eri alustojen ilmaisutavat vaikuttavat siihen, millainen esiintyminen on mahdollista ja millainen kuva ehdokkaasta muodostuu. Lisäksi viestit muotoillaan eri tavoin tavoiteltaessa erilaisia kohderyhmiä useissa kanavissa, vaikka samalla poliittisten kantojen pitäisi säilyä tunnistettavina.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Näkyvyys demokratisoituu?</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Maksettua mainontaa koskevat muuttuvat käytännöt erityisesti teknologiayhtiö Metan alustoilla tuovat oman erityispiirteensä tuleviin vaaleihin. <a href="https://about.fb.com/news/2025/07/ending-political-electoral-and-social-issue-advertising-in-the-eu/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Meta lopetti politiikkaa, vaaleja ja yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevien mainosten näyttämisen Euroopan unionissa 6. lokakuuta 2025</a>. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Päätös koskee maksettua mainontaa; se ei estä poliitikkoja julkaisemasta ilman maksettua mainontaa leviävää sisältöä esimerkiksi Metan omistamissa Facebookissa ja Instagramissa. Tutkimuksen avulla on vielä selvitettävä, miten muutos vaikuttaa Suomessa kampanjoiden viestintävalintoihin sekä siihen, ketkä tavoittavat yleisönsä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Voisi ajatella, että maksullisten mainosten kieltäminen demokratisoi sisältöjen näkyvyyttä, kun puolue tai ehdokas ei voi maksaa siitä. Resurssinäkökulmasta sisällöntuotanto vaatii kuitenkin aikaa ja taitoa tai ostettuja palveluja. Tunnetut henkilöt ja istuvat kansanedustajat pääsääntöisesti hyötyvät kamppailtaessa mediatilasta. Lisäksi heillä voi olla valmista yleisöä, seuraajia ja tukijoita sosiaalisen median alustoilla.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Uusille ehdokkaille ja pienemmille puolueille näkyvyyden saavuttaminen voi siis olla entistä haastavampaa, vaikka viestintää ei rajoittaisi nykyinen kansanedustajan tehtävä tai puolueen määrittelemät linjaukset.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Uusille ehdokkaille ja pienemmille puolueille näkyvyyden saavuttaminen voi siis olla entistä haastavampaa, vaikka viestintää ei rajoittaisi nykyinen kansanedustajan tehtävä tai puolueen määrittelemät linjaukset. Tunnettuun poliitikkoon saatetaan myös yhdistää aiempia päätöksiä tai muita brändiin vaikuttavia tekijöitä, joita voi olla vaikea häivyttää.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ehdokkaiden tai puolueiden näkyvyys ei siis välttämättä tasoitu sosiaalisessa mediassa maksetun markkinoidun sisällön jäädessä pois. <a href="https://www.cogitatiopress.com/mediaandcommunication/article/view/11859" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Saksan vuoden 2025 liittopäivävaaleja käsitellyt tutkimus</a> havaitsi, että pienet puolueet käyttivät tekoälyllä tuotettuja kuvia ja videoita suhteellisesti suuria puolueita useammin. Tekoälysisältöihin liittyi enemmän yleisön reaktioita kuin muihin julkaisuihin, mutta pienet puolueet eivät saaneet niistä suuria puolueita vahvempaa hyötyä.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Tekoäly lisää sisältöähkyä</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoäly voi auttaa luonnostelemaan ja kääntämään tekstejä, sekä tuottamaan kuvia tai videoita. Se voi siis madaltaa sisällöntuotannon kynnystä etenkin silloin, kun ehdokkaalla ei ole riittävästi aikaa käytettävissään tai kampanjan viestintäresurssit ovat pienet.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Samaan aikaan tekoäly voi myös vaikuttaa ehdokkaan henkilöbrändiin, jos äänestäjä vieroksuu tekoälysisältöä tai näkee sen käytön arvojensa vastaisena. Sosiaalisessa mediassa onkin näkynyt jo ehdokkaiden ensimmäisiä vaalilupauksia siitä, ettei ehdokas tule käyttämään tekoälyä kampanjasisällöissään.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Jää nähtäväksi, miten ideologiseksi kysymys muotoutuu kampanjoinnin edetessä. Toimiiko brändäyksenä se, että viestinnän ammattilaisille maksetaan kampanjaan tarvittavista sisällöistä? Luonnollisesti datakeskuksiin ja tekoälyyn tällä hetkellä liittyvät voimakkaasti mielipiteitä jakavat kysymykset nousevat myös aiheiksi, joilla poliitikot ja puolueet voivat pyrkiä brändäytymään tai joita ne tulevat välttelemään.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoälyn käyttö ei suoraan lisää tai vähennä yksittäisen ehdokkaan kannatusta. Sisällön tekeminen, yleisön reaktiot ja poliittinen vaikuttavuus mitataan lopuksi vasta äänestyskopissa. Julkaisun saamat reaktiot eivät vielä osoita, että se tavoittaisi uusia äänestäjiä tai vaikuttaisi siihen, miten he arvioivat ehdokkaan tavoitteita. Oma roolinsa on myös tekoälyllä luodulla harhaanjohtavalla tiedolla ja negatiivisella kampanjoinnilla, jota ei suoraan yhdistetä puolueeseen tai poliitikkoon.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoälyn rooli tulevissa vaaleissa ei rajoitu vain kampanjaviestien tekemiseen. Äänestäjä voi käyttää tekoälyä puolueiden erojen selvittämiseen, ehdokkaiden vertailemiseen tai monimutkaisen poliittisen kysymyksen avaamiseen. Omaa tekoälyagenttia käytetään jo nyt muun muassa personal trainerina, liikeideoiden sparraajana sekä terapeuttina, jolloin sen antamat äänestyssuositukset voivat vaikuttaa hyvinkin läheisiltä. Vaalikoneen täyttäminen vie aikaa ja henkilökohtaiseen tekoälyagenttiin on luotu suhde, jossa omalla viestintätyylillä rakentuva suositus puolueesta tai ehdokkaasta voi tuntua perustellulta.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Tekoälyn rooli tulevissa vaaleissa ei rajoitu vain kampanjaviestien tekemiseen. Äänestäjä voi käyttää tekoälyä puolueiden erojen selvittämiseen, ehdokkaiden vertailemiseen tai monimutkaisen poliittisen kysymyksen avaamiseen.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://link.springer.com/article/10.1007/s44382-026-00025-4" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Norjan vuoden 2025 vaalikampanjaa tarkastelleessa tutkimuksessa</a> tekoälyn antamia vastauksia verrattiin hakukoneiden ja uutismedian sisältöihin. Tavanomaisiin kysymyksiin saadut vastaukset muistuttivat aiheiden ja ehdokkaiden painotuksiltaan muita tiedonlähteitä. Kun kysymyksiin lisättiin käyttäjän henkilökohtaisia tietoja, kuten ammatti tai ideologinen suuntautuminen, vastausten aihe- ja puoluepainotukset muuttuivat.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tutkimus osoittaa kuitenkin, että samaan kysymykseen voi saada erilaisen vastauksen sen mukaan, miten kysyjä kuvaa itseään ja mitä hän pyytää järjestelmää tekemään. Omalle tekoälyagentille on usein kertynyt varsin yksityiskohtaista ja henkilökohtaista tietoa käyttäjästä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tämä nostaa esiin uuden kysymyksen: millaisen kuvan ehdokkaasta muodostaa järjestelmä, joka kokoaa tietoa eri lähteistä ja muotoilee sen henkilökohtaiseksi vastaukseksi? Ehdokkaan tavoitteiden selkeä ja ajantasainen esittäminen julkisissa kanavissa helpottaa niiden tarkistamista. Se ei silti takaa, että tekoäly löytää tiedot, nostaa ne vastaukseen tai tulkitsee ne oikein. Mitä tapahtuu, kun ehdokas tai tämän kampanjatiimi on erityisen taitava optimoimaan sisältöjä tekoälyn näkökulmasta?</p>



<h3 class="wp-block-heading">Vaaliviestinnän hajoava mediaympäristö</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Kevään vaalien viestintäympäristö on siis aiempaa hatarampi ja hajallaan. Alustojen käyttöön on tullut lisää sääntelyä, jolloin sisältöjä ja vuorovaikutusta rakennetaan nyt vahvemmin teknologiavälitteisesti. Poliittisen viestinnän toimijat joutuvat tekemään useampia valintoja: mitä, miten ja millä sisältöjä rakennetaan sekä miten vastataan lisääntyneen viestinnän määrälliseen haasteeseen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kampanjoissa tullaan kohtaamaan myös ihan uudenlaisia vastuukysymyksiä: kuka vastaa tekoälyllä tuotetuista väitteistä ja kuvituksesta, ja voiko yleisö tunnistaa, milloin sisältö esittää todellista tapahtumaa tai tilannetta?</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Kampanjoissa tullaan kohtaamaan myös ihan uudenlaisia vastuukysymyksiä: kuka vastaa tekoälyllä tuotetuista väitteistä ja kuvituksesta, ja voiko yleisö tunnistaa, milloin sisältö esittää todellista tapahtumaa tai tilannetta?</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Kevään 2027 vaalitutkimusta haastaa aineiston kasvavan määrä, useammalle alustalle hajoava viestintä sekä jatkuvasti muuttuvat säännöt tekoälyn ja sosiaalisen median käytöstä. Vaalikampanjoinnin sisältöjen tutkimus on kuitenkin erityisen tärkeää tässä ajassa. Ei riitä, että lasketaan, kuinka paljon kampanjat tuottavat tekoälysisältöä, henkilöivät viestintää tai kärjistävät keskustelua eri alustoilla.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tutkimuksessa on tarkasteltava, kenen viestit tavoittavat yleisön, millaista tietoa äänestäjä saa sekä pystyykö hän erottamaan poliittisen ideologian vaikuttamisesta ja digitaaliseen viestintään optimoiduista sisällöistä. Tekoäly voi helpottaa viestintää ja tiedonhakua, mutta sen demokraattinen merkitys riippuu siitä, miten kampanjat, alustat ja palveluntarjoajat käyttävät valtaansa poliittisen tiedon välittäjinä.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>FT Elisa Kannasto toimii SeAMK Master Schoolin koulutuspäällikkönä. Kannaston tutkimus käsittelee poliittista viestintää sosiaalisessa mediassa, henkilöbrändejä ja strategista viestintää.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvituskuva: Gilles Lambert / Unsplash</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/eduskuntavaalit-2027-tekoalya-ja-sisaltoahkya/">Eduskuntavaalit 2027: Tekoälyä ja sisältöähkyä?</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/eduskuntavaalit-2027-tekoalya-ja-sisaltoahkya/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Kysy politiikasta: Onko faktoista tullut politiikassa mielipiteitä?</title>
		<link>https://politiikasta.fi/kysy-politiikasta-onko-faktoista-tullut-politiikassa-mielipiteita/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/kysy-politiikasta-onko-faktoista-tullut-politiikassa-mielipiteita/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Esa Reunanen]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 09 Nov 2026 08:01:51 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[demokratia]]></category>
		<category><![CDATA[Kysy politiikasta]]></category>
		<category><![CDATA[Media]]></category>
		<category><![CDATA[polarisaatio]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=27655</guid>

					<description><![CDATA[<p>Kysy Politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin.</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/kysy-politiikasta-onko-faktoista-tullut-politiikassa-mielipiteita/">Kysy politiikasta: Onko faktoista tullut politiikassa mielipiteitä?</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Kysy Politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. </pre>



<p class="wp-block-paragraph">Poliittisen julkisuuden kehitys on saanut monet kansalaiset huolestumaan totuuden asemasta politiikassa. Uutisten perusteella saattaa vaikuttaa siltä, että poliitikot voivat väittää mitä tahansa, eikä väitteiden osoittaminen virheelliseksi juurikaan vaikuta heidän kannatukseensa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ilmiö liittyy <a href="https://doi.org/10.1093/psquar/qqad038" target="_blank" rel="noreferrer noopener">politiikan polarisoitumiseen</a>, jossa erilaisiin arvopohjiin nojaavien poliittisten ryhmien keskusteluyhteys rapautuu ja kukin taho luo omat totuutensa, joihin uskoo. Yhdysvallat on ilmeinen esimerkki tällaisesta kehityksestä, mutta <a href="https://yle.fi/aihe/a/20-10006117" target="_blank" rel="noreferrer noopener">sama trendi on nähtävissä Suomessakin.</a></p>



<p class="wp-block-paragraph">Suomessa on kuitenkin vallinnut vahva perinne puoluerajat ylittävästä <a href="https://doi.org/10.1111/1467-9477.12128" target="_blank" rel="noreferrer noopener">korporatistisesta ja konsensuaalisesta yhteistyöstä</a>: Päätöksiä on valmisteltu puolueiden ja järjestöjen yhteisissä työryhmissä ja komiteoissa, joissa on tavoiteltu kaikille osapuolille mahdollisimman hyviä kompromisseja. Virkakoneiston ja tutkimuslaitosten tuottama asiantuntijatieto on luonut päätöksenteolle yhteisesti hyväksytyn perustan, jota vasten erilaisia näkemyksiä on punnittu.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Julkisuudessa poliitikkojen puhe on silti aina ollut tarkoitushakuisempaa, ja faktoja on taivuteltu niin, että ne tukisivat mahdollisimman hyvin omia tavoitteita ja vaikutusvaltaa. Poliitikkojen vastapainona on toiminut journalistinen media, joka on kriittisesti tulkinnut ja arvioinut politiikan tapahtumia ja puheita. Tämä on ylläpitänyt politiikan julkisuudessa kokemusta siitä, että yhteiset tosiasiat voidaan erottaa mielipiteistä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tällä vuosituhannella journalismi on saanut kilpailijoikseen verkon moninaisia tiedontuottajia ja kommentaattoreita, mikä on heikentänyt sen tiedollista auktoriteettia. <a href="https://tenk.fi/fi/ajankohtaista/tiedebarometri-2024-julkaistu-luottamus-tieteeseen-vahvaa-mutta-epailijoiden-joukko" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Samalla tutkimustiedon ja asiantuntijatiedon auktoriteettia on kyseenalaistettu</a>. Monimutkaisissa kysymyksissä tieto onkin usein tulkinnanvaraista ja ristiriitaista. Tässä mielessä faktat ovat aina olleet joiltain osin myös mielipiteitä.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Monimutkaisissa kysymyksissä tieto onkin usein tulkinnanvaraista ja ristiriitaista. Tässä mielessä faktat ovat aina olleet joiltain osin myös mielipiteitä.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Olennaista kuitenkin on, miten avoimia politiikassa ollaan erilaisille tulkinnoille ja niiden perusteluille sekä missä määrin <a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0618-2" target="_blank" rel="noreferrer noopener">eri näkemysten välisen vuoropuhelun avulla</a> onnistutaan täsmentämään sitä, mitä voi pitää yhteisenä tosiasiana ja missä puolestaan mielipiteet aidosti eroavat.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Sen sijaan, että murehditaan faktojen muuttumista mielipiteiksi, olisikin ehkä murehdittava sitä, että faktojen kriittinen arviointi julkisuudessa hiipuu ja erilaiset tulkinnat jähmettyvät toisistaan erillisiksi totuuskäsityksiksi. Politiikan polarisoituminen johtaa juuri tähän.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Erityisesti niin sanottu <a href="http://hdl.handle.net/10138/586881" target="_blank" rel="noreferrer noopener">affektiivinen polarisaatio</a> rapauttaa erilaisten näkemysten välistä vuoropuhelua. Affektiivinen polarisaatio tarkoittaa poliittisten identiteettiryhmien välisen vihanpidon lisääntymistä siitä riippumatta, kuinka suuria niiden väliset ideologiset erot lopulta ovat. Affektiivisen polarisaation oloissa vastapuolen edustajien perusteluilla ei ole väliä, koska he ovat joka tapauksessa vastenmielisiä ja vastustettavia.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Yhteiskuntatieteissä niin sanottu <a href="https://tieteentermipankki.fi/wiki/Valtio-oppi:deliberatiivinen_demokratia" target="_blank" rel="noreferrer noopener">deliberatiivinen (puntaroiva) demokratiateoria</a> on lähtenyt siitä arkijärkisestä oletuksesta, että tieto ei ole ainoastaan mielipideasia vaan sen pätevyyttä on mahdollista arvioida järkevästi. Teoria korostaa eri näkemysten välisen vuoropuhelun merkitystä tosiasioiden täsmentämisessä ja erimielisyyden alueiden määrittämisessä.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Julkisuuden tarkoitushakuisuudesta huolimatta totuudella on silti politiikassa merkitystä.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Tälle teorialle vaihtoehtoinen, niin sanottu <a href="https://doi.org/10.23983/mv.62985" target="_blank" rel="noreferrer noopener">agonistinen (kiistelevä) demokratiakäsitys</a> puolestaan korostaa vuoropuhelun vaikeutta. Sen mukaan kulloinkin vallitsevat totuuskäsitykset ovat vallan määrittämiä, eikä ole olemassa sellaista totuuden perspektiiviä, mihin vedoten heikommassa asemassa olevat voisivat oikeuttaa kantaansa. Politiikassa olisi siten kyse nimenomaan mielipiteiden välisestä kamppailusta, ei yhteistä totuutta koskevasta neuvottelusta.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-030-4" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Vuosina 2009 ja 2019 tekemiemme kyselyjen perusteella</a> suomalaispäättäjien asenteet konsensuaalista päätöksentekoa kohtaan olivat kymmenessä vuodessa muuttuneet hieman kielteisemmiksi. Samalla julkisuus miellettiin entistäkin vahvemmin tarkoitushakuisen valtakamppailun areenaksi.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vuonna 2019 valtaosa vastaajista katsoi, että julkisessa keskustelussa osapuolet ymmärtävät usein tahallaan hieman väärin toistensa lausuntoja ja että julkisuuden herättämä vastustus usein vaikeuttaa järkevästä kokonaisuudesta sopimista.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Julkisuuden tarkoitushakuisuudesta huolimatta totuudella on silti politiikassa merkitystä. Ensinnäkin varsinaisessa päätöksenteossa tosiasioilla on edelleen painoarvoa. Toiseksi tarkoitushakuisillakin julkisilla puheenvuoroillaan poliitikot yleensä pyrkivät vakuuttamaan yleisöään siitä, että heidän toimintansa nojaa tosiin tietoihin ja oikeudenmukaisiin tavoitteisiin. Tämä altistaa heidät kriittisille vasta-argumenteille.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Polarisaatio kuitenkin horjuttaa tätä demokratian ja julkisen keskustelun mekanismia, ja myös <a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2110-9" target="_blank" rel="noreferrer noopener">journalismin edellytykset toimia yhteisen järkiperäisen poliittisen julkisuuden vaalijana ovat heikentyneet, koska uusi mediaympäristö on rapauttanut sen yleisöpohjaa ja taloutta.</a> Tällä hetkellä vaikuttaakin siltä, että järkiperäisen poliittisen keskustelun tila ja vaikutusvalta on Suomessakin kapenemassa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Totuudesta neuvottelun sijaan julkisessa keskustelussa on yhä enemmän ollut kyse vaihtoehtoisten totuuksien välisestä kamppailusta. Deliberatiivinen politiikka näyttää siis heikenneen samalla kun agonistinen politiikka on vahvistunut.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>YTT Esa Reunanen on journalismin ja politiikan julkisuuden tutkija Tampereen yliopistossa.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvituskuva: Joanna Kosinska / Unsplash</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/kysy-politiikasta-onko-faktoista-tullut-politiikassa-mielipiteita/">Kysy politiikasta: Onko faktoista tullut politiikassa mielipiteitä?</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/kysy-politiikasta-onko-faktoista-tullut-politiikassa-mielipiteita/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Serbian opiskelijaliike voitti poliittisten maailmankuvien yhteentörmäyksen</title>
		<link>https://politiikasta.fi/serbian-opiskelijaliike-voitti-poliittisten-maailmankuvien-yhteentormayksen/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/serbian-opiskelijaliike-voitti-poliittisten-maailmankuvien-yhteentormayksen/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Teppo Eskelinen]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 30 Oct 2026 08:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[demokratia]]></category>
		<category><![CDATA[Media]]></category>
		<category><![CDATA[opiskelijat]]></category>
		<category><![CDATA[Serbia]]></category>
		<category><![CDATA[vaalit]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=27551</guid>

					<description><![CDATA[<p>Opiskelijaliikkeen voitto osoitti ruohonjuuritason politiikan voiman.</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/serbian-opiskelijaliike-voitti-poliittisten-maailmankuvien-yhteentormayksen/">Serbian opiskelijaliike voitti poliittisten maailmankuvien yhteentörmäyksen</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<div class="wp-block-uagb-slider uagb-block-99cf4d81 uagb-slider-container"><div class="uagb-slides uagb-swiper"><div class="swiper-wrapper">
<div class="wp-block-uagb-slider-child uagb-slider-child-wrap swiper-slide uagb-block-a00df13e"><div class="swiper-content">
<figure class="wp-block-image size-large"><img fetchpriority="high" decoding="async" width="1024" height="768" src="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_8-1024x768.jpeg" alt="Väkijoukko Belgradin yössä juhlimassa vaalivoittoa 25.10.2025. Etualalla ihmisiä ja edessä sivulla suuri valomainostaulu" class="wp-image-27552" style="aspect-ratio:3/2;object-fit:cover" srcset="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_8-1024x768.jpeg 1024w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_8-512x384.jpeg 512w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_8-768x576.jpeg 768w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_8.jpeg 1280w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></figure>
</div></div>



<div class="wp-block-uagb-slider-child uagb-slider-child-wrap swiper-slide uagb-block-4f74c7c0"><div class="swiper-content">
<figure class="wp-block-image size-large"><img decoding="async" width="1024" height="768" src="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_6-1024x768.jpeg" alt="" class="wp-image-27613" style="aspect-ratio:3/2;object-fit:cover" srcset="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_6-1024x768.jpeg 1024w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_6-512x384.jpeg 512w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_6-768x576.jpeg 768w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_6.jpeg 1280w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></figure>
</div></div>



<div class="wp-block-uagb-slider-child uagb-slider-child-wrap swiper-slide uagb-block-adfa2fbd"><div class="swiper-content">
<figure class="wp-block-image size-large"><img decoding="async" width="1024" height="768" src="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_5-1024x768.jpeg" alt="" class="wp-image-27612" style="aspect-ratio:3/2;object-fit:cover" srcset="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_5-1024x768.jpeg 1024w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_5-512x384.jpeg 512w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_5-768x576.jpeg 768w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_5.jpeg 1280w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></figure>
</div></div>



<div class="wp-block-uagb-slider-child uagb-slider-child-wrap swiper-slide uagb-block-f525dc79"><div class="swiper-content">
<figure class="wp-block-image size-large"><img loading="lazy" decoding="async" width="1024" height="768" src="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_4-1024x768.jpeg" alt="" class="wp-image-27611" style="aspect-ratio:3/2;object-fit:cover" srcset="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_4-1024x768.jpeg 1024w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_4-512x384.jpeg 512w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_4-768x576.jpeg 768w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_4.jpeg 1280w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></figure>
</div></div>



<div class="wp-block-uagb-slider-child uagb-slider-child-wrap swiper-slide uagb-block-9c3b2601"><div class="swiper-content">
<figure class="wp-block-image size-large"><img loading="lazy" decoding="async" width="1024" height="768" src="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_7-1024x768.jpeg" alt="" class="wp-image-27614" style="aspect-ratio:3/2;object-fit:cover" srcset="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_7-1024x768.jpeg 1024w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_7-512x384.jpeg 512w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_7-768x576.jpeg 768w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_7.jpeg 1280w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></figure>
</div></div>



<div class="wp-block-uagb-slider-child uagb-slider-child-wrap swiper-slide uagb-block-e8dd9666"><div class="swiper-content">
<figure class="wp-block-image size-large"><img loading="lazy" decoding="async" width="1024" height="768" src="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_3-1024x768.jpeg" alt="" class="wp-image-27610" style="aspect-ratio:3/2;object-fit:cover" srcset="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_3-1024x768.jpeg 1024w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_3-512x384.jpeg 512w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_3-768x576.jpeg 768w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_3.jpeg 1280w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></figure>
</div></div>



<div class="wp-block-uagb-slider-child uagb-slider-child-wrap swiper-slide uagb-block-608c4d57"><div class="swiper-content">
<figure class="wp-block-image size-large"><img loading="lazy" decoding="async" width="1024" height="768" src="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_1-1024x768.jpeg" alt="" class="wp-image-27608" style="aspect-ratio:3/2;object-fit:cover" srcset="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_1-1024x768.jpeg 1024w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_1-512x384.jpeg 512w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_1-768x576.jpeg 768w, https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2026/10/Belgrad_Esa-Salminen_1.jpeg 1280w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></figure>
</div></div>
</div></div><div class="swiper-pagination"></div></div>



<pre class="wp-block-preformatted">Autoritäärisyyteen valuneessa Serbiassa opiskelijaliikkeen voitto osoitti ruohonjuuritason politiikan voiman. Seuraavaksi olisi ryhdyttävä purkamaan pitkään rakennettua autoritääristä järjestelmää.</pre>



<p class="wp-block-paragraph">Sunnuntai-iltana 25. lokakuuta 2026 Belgradissa oli poikkeuksellinen juhlahumu. Istuva presidentti, autoritäärisistä otteistaan tunnettu <strong>Aleksandar Vučić</strong> oli juuri ilmoittanut televisiossa, että häntä vastaan vaaleissa asettunut opiskelijoiden lista oli voittanut parlamenttiin enemmistön.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ennen Vučićin puhetta vaalien lopputulosta ei osannut ennustaa kukaan. Iltapäivällä tihkui tietoja äänestyspaikoille kuljetetuista oudoista äänestäjistä: ilmeisesti monia käytettiin äänestämässä useammassa paikassa. Presidentin tiedettiin etukäteen käyttävän hämäriä keinoja, esimerkiksi äänten ostamista ja Bosnian serbitasavallan äänestäjien hyödyntämistä. Median kontrollista nyt puhumattakaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vaali-ilta eteni nopeasti. Etukäteen monet olivat ennakoineet, että tulos saatettaisiin kiistää tai ainakin jumittaa oikeusjuttuihin yksittäisten äänestyspaikkojen väitetyistä epäselvyyksistä. Vaalihuoneistojen sulkemisesta ei kuitenkaan ollut kulunut kuin puolitoista tuntia, kun Vučić sanoi pelin olevan selvä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Sunnuntai-illan juhlissa näki jonkinlaisen henkisen tulpan irronneen. Väkijoukossa vallitsi karnevaalimainen tunnelma, jota havainnoin paikan päällä.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Serbialainen autoritäärisyys</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Serbialainen yhteiskunta oli jo lannistumassa autoritääriseen vallankäyttöön. Vučić ehti olla vallassa 14 vuoden ajan. Vaalien lähestyessä maa vaikutti valmiilta luisumaan entistä syvemmälle autoritäärisyyteen. Hallitus kontrolloi tiedonvälitystä sekä näennäisesti riippumattomia yhteiskunnan instituutioita kuten poliisia.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Serbian Transparency -järjestön johtaja <strong>Nemanja Nenadić</strong> arvioi hallituksen käyttäneen valtaansa ”yhdistelemällä lain mahdollisuuksia, lain porsaanreikiä ja laittomuuksia”. Vučićin vallan alkuaikoina korostuivat porsaanreiät, myöhempinä aikoina laittomuudet. Valta toimi hyödyntämällä korruptiota, pelkoa ja hallinnolle uskollisten palkitsemista. <a href="https://transparentnost.org.rs/en/110-english/naslovna/13011-corruption-perceptions-index-2025-serbia-scores-worst-in-the-past-two-decades" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Transparency Internationalin korruptioindeksissä</a> Serbia romahti vuosikymmenestä sijalta 72 sijalle 116 maailman maiden joukossa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Valtio piti mediaa otteessaan monin tavoin. Maan yleisradio RTS:ää ohjattiin suoraan, ja kaupallista mediaa pyrittiin saamaan haltuun erilaisten bulvaanien kautta. Riippumattoman journalistisen median toiminta tehtiin mahdollisimman vaikeaksi. Julkinen rahoitus ohjattiin hallitusta lähellä oleville medioille, eivätkä monet yrittäjät uskaltaneet mainostaa riippumattomissa julkaisuissa.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Valtio piti mediaa otteessaan monin tavoin. Maan yleisradio RTS:ää ohjattiin suoraan, ja kaupallista mediaa pyrittiin saamaan haltuun erilaisten bulvaanien kautta.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://en.nuns.rs/2026-rsf-index-press-freedom-at-a-25-year-low-serbia-ranks-worst-in-the-region/" rel="noopener">Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan</a> Serbian lehdistönvapaustilanne oli Venäjän ja Valko-Venäjän jälkeen Euroopan heikoin. Järjestö myös raportoi aiemmin tänä vuonna, että Serbia on Euroopan Unionin ja Länsi-Balkanin alueen ainoa maa, josta <a href="https://rsf.org/en/serbia-rsf-raises-alarm-about-growing-number-exiled-journalists-unparalleled-eu-balkans-zone" rel="noopener">toimittajia on joutunut lähtemään maanpakoon</a>.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Autoritääriseen hallintaan kuuluivat myös raivokkaat mustamaalauskampanjat, joita hallitus kävi vihollisina pitämiään vastaan. Yksittäisten toimittajien tai aktivistien henkilötietoja saatettiin julkaista iltapäivälehtien etusivuilla.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Maalitus oli niin rajua, että se toimi pelotteena muille. Samalla se oli keino luoda aggressiivista ilmapiiriä: esimerkiksi <a href="https://en.nuns.rs/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">toimittajajärjestö NUNSin (Nezavisno udruženje novinara Srbije) mukaan</a> väkivaltaisia hyökkäyksiä toimittajia kohtaan oli raportoitu tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä jo 216.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Viestinnän kontrolli vaikutti olevan hallitukselle tärkeää. Hallituksen suorassa tai epäsuorassa kontrollissa oli arviolta 80 % mediasta ja osuus oli kasvussa. Näiden medioiden viesti oli tarkasti koordinoitu: samat otsikot ja teemat näkyivät kymmenissä verkkomedioissa ja iltapäivälehdissä.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Opiskelijat ja ruohonjuuritason politiikka</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Vučićin järjestelmän sisällä alkoi kuitenkin nousta aivan uudenlaista vastarintaa. Novi Sadissa kaksi vuotta sitten tapahtunut rautatieaseman katoksen romahdus surmasi 16 ihmistä, mikä aiheutti protesteja onnettomuuden syynä pidettyä korruptiota vastaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Maan opiskelijat ryhtyivät organisoimaan mielenosoituksia ja julkisten tilojen valtauksia. Opiskelijaliike piti tiloja hallussaan, organisoitui, oppi toisiltaan ja kehitteli strategioita kahden vuoden ajan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Monet yhteiskunnallisesti aktiivisetkin ihmiset sanoivat yllättyneensä nuorison poliittisesta aloitteellisuudesta. Monet olivat hiljaa tottuneet ajatukseen, että valtajärjestelmää ei kukaan onnistu haastamaan, ja että nuoriso on keskittynyt tuijottamaan puhelimiaan. Vanhemman väen piirissä autoritäärisyys ehkä myös hyväksyttiin helpommin, tunnettiinhan ne olosuhteet reaalisosialismin ja sitä seuranneen autoritäärisen nationalismin aikaisista kokemuksista.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Opiskelijaliike yhtäältä ammensi vastaavien liikkeiden tutusta keinovalikoimasta ja oli toisaalta aivan omanlaisensa. Sen organisoituminen mukaili ruohonjuuritason radikaaliliikkeiden tyypillisiä keinoja kuten valtauksia sekä johtajattomia päätöksentekotapoja. Opiskelijat valtasivat yliopiston tiloja, katuja ja esimerkiksi propagandistiseksi koetun valtiontelevisio RTS:n rakennuksen edustan. Vallatuista tiloista tuli kokouskeskuksia, joissa mietittiin strategioita, opittiin, ja ennen kaikkea puhuttiin.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Johtajattoman liikkeen keskeisinä päätöksentekomekanismeina olivatkin opiskelijakokoukset. Liikkeen yhteiskunnallisen vision ytimeen on kuulunutkin hajautetumpi päätöksenteko.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Johtajattoman liikkeen keskeisinä päätöksentekomekanismeina olivatkin opiskelijakokoukset. Liikkeen yhteiskunnallisen vision ytimeen on kuulunutkin hajautetumpi päätöksenteko.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Epätavallisempaa on ollut laajojen kansanjoukkojen tavoittaminen. Opiskelijaliikkeen aktiivit järjestivät marsseja maaseutupaikkakunnille tavoittaakseen ihmisiä, joilla ei ollut kunnollista pääsyä muuhun kuin hallituksen tiedonvälitykseen. Liike onnistui vetämään mukaansa väkeä monista yhteiskunnan kerroksista. Kun opiskelijalista sitten järjesti suurmielenosoituksen ennen vaaleja, se näytti koko kansan mielenosoitukselta eikä niinkään opiskelijaporukalta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Laajojen kansanjoukkojen myötä liikkeelle kerääntyi paljon tukijoita. Resursseja ei oikein ollut, mutta tukea oli tarjolla monesta suunnasta. Ehkä monelle keski-ikäiselle serbialaiselle heräsi myös muistoja vuoden 2000 tapahtumista, jolloin kansa pakotti edellisen vahvan nationalistijohtajan <strong>Slobodan Miloševićin</strong> vetäytymään presidentin paikalta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Päätös osallistua vaaleihin oli niin ikään tällaiselle liikkeelle epätavallinen. Alun perin liikkeen tarkoitus oli vain painostaa hallitusta. Mutta kun opiskelijaliike päätti lopulta luoda vaalilistan, ehdokkaat – jotka eivät itse olleet opiskelijoita – valittiin liikkeen luomissa perusteellisissa joukkokokouksissa.&nbsp; Vaalimenestyksen kannalta ratkaisevaa oli myös se, että hajautettu liike onnistui rekrytoimaan tuhansia vapaaehtoisia vaalitarkkailijoita ympäri maata.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Kaksi politiikkakäsitystä</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Äänestäjille oli tarjolla kaksi hyvin erilaista visiota sekä maan suunnasta että politiikan merkityksestä. Opiskelijoiden lista edusti osallistavaa ja hierarkiatonta politiikkaa. Liike oli antanut monille uskoa siihen, että yhteiskuntaa voi ylipäänsä muuttaa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Presidentin puolue uskoi vahvaan johtajuuteen ja käsitykseen autoritäärisen vallan tehokkuudesta: olihan Vučić alun perin päässyt valtaan vaihtoehtona sekaville koalitiohallituksille. Harvoin valtio ja kansalaisyhteiskunta ovat olleet yhtä selvästi vastakkain.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Autoritäärisen hallinnon keskeinen hallintatapa on poliittisesti apaattisen mielialan ylläpitäminen. Vaalien alla opiskelijaliikkeen parissa seurattiin erityisen tarkkaan äänestysprosenttia. Aiemmissa vaaleissa se on ollut jonkin verran yli 50. Ennen vaaleja erän organisaattoreista arvioi, että jos äänestysaktiivisuus nousee 70 prosenttiin, opiskelijoiden lista voittaa.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Autoritäärisen hallinnon keskeinen hallintatapa on poliittisesti apaattisen mielialan ylläpitäminen.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Kaupungissa alkoi aistia jo vaaleja edeltävällä viikolla voimaantunutta mielialaa. Opiskelijaliikkeen suurmielenosoitukseen osallistui muutama päivän ennen vaaleja noin 150&nbsp;000 ihmistä. Kaksi päivää aiemmin kaupallisen Nova TV:n toimitus protestoi toimituksen ulkopuolella, kun hallitus oli bulvaanin kautta ottamassa kanavaa haltuun. <a href="https://europeanwesternbalkans.com/2026/08/17/alpac-capital-takes-over-united-groups-media-outlets-in-serbia/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Uuden päätoimittajan</a> komentoon ei oltu suostumassa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vučić pystyi hyvinkin pitkään hallitsemaan oppositiota. Opiskelijaliike edusti kuitenkin niin erilaista politiikan tajua, ettei hallinnolla ollut lopulta keinoja neutralisoida sitä. Vaalien lähestyessä hallitus yritti mustamaalata opiskelijaliikettä väittämällä, että puolueoppositio on kirjoittanut liikkeen ohjelman. Lopulta hallitus laittoi pystyyn oman ”valtausleirin”, johon rekrytoitiin muun muassa rikollisia.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Tulevaisuus on epävarma</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Vaalien jälkeinen tulevaisuus on kuitenkin epävarma. Epäilemättä uusi hallinto alkaa erottaa vanhan vallan vasalleja. Mutta harva uskoo, että yhdet vaalit muuttavat maan kokonaan. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Monet asiantuntijat arvioivat, että edellisen hallituksen jälkien korjaaminen vie vuosia. Pätevät ja vastuulliset ihmiset ovat jättäneet valtionhallinnon, kun normaali toiminta on käynyt mahdottomaksi. Osaavat tekijät pitäisi saada palaamaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Moni asia tulevan politiikan sisällöissä on myös edelleen auki. Opiskelijaliikkeen vaatimukset keskittyivät korruption vastustamiseen, avoimeen yhteiskuntaan ja vapauksiin. Kun liike ryhtyy hallitsemaan maata, moneen poliittiseen kysymykseen täytyy ryhtyä muodostamaan yksityiskohtaisempia kantoja. &nbsp;Hallitseminen tuo väistämättä aatteellisia eroja esiin.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Miten parlamentaarisen politiikan tulisi rakentaa suhde liikkeeseen, jolla ei ole puoluepoliittista rakennetta, mutta jolle se on velkaa kaiken?</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Kukaan ei tiedä vielä sitäkään, miten vanha valta reagoi. Se voi jarruttaa muutoksia tai pyrkiä palaamaan valtaan. On toki myös mahdollista, että valtajärjestelmä yksinkertaisesti romahtaa vallan kadotessa, kuten opportunistien ylläpitämille järjestelmille usein käy.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Liikkeen on myös ratkaistava, miten ruohojuuritason liike suhtautuu poliittiseen hallintaan. Se on nostanut valtaan ihmisiä, joihin luotetaan. Mutta miten parlamentaarisen politiikan tulisi rakentaa suhde liikkeeseen, jolla ei ole puoluepoliittista rakennetta, mutta jolle se on velkaa kaiken? Jääkö opiskelijaliike itsenäiseksi poliittiseksi voimaksi Serbian yhteiskuntaan?</p>



<p class="wp-block-paragraph">Varmaa on, että yksi sukupolvi on nähnyt organisoitumisen mahdollisuudet ja on hyvin tietoinen katujen politiikan mahdollisuuksista. Tunne liikkeen parissa vaikuttaa olevan, että se on voittanut maansa takaisin.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Teppo Eskelinen on yhteiskuntatieteiden yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa.</em> <em>Kirjoitus perustuu osittain ennen vaaleja <em>Belgradissa</em></em> <em>tehtyihin tutkimushaastatteluihin.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvat: Esa Salminen</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/serbian-opiskelijaliike-voitti-poliittisten-maailmankuvien-yhteentormayksen/">Serbian opiskelijaliike voitti poliittisten maailmankuvien yhteentörmäyksen</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/serbian-opiskelijaliike-voitti-poliittisten-maailmankuvien-yhteentormayksen/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Sananvapaus täytyy huomioida turvallisuuspolitiikassa</title>
		<link>https://politiikasta.fi/sananvapaus-taytyy-huomioida-turvallisuuspolitiikassa/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/sananvapaus-taytyy-huomioida-turvallisuuspolitiikassa/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Joy Hyvärinen]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 05 Oct 2026 07:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[informaatiovaikuttaminen]]></category>
		<category><![CDATA[Media]]></category>
		<category><![CDATA[Sananvapaus]]></category>
		<category><![CDATA[Turvallisuuspolitiikka]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=27459</guid>

					<description><![CDATA[<p>Sananvapauden suhde kansalliseen turvallisuuteen on monisäikeinen ja haastava.</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/sananvapaus-taytyy-huomioida-turvallisuuspolitiikassa/">Sananvapaus täytyy huomioida turvallisuuspolitiikassa</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Sananvapauden suhde kansalliseen turvallisuuteen on monisäikeinen ja haastava. Nopeasti muuttuneessa turvallisuusympäristössä tarvitaan keskustelua sananvapaudesta ja sen turvaamisesta keskeisenä demokraattisena oikeutena.</pre>



<p class="wp-block-paragraph">Sananvapaudessa on kyse jokaisen oikeudesta ilmaista itseään valitsemallaan tavalla, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, poliittisessa mielipideartikkelissa tai vaikka taiteen välityksellä. Sananvapaus on turvattu <a href="https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731#chp_2__sec_12" rel="noopener">Suomen perustuslaissa</a> ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Sananvapaus on keskeinen demokraattinen oikeus ja vahva demokratia on olennainen osa kansallista turvallisuuttamme. Valtioneuvoston julkaisema <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/1018fe5d-6111-495c-b6a8-6592bf9fb098" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Kansallisen turvallisuuden strategia 2026–35</a> määrittelee Suomen ydinintresseinä muun muassa demokraattisen valtiojärjestyksen ja oikeusvaltion. Strategian tavoite on yhteiskunnan hyvinvoinnin ja turvallisuuden suojaaminen varmistamalla valtion jatku­vuus, Suomen valtiosuvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen sekä demokraattisen valtiojärjestyksen ja oikeusvaltion suojaaminen, ja yhteiskunnan vakauden vahvistaminen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Sananvapauden suhde kansalliseen turvallisuuteen on kuitenkin monimutkainen ja siihen sisältyy lukuisia haasteita. Kansalliseen turvallisuuteen liittyvillä päätöksillä voi olla laajakantoisia seurauksia sananvapaudelle, ja kansallisen turvallisuuden käsitettä tulkitaan eri tavalla eri maissa. Monet valtiot voivat käyttää kansallista turvallisuutta <a href="https://www.ohchr.org/en/documents/country-reports/a80382-rule-fear-silencing-dissent-and-anti-war-expression-russian" target="_blank" rel="noreferrer noopener">tekosyynä kriitikkojen vaientamiseen</a>.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Euroopan unioni päätti kieltää venäläisten medioiden RT:n (Russia Today) ja Sputnikin sekä myöhemmin myös muiden venäläisten tiedotusvälineiden toiminnan EU:n alueella. Se herätti paljon <a href="https://europeanjournalists.org/blog/2022/03/01/fighting-disinformation-with-censorship-is-a-mistake/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">arvostelua</a> ja huolia mediasensuurista, joka loukkaa median riippumattomuutta. Tutkija <strong>Sophie L. Vériter</strong> analysoi EU:n toimia turvallistamisen näkökulmasta vuonna 2025 julkaistussa <a href="https://academic.oup.com/ia/article/101/5/1853/8227699#531028749" target="_blank" rel="noreferrer noopener">artikkelissaan</a>, jossa hän muun muassa esitti, että EU:n päätökset rajoittivat tiedonvälitystä, mikä voi vähentää luottamusta EU-kansalaisten ja demokraattisten instituutioiden välillä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Lisäksi muun muassa tutkijat <a href="https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=4322452" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><strong>Ronan Ó Fathaigh</strong> ja <strong>Dirk Voorhoof</strong> varoittivat</a> eurooppalaiselle sananvapaudelle vaarallisesta <a href="https://www.reuters.com/business/media-telecom/eu-court-rejects-rt-frances-call-sanctions-reprieve-2022-03-30/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">ennakkotapauksesta</a>, jossa EU:n yleinen tuomioistuin hyväksyi RT Francelle (Russia Today France) vuonna 2022 langetetun kiellon. RT France valitti päätöksestä, mutta tuomioistuin hylkäsi valituksen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ó Fathaigh ja Voorhoof nostivat analyysissään esille useita ongelmia tuomioistuimen päätöksessä ja erityisesti sen, että kyseessä oli mediaa koskeva ennakkokielto. He kritisoivat sitä, että alkuperäinen kielto perustui EU-ministereiden päätökseen eikä tuomioistuimen tai toisen riippumattoman viranomaisen päätökseen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Suomessa jännitteet lehdistönvapauden ja kansallisen turvallisuuden välillä ovat nousseet esille esimerkiksi <a href="https://journalisti.fi/uutiset/2025/12/viestikoekeskustuomiot-jaavat-lainvoivaisiksi-korkein-oikeus-hylkasi-valitusluvan/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Helsingin Sanomien toimittajien syytteissä</a> turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä Viestikoekeskus-jutussa. Tapaus koski vuonna 2017 julkaistua artikkelia sekä lisäksi julkaisemattomia artikkeleita, jotka käsittelivät Puolustusvoimien Viestikoekeskusta. <a href="https://www.tuomioistuimet.fi/ajankohtaista/tiedotteet/kahden-helsingin-sanomien-toimittajan-katsottiin-syyllistyneen-turvallisuussalaisuuden-paljastamiseen-ja-turvallisuusalaisuuden-paljastamisen-yritykseen-niin-sanotussa-viestikoekeskus-asiassa/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Hovioikeuden mukaan</a> turvallisuussalaisuuksien julkistamisesta tai julkistamisen yrittämisestä oli aiheutunut konkreettinen uhka sananvapaudelle ja muille perus- ja ihmisoikeuksille, joita Suomen kansallisella turvallisuudella pyritään suojaamaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Suomen ulkoinen turvallisuus ohitti tässä tapauksessa hovioikeuden mukaan vastaajien sananvapauden. Korkein oikeus ei myöntänyt tuomiosta valituslupaa, mutta tätä kirjoittaessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin <a href="https://www.hs.fi/suomi/art-2000012174125.html" rel="noopener">harkitsee</a> ottaako se tapauksesta tehdyn valituksen käsittelyyn.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://intermin.fi/-/mita-informaatiovaikuttaminen-tarkoittaa-sisaiselle-turvallisuudelle-" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Vihamielinen informaatiovaikuttaminen</a>, joka pyrkii heikentämään kohdevaltion toimintakykyä ja horjuttamaan demokratiaa, kuuluu nykypäivänä vakaviin kansallisen turvallisuuden uhkiin. Ilman sananvapautta demokratia ei voi toteutua, mutta oikeus sananvapauteen myös mahdollistaa vihamielisen vaikuttamistoiminnan demokraattisissa maissa. Koska vastatoimet voivat rajoittaa sananvapautta, torjuntaan liittyy merkittäviä haasteita.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Oikeus sananvapauteen ja demokratia</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Suomen kannalta tärkeimpiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kuuluu <a href="https://www.finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/1999/63" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Euroopan ihmisoikeussopimus</a>, joka turvaa muun muassa oikeuden sananvapauteen (10 artikla).  Sopimus sallii sananvapauden rajoittamisen, mutta rajoitusten täytyy perustua lakiin ja rajoitusten tarkoitus täytyy olla mainittu ihmisoikeussopimuksessa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Sallitut rajoitukset koskevat esimerkiksi kansallista turvallisuutta, rikollisuuden estämistä, tai muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamista. Tärkeä edellytys on, että niiden on oltava ”välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa”.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Sallitut rajoitukset koskevat esimerkiksi kansallista turvallisuutta, rikollisuuden estämistä, tai muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamista.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://um.fi/valittaminen-euroopan-ihmisoikeustuomioistuimeen" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Euroopan ihmisoikeustuomioistuin</a> valvoo, että sopimusvaltiot noudattavat ihmisoikeussopimusta. Vuonna 1976 ihmisoikeustuomioistuin pohti sananvapauden suhdetta demokratiaan <a href="https://hudoc.echr.coe.int/eng#{%22itemid%22:[%22001-57499%22]}" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Handyside-tapauksessa</a>, joka koski nuorille suunnattua ja seksiä käsittelevää kirjaa. Kustantaja <strong>Richard Handyside</strong> tuomittiin sakkoihin ja kirjat takavarikoitiin, koska kirjaa pidettiin säädyttömänä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Handyside valitti asiasta ihmisoikeustuomioistuimeen vedoten muun muassa sananvapautensa loukkaamiseen. Valitus hylättiin, mutta ratkaisussaan ihmisoikeustuomioistuin totesi, että oikeus sananvapauteen ei suojaa vain myönteisinä, harmittomina tai yhdentekevinä pidettyjä tietoja. Sananvapauden suoja ulottuu lähtökohtaisesti myös ilmaisuihin, jotka ovat loukkaavia, järkyttäviä tai häiritseviä. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Ratkaisulla on ollut suuri vaikutus siihen, miten oikeus sananvapauteen ymmärretään Euroopassa. Perusteluissaan ihmisoikeustuomioistuin painotti sananvapauden <a href="https://politiikasta.fi/demokratia-voi-tarvita-loukkaavia-jarkyttavia-ja-hairitsevia-ilmaisuja/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">läheistä suhdetta demokratiaan</a>. Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, jotka ovat olennaisia demokraattisessa yhteiskunnassa, edellyttävät että sananvapauden on lähtökohtaisesti suojattava myös loukkaavia, järkyttäviä ja häiritseviä tietoja. Tämä on tärkeä muistaa keskusteluissa sananvapaudesta ja kansallisesta turvallisuudessa Suomessa ja muualla.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Sananvapaus ja vihamielinen informaatiovaikuttaminen</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Vihamielinen informaatiovaikuttaminen kuuluu nykypäivän merkittäviin uhkiin ja tekoälyn nopea kehitys on luonut uusia ongelmia. Informaatiovaikuttamisen torjuntaan <a href="https://politiikasta.fi/sananvapaus-kansallinen-turvallisuus-terrorismi-ja-disinformaatio/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">liittyy monia haasteita</a>. Vastatoimet voivat kaventaa sananvapautta ja niillä voi olla odottamattomia seurauksia, jos esimerkiksi vaikuttajatahon tarkoitus on provosoida kohdevaltio toimiin, jotka lisäävät yhteiskunnallisia jännitteitä.   </p>



<p class="wp-block-paragraph">Suomessa kansallisen keskustelukulttuurin nykytila tarjoaa monia mahdollisuuksia informaatiovaikuttamiselle, joka pyrkii kärjistämään ristiriitoja ja vähentämään keskinäistä luottamusta. Yhteiskunnallista vastakkainasettelua on helppo vahvistaa, kun keskustelun ilmapiiri on ennestään tulehtunut. Julkisessa keskustelussa on ilmennyt jo monen vuoden ajan vihamielistä sävyä, häirintää ja maalittamista. Tilanne ei ole muuttunut parempaan päin.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Suomessa kansallisen keskustelukulttuurin nykytila tarjoaa monia mahdollisuuksia informaatiovaikuttamiselle, joka pyrkii kärjistämään ristiriitoja ja vähentämään keskinäistä luottamusta.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://yle.fi/aihe/hyvin-sanottu" target="_blank" data-type="link" data-id="https://yle.fi/aihe/hyvin-sanottu" rel="noreferrer noopener">Ylen viisivuotisen Hyvin sanottu -hankkeen</a> mukaan keskusteluilmapiirin koettiin heikentyneen Suomessa. Ylen vuonna 2025 julkaiseman <a href="https://yle.fi/aihe/a/20-10009062" target="_blank" data-type="link" data-id="https://yle.fi/aihe/a/20-10009062" rel="noreferrer noopener">tutkimuksen mukaan</a> 72 prosenttia vastaajista koki keskustelukulttuurin menneen huonompaan suuntaan ja entistä harvempi ilmoitti pitävänsä keskusteluista, joissa käsitellään yhteiskunnallisia asioita.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Oikeus sananvapauteen ei toteudu ja demokratia ei toimi, jos kansalaiset eivät osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Demokratiassa julkiseen keskusteluun kuuluvat kiistat, rajusti eriävät mielipiteet, kovakin kritiikki ja joskus myös loukkaavat ilmaisut. Häirintä ja pelottelu, joka vaientaa ihmisiä ja rajoittaa kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun on toinen asia.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vihamielisellä keskustelukulttuurilla on laajoja seurauksia yhteiskuntaan. Kun esimerkiksi toimittajan hiljentäminen onnistuu, se vaikuttaa kaikkien kansalaisten tiedonsaantiin.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://tjnk.fi/fi/tjnk" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta</a> (TJNK) on toistuvasti <a href="https://tjnk.fi/fi/vaikuttaminen/tukea-tutkijoiden-ja-asiantuntijoiden-sananvapaudelle" target="_blank" rel="noreferrer noopener">nostanut esille</a> häirinnän ja hiljentämisyritykset, jotka uhkaavat tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapautta. Ilmiö vaikuttaa negatiivisesti yhteiskunnallisen keskustelun tietopohjaan, mikä on erityisen haitallista aikana, jolloin väärän ja harhaanjohtavan tiedon leviäminen lisääntyy nopeasti.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Väärän ja harhaanjohtavan tiedon levittäminen on usein osa vihamielistä informaatiovaikuttamista, mutta kuten valtioneuvoston julkaisema <a href="https://valtioneuvosto.fi/valtioneuvoston-viestinta/informaatiovaikuttamisen-katsaus" target="_blank" rel="noreferrer noopener">informaatiovaikutuksen katsaus 2026</a> toteaa, paikkansapitävän tiedon tarkoitushakuinen käyttö voi myös kuulua vihamieliseen vaikuttamiseen. Faktoja voi helposti esittää harhaanjohtavalla tavalla.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vahva medialukutaito on tärkeä osa informaatiovaikuttamisen vastustamista. <a href="https://www.latimes.com/world-nation/story/2026-01-13/finnish-children-learn-media-literacy-at-age-3-its-protection-against-russian-propaganda" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Suomi on kansainvälisesti tunnettu</a> hyvästä medialukutaidosta ja resilienssistä informaatiovaikuttamiselle, mutta tilanne ei ehkä ole niin hyvä kuin haluaisimme ajatella.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010376609.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Tietokirjailija ja toimittaja <strong>Johanna Vehkoo</strong> on esittänyt</a>, että on vaikeaa ennustaa, miten pärjäisimme tositilanteessa, jossa ulkovalta kohdistaisi suuren vaikuttamiskampanjan Suomeen. Hän on esimerkkinä nostanut esille maahanmuuttovastaiset verkkosivustot, jotka levittivät vääriä ja rasistisia tietoja, kun Suomeen saapui suuri määrä turvapaikanhakijoita vuosina 2015–16. Suomalaiset jakoivat näitä valheellisia tietoja laajasti, mikä herättää epäilyksiä suomalaisten todellisesta kyvystä vastustaa informaatiovaikuttamista.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Suomessa tarvitaan rakentavaa keskustelua sananvapaudesta ja kansallisesta turvallisuudesta</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Sananvapaus ja kansallinen turvallisuus ovat jännitteisessä suhteessa. Siinä missä sananvapautta voidaan kaventaa kansallisen turvallisuuden perusteella, sananvapautta vahvistamalla voidaan toisaalta myös tukea kansallista turvallisuutta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan vuonna 2022 Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut erittäin nopeasti. Muutokset ovat luoneet tilanteen, jossa keskustelun sananvapaudesta pitäisi muuttaa suuntaa.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Julkiset väittelyt usein lisäävät vastakkainasettelua ja vahvistavat väärinkäsityksiä.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Sananvapaudesta tarvitaan jatkuvaa yhteiskunnallista keskustelua, koska sananvapauden rajat ja merkitys muuttuvat yhteiskunnan kehittyessä ja olosuhteiden muuttuessa. Keskustelun pitäisi olla rakentavaa ja sen pitäisi edistää yhteistä ymmärrystä sananvapauden merkityksestä nyky-yhteiskunnassa. Näin ei tällä hetkellä ole Suomessa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kansallinen keskustelukulttuuri on kriisissä. Sananvapaus on yleensä esillä julkisissa keskusteluissa, kun kyseessä on ääritapaus tai esimerkiksi julkisuudessa toimivan henkilön provosoiva lausunto. Julkiset väittelyt usein lisäävät vastakkainasettelua ja vahvistavat väärinkäsityksiä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Nyt tarvitaan rakentavaa keskustelua sananvapauden roolista muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja sananvapauden puolustamisesta perustavanlaatuisena demokraattisena oikeutena.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Joy Hyvärinen on sananvapauspolitiikan asiantuntija. Hän on toiminut muun muassa Suomen PENin puheenjohtajana ja Index on Censorship -järjestön vaikuttamispäällikkönä.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvituskuva: Jana Shnipelson / Unsplash</em></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/sananvapaus-taytyy-huomioida-turvallisuuspolitiikassa/">Sananvapaus täytyy huomioida turvallisuuspolitiikassa</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/sananvapaus-taytyy-huomioida-turvallisuuspolitiikassa/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Soturi-identiteettejä ja kurinalaisuutta – äärioikeistolaisten kamppailu-urheilukerhojen rekrytointi</title>
		<link>https://politiikasta.fi/soturi-identiteetteja-ja-kurinalaisuutta-aarioikeistolaisten-kamppailu-urheilukerhojen-rekrytointi/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/soturi-identiteetteja-ja-kurinalaisuutta-aarioikeistolaisten-kamppailu-urheilukerhojen-rekrytointi/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Katri-Maaria Kyllönen]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 04 Jun 2026 06:30:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Äärioikeisto]]></category>
		<category><![CDATA[Media]]></category>
		<category><![CDATA[Nationalismi]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=27200</guid>

					<description><![CDATA[<p>Arkipäiväisen aktivismin kautta keho, urheilu ja maskuliinisuus valjastetaan osaksi äärioikeistolaista mobilisaatiota.</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/soturi-identiteetteja-ja-kurinalaisuutta-aarioikeistolaisten-kamppailu-urheilukerhojen-rekrytointi/">Soturi-identiteettejä ja kurinalaisuutta – äärioikeistolaisten kamppailu-urheilukerhojen rekrytointi</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Kamppailu-urheilun ja fitness-kulttuurin arkipäiväisen aktivismin kautta keho, urheilu ja maskuliinisuus valjastetaan osaksi äärioikeistolaista mobilisaatiota.</pre>



<p class="wp-block-paragraph">Verkossa toimivan fitness-kulttuurin ympärille rakentunut toimijakenttä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Lihaksikkaita kehoja, itsensä kehittämistä ja henkistä kasvua lupaavat valmentajat, podcastaajat ja tubettajat. Tähän kehitykseen ovat tarttuneet myös <a href="https://www.theguardian.com/media/2025/mar/19/beyond-andrew-tate-the-imitators-who-help-promote-misogyny-online" target="_blank" rel="noreferrer noopener">manosfäärin vaikuttajat</a>, jotka ovat pyrkineet kaupallistamaan urheiluun ja lifestyle-sisältöön kohdistuvan kiinnostuksen ja tarjoavat miehille <a href="https://escholarship.org/uc/item/3p24c517" target="_blank" rel="noreferrer noopener">soturi-identiteettejä</a> naisvihamielisillä asenteilla ja hypermaskuliinisella estetiikalla ryyditettyinä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Yleisen fitness-kiinnostuksen lisäksi etenkin kamppailu-urheilu on <a href="https://www.forbes.com/sites/justinteitelbaum/2024/04/18/the-most-valuable-combat-sports-promotions-2024/?sh=53d495ecabde" target="_blank" rel="noreferrer noopener">lajin kaupallistumisen</a> ja sosiaalisen median huomiotaloutta hyödyntävän markkinoinnin myötä kasvattanut suosiotaan ja valtavirtaistunut. Suomessakin harrastajamäärät ovat <a href="https://www.hs.fi/visio/art-2000011410138.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">kasvaneet</a> ja esimerkiksi vuodesta 2023 toiminut Ice Cage -tapahtuma on vetänyt runsaasti yleisöä ja noussut suorastaan <a href="https://www.hs.fi/feature/art-2000011168896.html" rel="noopener">ilm</a><a href="https://www.hs.fi/feature/art-2000011168896.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">i</a><a href="https://www.hs.fi/feature/art-2000011168896.html" rel="noopener">öksi</a>, etenkin nuorten keskuudessa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Myös poliittiset liikkeet ovat pyrkineet hyötymään urheilun eetoksen ympärille kasvaneen, itsensä kehittämiseen keskittyneen fitness-kulttuurin ja kamppailu-urheilun suosion kasvusta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Yksi näkyvimmistä rekrytointimuodoista sekä kansainvälisessä että kotimaisessa äärioikeistolaisessa toimintaympäristössä ovat tällä hetkellä etenkin nuoria miehiä houkuttelevat kamppailu-urheilukerhot. <a href="https://supo.fi/documents/38197657/40760236/Suojelupoliisin%20vuosikirja%202023.pdf/9fa70e78-9e5c-2703-1272-8dc0fc56dfad/Suojelupoliisin%20vuosikirja%202023.pdf?t=1711371454907" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Suojelupoliisi</a> ei ota kantaa ryhmien toiminnassa mukana olevien yksilöiden lukumäärään, eivätkä ne sen mukaan aiheuta terroristista uhkaa, mutta voivat toimia hedelmällisinä alustoina yksilöiden radikalisoitumiselle ja siirtymiselle muihin, radikaalimpiinkin liikkeisiin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kamppailu-urheilun harjoittaminen ei ole uutta äärioikeiston toimintavalikoimassa, mutta sen systemaattinen hyödyntäminen keskeisimpänä rekrytoinnin välineenä <a href="https://globalextremism.org/post/active-club-chapters-growing-globally/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">nykyisessä laajuudessaan</a> on tuore ilmiö. Suomessa tällaisia toimijoita ovat paikallisen tason jaostoihinsa rekrytoiva <a href="https://www.hs.fi/suomi/art-2000011659157.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Active Club Finland</a> sekä niin ikään maantieteellisesti laajalla alueella toimintaa järjestävä Club 8.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Lisäksi avoimen rekrytoinnin sijaan White Power -musiikkipiirien kanssa järjestettävien <a href="https://www.hs.fi/suomi/art-2000010824926.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Fight Night</a> -tyylisten yhteistapahtumien organisoimisessa on kunnostautunut Veren Laki. Kyseiset kerhot mainostavat toimintaansa etenkin Telegram-viestialustalla, josta sisältö leviää myös muille sosiaalisen median alustoille.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tämä artikkeli perustuu kirjoittajan vastikään julkaistuun <a href="https://reference-global.com/article/10.2478/nor-2026-0011" target="_blank" rel="noreferrer noopener">tutkimukseen</a> suomalaisten äärioikeistolaisten kamppailu-urheilukerhojen rekrytointimenetelmistä sekä tarkastelee etenkin urheilun ja kehollisuuden roolia äärioikeistolaisessa kamppailu-urheilutoiminnassa.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Nationalismi 3.0:n juuret ja suomalaiset toimijat</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Vaikka suomalaisessa toimintaympäristössä Veren Laki ja Club 8 aloittivat julkisen rekrytointinsa Active Club Finlandia aiemmin, Active Clubit kansainvälisenä verkostona ovat saaneet selvästi eniten mediahuomiota.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Active Club -verkoston juuret johtavat amerikkalaiseen <a href="https://www.theguardian.com/us-news/2018/oct/24/white-supremacist-members-arrested-charlottesville-riot" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Rise Above Movementiin</a>, sen perustajajäseneen <strong>Robert Rundoon</strong> sekä tunnettuun venäläiseen uusnatsiin <a href="https://www.illiberalism.org/white-rex-white-nationalism-and-combat-sport/" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><strong>Denis Kapustiniin</strong></a><strong>.</strong> Vuonna 2021 lanseeratussa Active Club Podcastissa he ovat ohjeistaneet ja kehottaneet seuraajiaan perustamaan paikallistasolla toimivia, johtajattomia Active Club -kerhoja, jotka noudattavat yhteistä kansainvälistä strategiaa ja visuaalista ilmettä. Verkoston toimintamalli on siten helposti monistettavissa ja paikallisiin ominaispiirteisiin mukautettavissa, mikä on osaltaan mahdollistanut sen nopean leviämisen eri maihin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Urheilun ja aktivismin kautta tapahtuva rekrytointi pohjaa kansainväliseen White Nationalism 3.0 -strategiaan, jota suomalaisessa radikaalioikeistolaisessa toimintaympäristössä etenkin Partisaani-verkkolehti on tehnyt tunnetuksi <a href="https://web.archive.org/web/20240715061024/https:/www.partisaani.com/news/activism/2024/07/15/nationalismi-3-0-vastaan-siege-kulttuuri/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Nationalismi 3.0<em> </em>-termillä.</a> Strategian tavoitteena on tehdä äärioikeistolaisesta ideologiasta helpommin lähestyttävää ja normalisoida sen arvoja yhteiskunnassa laajemmin.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Ratkaisuksi tarjotaan henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen kunnian palauttamista paikalliseen äärioikeistolaiseen kamppailu-urheilukerhojaostoon liittymisellä.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Sen sijaan, että liikehdintä karkottaisi potentiaalisia kannattajia yhteiskunnan romahdusta tavoittelevalla <a href="https://yle.fi/a/74-20030006" target="_blank" rel="noreferrer noopener">akselerationistisella</a> väkivallalla tai näkemyseroihin ja mahdollisesti eri toimijoiden väliseen ideologiseen hajautumiseen johtavalla poliittisella debatilla, urheilu ja erilaiset aktivismin muodot toimivat rekrytoinnin teränä. Kyseessä on siis sekä äärioikeistolaisen toimintaympäristön uudistaminen että ideologian valtavirtaistamiseen tähtäävä uudelleenbrändäys, jonka tavoitteena onkin Partisaanin mukaan tehdä ”<a href="https://web.archive.org/web/20220218072026/https:/www.partisaani.com/news/activism/2022/02/18/nationalismi-3-0-uuden-sukupolven-elamantapa" target="_blank" rel="noreferrer noopener">nationalismista jälleen muodikasta</a>”.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Active Clubien estetiikkaan kuuluvat tummanpuhuva, verkoston tai paikallisryhmän logoin varustettu vaatetus sekä usein maskein tai kommandopipoin peitetyt kasvot. Telegramissa jaetuilla videoilla kuvataan nuoria miehiä treenaamassa kamppailu-urheilua, lenkkeilemässä ja tekemässä kuntopiiriä, sekä harjoittamassa katuaktivismia kotimaisten tai ulkomaisten White Power -kappaleiden säestämänä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Rekrytointiin tähtäävässä viestinnässä keskiössä ovat äärioikeistolaisella ja uusnatsistisella symboliikalla flirttaileva visuaalinen sisältö, ja tunteisiin vetoava retoriikka, jossa keskeisiin äärioikeistolaisiin narratiiveihin perustuvilla vihollis- ja uhkakuvilla pyritään herättämään pelkoa, turhautumista ja vihaa. Ratkaisuksi tarjotaan henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen kunnian palauttamista paikalliseen äärioikeistolaiseen kamppailu-urheilukerhojaostoon liittymisellä.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Urheilun ja maskuliinisuuden rooli rekrytoinnissa</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Nationalismi 3.0 -strategian pohjalta toimivissa liikkeissä urheilu ei toimi ainoastaan välineenä kontaktin luomiseen, vaan myös keskeisenä tapana muotoilla yksilön suhdetta itseensä, yhteisöönsä ja ideologiaan. Fyysinen harjoittelu ja kehollinen ponnistelu kytketään ryhmien retoriikassa kansalliseen resilienssiin, uusliberalistisen yhteiskunnan koetun rappion torjumiseen ja etnonationalistisesti määritellyn yhteisön pelastamiseen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Fyysinen harjoittelu esitetään samanaikaisesti paitsi henkilökohtaisena velvollisuutena, myös poliittisena tekona ja yhteiskunnallisen muutoksen airuena. Treenaaminen ei ainoastaan valmista tuleviin yhteenottoihin vihollista vastaan, vaan toimii myös ideologian konkreettisena ilmentymänä ja näkyvänä todisteena sitoutumisesta. Tässä kehyksessä kehosta muodostuu ideologinen projekti, jonka kautta yksilö asemoi itsensä osaksi laajempaa poliittista liikettä ja jossa kurinalaisuus, rutiinit ja itsensä kehittäminen toimivat moraalisina mittareina.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Keskeinen vastakkainasettelu kulkeekin abstraktin keskustelun ja niin kutsutun todellisen toiminnan välillä. Active Club Tampereen jaosto kiteyttääkin Nationalismi 3.0:n perusajatuksen siteeraamalla maaliskuussa 2024 Telegram-palvelussa tunnettua etnonationalistista teosta: <em>”Yksilön henkinen kasvu voidaan saavuttaa vain päivittäisellä työllä ja ponnisteluilla, joilla pyritään parantamaan ihmisluonnetta todellisen elämän toiminnan eikä abstraktin teorian avulla”.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph">Tässä ajatuksessa kehollinen kuri erottaa toimijat passiivisista sivustakatsojista ja määrittää, kuka nähdään ideologisesti uskottavana. Ryhmien toimintaan liitetään tässä kehyksessä myös henkinen, jopa spirituaalinen ulottuvuus, jossa urheilu ja aktivismi nähdään sisäisen kasvun edellytyksinä.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Urheilun estetiikan ja eetoksen valjastaminen äärioikeistolaisen politiikan tueksi toistaa näin osaltaan vanhoja fasistisia käsityksiä yksilöstä osana valtiokoneistoa.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Rekrytointimateriaalissa liittymisen luvataan tarjoavan nuorille miehille paitsi yhteisöllisyyttä, veljeyttä ja keskinäistä solidaarisuutta, myös symbolisen muutoksen. Yksilölle tarjoutuu mahdollisuus jättää taakseen koettu nyky-yhteiskunnan rappiosta kumpuava alennustilansa ja muuttua uhrista kunnialliseksi ja vastoinkäymisiä kestäväksi taistelijaksi. Active Club Finlandin rekrytointipostauksissa inspiraatiota haetaankin myös esimerkiksi <em>Mein Kampfin </em>urheilukäsityksestä: <em>”Urheilu ei ole olemassa ylipäänsä ainoastaan sen vuoksi, että yksilö kehittyy voimakkaaksi, taitavaksi ja rohkeaksi, vaan sen pitää myös karaista ja opettaa häntä kestämään kolahduksia.” </em>&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tätä muutosta korostetaan hypermaskuliinisella kuvastolla, jossa fyysisesti kyvykkäät ja voimaa ilmentävät kehot asetetaan vastakohdaksi pehmeälle ja pinnalliselle, nuoria miehiä veltostuttavaksi kuvatulle nyky-yhteiskunnalle. Urheilu ja urheilun eetos valjastetaan näin välineeksi maskuliinisten ihanteiden tuottamiseksi.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Urheilun ja kehollisuuden valjastaminen äärioikeistolaisen ideologian tueksi asettuu osaksi pidempää historiallista jatkumoa, jossa urheilu on nähty keskeisenä politiikanteon välineenä. Mieskehon politisointi ja hypermaskuliininen estetiikka ovat historiallisesti olleet olennainen osa fasistisia pyrkimyksiä luoda niin sanottu ”<a href="https://research.ebsco.com/linkprocessor/plink?id=e92d75d9-8b65-3f26-9453-318c5bcab77a" target="_blank" rel="noreferrer noopener">uusi ihminen</a>”, jossa yksilön ruumis toimii ideologian ilmentymänä. Urheilulla nähdään olevan paitsi yksilöä, myös yhteiskuntaa muuttava rooli.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tässä puhetavassa kurinalaisen harjoittelun muovaamat, maskuliinisia ihanteita noudattavat kehot eivät ainoastaan symboloi ideologista ja kehollista sitoutumista, vaan niiden nähdään johdattavan koko kansakuntaa kohti fyysistä, moraalista ja ideologista ryhdistäytymistä. Urheilun estetiikan ja eetoksen valjastaminen äärioikeistolaisen politiikan tueksi toistaa näin osaltaan vanhoja fasistisia käsityksiä yksilöstä osana valtiokoneistoa, jossa yksilön fyysinen kunto ja kyvykkyys kytkeytyvät suoraan kansalliseen elinvoimaan ja resilienssiin.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Politiikkaa arjen rituaaleista ja käytännöistä</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Kamppailu-urheilun, fitness-kulttuurin ja hypermaskuliinisen estetiikan ympärille rakentuva rekrytointi ovat modernin äärioikeiston keskeinen keino tehdä ideologiasta elettävää ja houkuttelevaa. Nationalismi 3.0 -strategiassa poliittisuus rakentuu arjen rituaaleissa ja rutiineissa. Äärioikeistolaisissa kamppailu-urheilukerhoissa fyysinen harjoittelu tarjoaa väylän paitsi kurin ja voiman kehittämiseen, myös maskuliinisen yhteisöllisyyden ja ideologisen performanssin toteuttamiseen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kehollinen ja performatiivinen ulottuvuus haastaa myös perinteiset käsitykset äärioikeiston toiminnasta: kun uusia jäseniä houkutellaan järjestäytyneiden organisaatioiden sijaan lenkkipoluille, leuanvetotangoille ja treenisaleille, ei toiminta välttämättä näyttäydy poliittisena lainkaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ilmiön ymmärtäminen edellyttääkin radikaalin puheen ja argumentoinnin rinnalla katseen suuntaamista myös niihin käytäntöihin ja rituaaleihin, joissa ideologia kietoutuu arkipäivään.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ilmiö kytkeytyy laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen, jossa urheilu ja maskuliininen estetiikka toimivat yhä useammin nuoria miehiä houkuttelevina ja liikkeellepanevina tekijöinä. Tämän dynamiikan syvempään tarkasteluun keskittyy <a href="https://koneensaatio.fi/apurahat-ja-residenssipaikat/metsatappeluita-ja-kamppailukerhoja-urheilu-nuorten-miesten-vakivaltaisten-alakulttuurien-valineena/" data-type="link" data-id="https://koneensaatio.fi/apurahat-ja-residenssipaikat/metsatappeluita-ja-kamppailukerhoja-urheilu-nuorten-miesten-vakivaltaisten-alakulttuurien-valineena/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">tutkimushankkeemme</a>, jossa tarkastellaan urheilun roolia väkivaltaisissa alakulttuureissa – sekä jalkapallon väkivaltaisten kannattajaryhmien että äärioikeistolaisten kamppailu-urheilukerhojen kontekstissa, ja toisaalta, analysoidaan järjestäytyneen urheilu- ja seuratoiminnan mahdollisuuksia näiden kehityskulkujen ehkäisemisessä.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>YTM Katri-Maaria Kyllönen on väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella.&nbsp; Väitöskirjassaan Kyllönen tutkii miten verkon alakulttuureissa suosittuja narratiiveja käytetään verkkoyhteisöjen mobilisoimiseksi äärioikeistolaiseen toimintaan.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvituskuva: Engin Akyurt / Unsplash</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/soturi-identiteetteja-ja-kurinalaisuutta-aarioikeistolaisten-kamppailu-urheilukerhojen-rekrytointi/">Soturi-identiteettejä ja kurinalaisuutta – äärioikeistolaisten kamppailu-urheilukerhojen rekrytointi</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/soturi-identiteetteja-ja-kurinalaisuutta-aarioikeistolaisten-kamppailu-urheilukerhojen-rekrytointi/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Politiikasta selkokielellä -sarja: Miten ihmiset suhtautuvat poliitikkoihin?</title>
		<link>https://politiikasta.fi/politiikasta-selkokielella-sarja-miten-ihmiset-suhtautuvat-poliitikkoihin/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/politiikasta-selkokielella-sarja-miten-ihmiset-suhtautuvat-poliitikkoihin/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Pasi Ihalainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 20 Feb 2026 06:38:59 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Juttusarjat]]></category>
		<category><![CDATA[Politiikasta selkokielellä]]></category>
		<category><![CDATA[Media]]></category>
		<category><![CDATA[poliitikot]]></category>
		<category><![CDATA[Retoriikka]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=26748</guid>

					<description><![CDATA[<p>Kun asiat menevät huonosti, ihmiset syyttävät poliitikkoja. Mikä oikeastaan on poliitikko?</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/politiikasta-selkokielella-sarja-miten-ihmiset-suhtautuvat-poliitikkoihin/">Politiikasta selkokielellä -sarja: Miten ihmiset suhtautuvat poliitikkoihin?</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="wp-block-paragraph">Kun asiat menevät huonosti, ihmiset syyttävät usein poliitikkoja. Mikä oikeastaan on poliitikko ja millaista on poliitikon työ?</p>



<h3 class="wp-block-heading">Mikä on poliitikko?</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Poliitikko tarkoittaa ihmistä, joka osallistuu yhteisistä asioista päättämiseen. Poliitikkoja ovat esimerkiksi kansanedustajat, ministerit ja kunnanvaltuutetut. Poliitikot valitaan vaaleissa. Suomessa järjestetään monia eri vaaleja, esimerkiksi kuntavaalit ja eduskuntavaalit.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Poliitikon työ on vaikeaa</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Poliitikkojen työ on vaikeaa, koska heidän täytyy ottaa huomioon koko kansan etu. Heidän täytyy ottaa huomioon myös pienempien ryhmien etu. Heillä on omia periaatteita, mutta heidän täytyy tehdä käytännöllisiä päätöksiä. Periaatteita ja käytäntöä on joskus vaikea yhdistää.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tilanteet muuttuvat koko ajan. Usein tilanteet ovat vaikeita. Yleensä poliitikot yrittävät tehdä parhaansa, jotta tilanteet ratkeavat.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Poliitikoilla on paljon valtaa ja paljon vastuuta. Poliitikot ymmärtävät yleensä itse nykyään entistä paremmin, millainen heidän tehtävänsä on. He tietävät, millainen rooli heillä on yhteiskunnassa.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Miten poliitikkoihin suhtauduttiin aikaisemmin?</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Poliitikoista on käytetty monenlaisia nimityksiä eri puolilla Eurooppaa eri aikoina. Nimitykset kuvaavat sitä, miten ihmiset ovat suhtautuneet poliitikkoihin. Poliitikkoja on sanottu esimerkiksi valtiomiehiksi ja lainsäätäjiksi, kun heitä on arvostettu. Sana valtiomies voi kuitenkin antaa kuvan, että vain miehet voivat olla poliitikkoja. Myös naisia on ollut pitkään paljon mukana politiikassa, erityisesti Suomessa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Poliitikkoja on myös haukuttu. Heitä on nimitetty esimerkiksi varkaiksi ja vallanhimoisiksi. Viime aikoina on puhuttu siitä, mikä ero on aktivistin ja poliitikon välillä. Molemmat haluavat muuttaa yhteiskuntaa, mutta he tekevät sen eri tavoilla. Aktivisti haluaa toimia ja poliitikko haluaa edustaa ja keskustella.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Kansalaiset arvostelevat poliitikkoja usein</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Poliitikoilla on valtaa yhteiskunnassa. Siksi tavalliset kansalaiset arvostelevat heitä silloin, kun he toimivat huonosti. Poliitikkojen pitäisi edistää kansalaisten etua. He eivät saisi edistää omaa etuaan. Siksi ihmiset suuttuvat, jos poliitikko yrittää hyötyä omasta asemastaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ihmiset kuitenkin odottavat poliitikoilta ristiriitaisia asioita. Joku ihminen voi esimerkiksi sanoa, että joku poliitikko ei ole tarpeeksi ammattimainen. Joku toinen voi olla sitä mieltä, että sama poliitikko on vain ammattilainen, joka yrittää tienata rahaa eikä halua aidosti edistää hyviä asioita.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ihmiset arvostelevat poliitikkoja eri tavoilla. Heistä tehdään esimerkiksi pilakuvia lehtiin. Joskus heistä tehdään televisio-ohjelmiin sketsejä eli lyhyitä hauskoja esityksiä. Pilakuvat ja sketsit ovat yksi tapa, jolla ihmiset voivat arvostella poliitikkoja ja osallistua politiikkaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Nykyään ihmiset arvostelevat poliitikkoja myös netissä, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Siellä ihmiset haukkuvat usein poliitikkoja todella rumilla sanoilla.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Poliitikot joutuvat pelkäämään väkivaltaa</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Poliitikon työ voi olla joskus myös vaarallista. Joskus ihmiset uhkailevat poliitikkoja. Yle teki kansanedustajille kyselyn vuonna 2024. Kyselyssä joka neljäs kansanedustaja kertoi, että häntä on uhkailtu tai joku on tehnyt hänelle väkivaltaa. Myös muissa maissa poliitikot kokevat joskus väkivaltaa.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Edustuksellisessa demokratiassa on pakko olla poliitikkoja</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Demokratia on valtio jossa valta on kansalla. Edustuksellisessa demokratiassa kansalaiset valitsevat vaaleilla esimerkiksi kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut. Nämä edustajat ja valtuutetut edustavat kansalaisia eduskunnassa ja kunnanvaltuustossa. Edustuksellisessa demokratiassa joidenkin ihmisten on pakko olla poliitikkoja. He päättävät yhteisistä asioista kaikkien kansalaisten puolesta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Demokratia on muuttunut, koska viestintä on nykyään digitaalista eli se tapahtuu internetissä. Ihmiset haluavat, että poliitikot kuuntelevat heidän mielipiteitään, kun poliitikot tekevät päätöksiä. Nykyään on myös enemmän tapoja osallistua keskusteluun.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Suomi on demokratia, mutta kaikki maat eivät ole demokratioita. Esimerkiksi diktatuurissa ei ole vapaita vaaleja, joissa kansalaiset valitsevat, ketkä heitä edustavat. Silloin kansalla ei ole valtaa, vaan yksi ihminen päättää melkein kaikesta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu sekin, että kansalaisilla on oikeus arvostella poliitikkoja. Diktatuurissa ihminen voi joutua vankilaan, jos hän arvostelee niitä, joilla on valtaa. Demokratiassa sellaista ei tapahdu.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Kirjoittaja on filosofian tohtori ja dosentti Pasi Ihalainen. Hän on professori Jyväskylän yliopistossa.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em><strong>Tämä teksti on saanut <a href="https://selkokeskus.fi/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Selkokeskuksen</a> myöntämän selkotunnuksen.</strong></em><br><strong>Teksti on selkomukautettu Pasi Ihalaisen artikkelista, joka on julkaistu elokuussa 2024. <a href="https://politiikasta.fi/poliitikon-kiistanalaisuus-historiallisesta-nakokulmasta/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Lue artikkeli yleiskielellä.</a></strong></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Selkomukautuksen teki Jenni Saarilahti Saavuta Asiantuntijapalvelut Oy:stä.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelikuva: Alexander / Pixabay</em></p>



<div class="wp-block-uagb-image alignleft uagb-block-168f91b5 wp-block-uagb-image--layout-default wp-block-uagb-image--effect-static wp-block-uagb-image--align-left"><figure class="wp-block-uagb-image__figure"><img decoding="async" src="https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2023/09/Politiikasta_Selko-merkki_kuvana-512x428.jpg" alt="Selkotunnus" class="uag-image-23513" width="512" height="428" title="Selkomerkki" loading="lazy" role="img" /></figure></div>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/politiikasta-selkokielella-sarja-miten-ihmiset-suhtautuvat-poliitikkoihin/">Politiikasta selkokielellä -sarja: Miten ihmiset suhtautuvat poliitikkoihin?</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/politiikasta-selkokielella-sarja-miten-ihmiset-suhtautuvat-poliitikkoihin/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>DocPoint-arvio: Eeppinen totuuden jäljittäminen</title>
		<link>https://politiikasta.fi/docpoint-arvio-eeppinen-totuuden-jaljittaminen/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/docpoint-arvio-eeppinen-totuuden-jaljittaminen/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Theodora Helimäki]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 04 Feb 2026 08:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Arviot]]></category>
		<category><![CDATA[arvio]]></category>
		<category><![CDATA[Bulgaria]]></category>
		<category><![CDATA[DocPoint 2026]]></category>
		<category><![CDATA[Media]]></category>
		<category><![CDATA[populismi]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=26963</guid>

					<description><![CDATA[<p>Totuuden etsiminen valheiden maailmassa vaatii rohkeutta ja sinnikkyyttä.</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/docpoint-arvio-eeppinen-totuuden-jaljittaminen/">DocPoint-arvio: Eeppinen totuuden jäljittäminen</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Valheet, trollit ja vähäinen luotto poliitikkoihin ovat arkipäivää nyky-Bulgariassa. Totuuden etsiminen valheiden maailmassa vaatii rohkeutta ja sinnikkyyttä.</pre>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://docpoint.fi/elokuva/totuus-vai-tehtava/" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><em>Totuus vai tehtävä</em></a> (2025). Ohjaus Tonislav Hristov, Suomi, Bulgaria, Ruotsi, Norja</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Tonislav Hristovin</strong> ohjaama dokumenttielokuva <em>Totuus vai tehtävä</em> (<em>Truth or Dare)</em> käsittelee Bulgarian poliittista todellisuutta totuudenjälkeisessä ajassa. Tarinalla ei ole varsinaista kertojaa, vaan tapahtumien kuvaaminen jätetään kahdelle päähenkilölle – toimittaja <strong>Genka Shikerovalle</strong> ja vaaliehdokas <strong>Ivan Gerasimoville</strong>.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Elokuva ei ota kantaa mikä totuus on, vaan antaa päähahmojen ajatusten ja tekojen puhua puolestaan. Samantyyppisiä tilanteita ja kertomuksia esitetään vuorotellen kummankin näkökulmasta. Elokuvan nimi on osuva, sillä tapahtumien ja tilanteiden kautta keskustelua käydään siitä mitä totuus on, kuka puhuu totta ja kuinka paljon rohkeutta oman totuutensa puolesta puhuminen vaatii.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Kontekstina Bulgaria</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Dokumenttielokuvan keskiössä ovat vaihtoehtoiset totuudet – pinnalla oleva ilmiö totuuden jälkeisessä ajassa ja populismin kulta-aikana. Bulgarian poliittisesta tilanteesta tai kulttuurista ei anneta elokuvassa taustatietoa. Katsojalle saattaa jäädä epäselväksi, kuinka otollinen maaperä Bulgariassa on vaihtoehtoisille totuuksille.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Bulgaria on yksi Itä-Euroopan ja Balkanin tuoreista demokratioista. Neuvostoliiton hajottua entisen Itäblokin maan on ollut vaikea irtaantua historiastaan. Bulgariaa määrittää edelleenkin syvällä elävä <a href="https://freedomhouse.org/country/bulgaria" rel="noopener">korruptio, eik</a><a href="https://freedomhouse.org/country/bulgaria" target="_blank" rel="noreferrer noopener">ä</a><a href="https://freedomhouse.org/country/bulgaria" rel="noopener"> se ole täysin demokraattinen valtio.</a> Maa on saanut kritiikkiä etenkin heikosta talouskasvusta ja moitittavasta oikeusjärjestelmän yhteydestä politiikkaan.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Dokumenttielokuvan keskiössä ovat vaihtoehtoiset totuudet – pinnalla oleva ilmiö totuuden jälkeisessä ajassa ja populismin kulta-aikana. Bulgarian poliittisesta tilanteesta tai kulttuurista ei anneta elokuvassa taustatietoa</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Lisäksi Bulgariassa vallitsee usko salaliittoteorioihin. Dokumenttielokuva antaa esimerkin vuodelta 2018, jolloin Bulgariassa uutisoitiin laajasti siitä, kuinka Norjassa valtio kidnappaa lapsia ja antaa lapset hyväksikäyttäjien huomaan. Elokuvan mukaan merkittävin lähde tämän tiedon takana oli venäläinen nainen, joka oli hävinnyt huoltajuuskiistan lapsistaan norjalaiselle kumppanilleen. Elokuvassa kerrotaan miten väärä tieto levisi niin laajasti Bulgariassa, että lapsia haettiin pois kouluista (yhdessä pienemmässä kaupungissa kaksi koulua tyhjennettiin oppilaista, jotta norjalaiset eivät veisi heitä).</p>



<p class="wp-block-paragraph">Bulgarian politiikka on kriisissä. Maassa järjestetään pian kahdeksannet ennenaikaiset parlamenttivaalit. Vuoden 2021 jälkeen Bulgariassa ei ole ollut pitkään toiminutta hallitusta. Hallitusneuvottelut ovat olleet epäonnistuneita tai hallitukset ovat kaatuneet. Muun muassa vuoden 2025 lopulla etenkin <a href="https://yle.fi/a/74-20199076" target="_blank" rel="noreferrer noopener">nuoret bulgarialaiset osoittivat mieltään</a> nykyhallitusta ja sen korruptoituneisuutta vastaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Lisäksi vuodenvaihteessa 2026 maan presidentti jätti tehtävänsä varapresidentille. Presidentinvaalit olisivat olleet joka tapauksessa vuoden lopulla. Bulgaria on ollut Euroopan Unionin jäsen vuodesta 2007 ja vuoden 2026 alusta se liittyi myös euroalueeseen.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Vaihtoehtoinen totuus</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Elokuvassa tutustutaan ensin Ivan Gerasimoviin. Hän pyörittää omaa keskustelu- ja uutisohjelmaa pienessä studiossaan ja levittää omia totuuksiaan pääosin sosiaalisen median kautta. Ivan on myös ehdolla Bulgarian parlamenttiin ja EU-parlamenttiin vuonna 2024 <em>Vazrazhdane-</em>puolueen listalla. Tämä Revival-puolue, joka nimensä mukaisesti haluaa tuoda Bulgarian perinteet, itsenäisyyden kaikista liittoumista ja mahdin takaisin, luokitellaan äärioikeistolaiseksi ultranationalistiseksi puolueeksi, joka asettuu vahvasti EU:ta, Natoa, koronarokotteita ja LGTBQIA-oikeuksia vastaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Puolue ja Ivan ovat venäjämielisiä, koska Venäjällä korostetaan ortodoksisia arvoja, homofobisuutta ja rokotevastaisia ajatuksia. Ensimmäisen oman ohjelmansa kuvauksen aikana Ivan ja hänen haastateltavansa desinfioivat omat juomansa lisäämällä klooridioksidia pullotettuun mineraaliveteen. Vastaavaa vaihtoehtoisten, homeopaattisiksi kutsuttujen keinojen käyttöä esiintyy muissakin kohdissa elokuvaa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ivanin kohtaamme elokuvan aikana useimmiten omien uutisten tekemisen parissa. Hänen ohjelmaansa kuuluu jaksoja maapallon litteydestä, saastutetusta sateesta, magneetilla maasta ja ilmasta kerätyistä metalleista, kyseenalaisista punaisista soluista sekä kuvamateriaalia Pride-vastaisesta kulkueesta. Vuodesta 2018 alkaen samaan aikaan Pride-kulkueen kanssa järjestetään kulkue perinteiselle kristilliselle perheelle. Ivan Gerasimov raportoi tästä kulkueesta ja kertoo, kuinka tärkeää on ylläpitää näitä arvoja.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Euroskeptisyys ja populismi ovat kaikessa läsnä. Ivan on omaksunut roolin oikean tiedon levittäjänä ja totuuden etsijänä.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Gerasimov kyseenalaistaa myös EU:n, sillä se sallii muunsukupuolisten oikeudet ja muut kuin perinteiset arvot. Ivanin mielestä EU ja eliitti ovat kaiken pahan alku. Siksi hän on ehdolla EU-parlamenttiin: hän haluaa puhua normaalin ja tutun elämän puolesta. Kun muu ei auta, tulee vihollisen tilaan soluttautua ja muuttaa asioita sisältäpäin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Euroskeptisyys ja populismi ovat kaikessa läsnä. Ivan on omaksunut roolin oikean tiedon levittäjänä ja totuuden etsijänä. Hänet löydetään arkisista tiloista katsomassa InfoWarsin videoita ja uutisia. Rakennusprojektiensa kimpussa Ivan työskentelee puoluepaita päällä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Hän pyytää sosiaalisen median seuraajiaan lahjoittamaan rahaa, jotta rakennusprojekti saataisiin päätökseen. Vaikka dokumenttielokuvassa ei varsinaisesti puhuta rakennusprojektista sen enempää, vaikuttaa se olevan jossain syrjäseudulla sijaitseva kirkko, jota kunnostetaan. Näin myös Ivan voi vaikuttaa hyvää tekevältä ihmiseltä, joka osallistuu oman kylän kunnostamiseen.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Trollit ja haltijat</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Facebook ja etenkin sen ryhmät tuodaan elokuvassa esiin alustana, jossa vaihtoehtoiset totuudet ja salaliittoteoriat leviävät parhaiten. Siksi näissä ryhmissä on paljon trolleja.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Dokumenttielokuvassa muutama nimettömänä pysynyt henkilö kertoo, minkälaista on olla trolli: herättää huomiota ja keskustelua vahvoilla mielipiteitä jakavilla kommenteilla. Kertoman mukaan Facebookiin tehtaillaan valekäyttäjätilejä väärän tiedon levittämiseen. Näin syntyy trollitehtailu.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Netissä haltijoiden tehtävä on hyökätä trolleja vastaan tarkistamalla faktoja ja synnyttämällä monipuolisempaa keskustelua.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Haastatellut kertovat, että motiivi trollitehtailuun on usein raha. Etenkin köyhemmissä Euroopan maissa – kuten Bulgariassa ja Pohjois-Makedoniassa – työmahdollisuuksia on rajoitetusti ja siksi trollina työskentely on helppo tapa saada nopeasti rahaa. Haastateltavan mukaan trollina voi nousta sosiaalisessa hierarkiassa ja jopa päätyä EU-parlamenttiin trollialustan omistajan kanssa. Poliitikot kun osaavat käyttää somea hyödykseen.  </p>



<p class="wp-block-paragraph">Ilmiöllä on toinen puoli: haltijat (elves). Fantasiakertomuksia mukaillen trollit ja haltijat ovat arkkivihollisia. Netissä haltijoiden tehtävä on hyökätä trolleja vastaan tarkistamalla faktoja ja synnyttämällä monipuolisempaa keskustelua. Trolleista poiketen moni haltija esiintyy omalla nimellään. Elokuvassa tuodaan esiin, että haltijat työskentelevät etenkin Facebook-ryhmissä, joissa jaetaan vahvoja mielipiteitä EU:ta vastaan tai venäjämielisesti.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Oikea totuus?</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Kuka sitten kertoo totuuden? Toimittaja Genka Shikerova on pitkän linjan toimittaja ja juontaa TV-ohjelmaa nimeltä <em>Vuprosite</em> (kysymykset), jossa hän esittää kiperiä kysymyksiä haastateltavalleen.  Ohjelma pyöri yksityisomisteisella TV1-kanavalla, joka on tunnettu politiikkakritiikistään.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Genka toimii esimerkkinä siitä, kuinka totuuden lähelle voi päästä vailla pelkoa. Hän toteaa, että toimittajan tärkein tehtävä on etsiä totuutta ja tuoda se julki. Hän myös korostaa, että luottamus on journalistiikan keksipisteenä. Esimerkiksi haastatellessaan trolleja hän ei ota kameramiestä mukaansa haastatteluihin ja pitää vahvasti kiinni osallistujien anonymiteetistä.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Toimittajien ja vapaan median rajoittaminen ovat merkkejä, joista voi päätellä, että demokraattiset käytänteet ovat kaventuneet tai hävinneet, ja autoritäärisyys lisääntynyt.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Genka näyttäytyy myös periksiantamattomana ja vahvana, sillä vaikka somessa tulevat uhkaukset ovat päivittäisiä, hän pyrkii ymmärtämään tapahtumia ja jokaista näkökulmaa parhaansa mukaan. Hän myöntää pelkonsa, muttei halua antaa periksi.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Toimittajien uhkailu ei ole epätavallista Bulgariassa, jossa viimeisen kymmenen vuoden sisään on myös kuollut toimittajia erittäin kyseenalaisissa olosuhteissa. Toimittajien ja vapaan median rajoittaminen ovat merkkejä, joista voi päätellä, että demokraattiset käytänteet ovat kaventuneet tai hävinneet, ja autoritäärisyys lisääntynyt.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Lopussa ei mikään ole hyvin</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Dokumenttielokuvan <em>Totuus vai tehtävä</em> lopussa näkökulmat kohtaavat, kun Genka haastattelee Vuprosite-ohjelmassa Ivania. Haastattelu tapahtuu vaalien jälkeen. Tässä tuodaan erinomaisesti esiin demokraattista keskustelua – vaikka totuudesta on erilaisia käsityksiä, ei se estä keskustelemista samassa tilassa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vaikka Eurovaaleissa 2024 uutisoitiin laajasti euroskeptisyyden voitosta, ei Ivanin puolue Vazrazhdane pärjännyt niin hyvin, että hän olisi saanut paikan EU-parlamentissa. Myös Bulgarian parlamentista paikka jäi saavuttamatta. Haastattelussaan Genkan kanssa Ivan toteaakin, että on vaalien jälkeen eronnut tekopyhästä puolueesta, joka ei oikeasti usko hänen kertomiinsa tarinoihin, vaan käyttää hänen tuottamaansa tietoa hyväkseen kerätäkseen suosiota ja ääniä. Se, onko tämä vaalitappion synnyttämää katkeruutta vai oivallus politiikan toiminnasta jää katsojan pohdittavaksi.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Elokuvan loppu puhuu tyhjyydestä – tavoitetta ei saavutettu, eikä totuus aina voita.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Elokuvassa käydään vaalien 2024 alla Genkan matkassa äänestyspaikoilla. Toimittaja on tottunut raportoimaan aiheesta ja lähestyy virkailijoita, jotka kertovat, etteivät vielä tiedä äänestysaktiivisuutta. Samalla käy ilmi, ettei Bulgariassa vielä ole siirrytty sähköisiin vaalirekistereihin. Vaalilaskenta tapahtuu monien päivien aikana, ja tulokset julkistetaan viiveellä. Tämä on myös ollut omiaan mahdollistamaan erilaiset vaalivilpit.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Myöhemmin elokuvassa seurataan television tulosiltaa. Vaalilähetyksessä näytetään äänestysaktiivisuus, joka on 23,4 % kello 19:00. Lopullinen äänestysaktiivisuus on virallisten lähteiden mukaan 33,78 % samaan aikaan käydyissä parlamentti- ja EU-parlamenttivaaleissa. Lukemat ovat Bulgariassa tyypilliset, sillä kansalaisten luottamus demokratiaan, vaaleihin ja hallintoon ovat matalalla tasolla.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Elokuvan loppu puhuu tyhjyydestä – tavoitetta ei saavutettu, eikä totuus aina voita. Mutta samalla loppu kuvastaa vahvasti myös tämänhetkistä poliittista ja yhteiskunnallista tilannetta Bulgariassa ja muualla maailmassa: Totuutta joutuu etsimään.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>VTT Theodora Helimäki työskentelee tällä hetkellä yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy pääosin äänestyskäyttäytymiseen, vaaleihin ja vaalikoneisiin. Helimäen väitöskirja käsitteli informaation vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen ideologisesta, sosio-normatiivisesta ja ehdokaskeskeisestä näkökulmasta Suomen kontekstissa.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://docpoint.fi/elokuva/totuus-vai-tehtava/" rel="noopener"><em>Totuus vai tehtävä</em></a> (Ohjaus: Ohjaus Tonislav Hristov, 2025) esitetään <a href="https://docpoint.fi" target="_blank" rel="noreferrer noopener">DocPoint-festivaalilla</a> 3.–8.2.2026. Tarkista esitysajat <a href="https://docpoint.fi/aikataulu/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">festivaalin näytösaikataulusta</a>.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong><a href="http://politiikasta.fi/tag/docpoint-2026-fi/" target="_blank" data-type="link" data-id="politiikasta.fi/tag/docpoint-2026-fi/" rel="noreferrer noopener"><em>Politiikastan</em> DocPoint 2026-ohjelmiston suomenkieliset arviot löytyvät koostetusti tämän linkin takaa.</a></strong></p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong><a href="https://politiikasta.fi/en/tag/docpoint-2026/" target="_blank" data-type="link" data-id="https://politiikasta.fi/en/tag/docpoint-2026/" rel="noreferrer noopener"><em>Politiikastan</em> DocPoint 2026-ohjelmiston englanninkieliset arviot löytyvät täältä.</a></strong></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelikuva: Truth or Dare (2025) / DocPoint</em></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/docpoint-arvio-eeppinen-totuuden-jaljittaminen/">DocPoint-arvio: Eeppinen totuuden jäljittäminen</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/docpoint-arvio-eeppinen-totuuden-jaljittaminen/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>DocPoint-arvio: Antidote osoittaa rohkeuden merkityksen</title>
		<link>https://politiikasta.fi/docpoint-arvio-antidote-osoittaa-rohkeuden-merkityksen/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/docpoint-arvio-antidote-osoittaa-rohkeuden-merkityksen/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Eemil Mitikka]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 26 Jan 2026 08:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Arviot]]></category>
		<category><![CDATA[DocPoint 2026]]></category>
		<category><![CDATA[DocPoint-arvio]]></category>
		<category><![CDATA[journalismi]]></category>
		<category><![CDATA[Media]]></category>
		<category><![CDATA[Venäjä]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=26861</guid>

					<description><![CDATA[<p>Venäjän hallinnon vastustajat ja sitä tutkivat journalistit eivät ole turvassa sortokoneistolta edes maan ulkopuolella.</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/docpoint-arvio-antidote-osoittaa-rohkeuden-merkityksen/">DocPoint-arvio: Antidote osoittaa rohkeuden merkityksen</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Vladimir Putinin hallinnon vastustajat ja sitä tutkivat journalistit eivät ole turvassa Venäjän sortokoneistolta edes maan ulkopuolella.</pre>



<p class="wp-block-paragraph"><em><a href="https://docpoint.fi/elokuva/antidote/" target="_blank" data-type="link" data-id="https://docpoint.fi/elokuva/antidote/" rel="noreferrer noopener">Antidote</a></em> (2024). Ohjaus: James Jones, Iso-Britannia</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>James Jonesin</strong> ohjaama <em>Antidote</em> on silmiä avaava ja ajankohtainen dokumenttielokuva, jossa seurataan Venäjän presidentti <strong>Vladimir Putinin</strong> hallintoa kritisoivien ja vastustavien tutkivien journalistien sekä oppositiopoliitikkojen vaarallista arkea. Elokuvan nimi tarkoittaa suomeksi vasta-ainetta tai vastamyrkkyä. Nimellä viitataan tutkivan journalismin ja oppositiopolitiikan rooliin Venäjällä: vasta-aineen tapaan ne käyvät myrkyn kimppuun ja eliminoivat sen. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Venäjän tapauksessa myrkky on Kremlin sortopolitiikka ja maan läpeensä korruptoitunut poliittinen järjestelmä, jolle tutkiva journalismi ja kriittinen kansalaisaktivismi toimivat tehokkaana vasta-aineena.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Päähenkilöinä Kremlin vastustajat</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Elokuvassa tarkastellaan kolmea henkilöä, joiden elämät kietoutuvat yhteen Putinin hallinnon sortopolitiikan ja vallankäytön kautta. Pääosissa ovat tutkiva journalisti <strong>Christo Grozev</strong>, nimettömänä pysyvä Venäjältä paennut kemisti, ja oppositiopoliitikko <strong>Vladimir Kara-Murza</strong>.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Grozev on tullut tunnetuksi tutkivan journalismin verkosto Bellingcatin toimittajana. Verkosto käyttää luovasti sekä avoimen lähteen tietoja että epätavanomaisia tiedustelukeinoja. Bellingcat on esimerkiksi käyttänyt Venäjän korruptiota hyväkseen ostamalla tietoja henkilöistä, joiden on epäilty toimivan maan turvallisuusviranomaisten palveluksessa.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Elokuvassa tarkastellaan kolmea henkilöä, joiden elämät kietoutuvat yhteen Putinin hallinnon sortopolitiikan ja vallankäytön kautta.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Ääneen pääsee myös nimettömänä pysyvä venäläinen kemisti, joka työskenteli Venäjän valtiollisessa tutkimuslaitoksessa myrkkyjen parissa. Omien sanojensa mukaan hän ajatteli tekevänsä työtä terrorismin torjunnan parissa. Hän kuitenkin havahtui todellisuuteen huomattuaan laitoksessa kehitettyjä myrkkyjä käytettävän Kremlin politiikkaa arvostelevien hiljentämiseen. Tämän jälkeen kemisti alkoi suunnitella pakoa Venäjältä ja onnistui siinä Grozevin avustuksella.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vladimir Kara-Murza on venäläinen oppositiopoliitikko, jonka Venäjän turvallisuusviranomaiset ovat yrittäneet myrkyttää kahdesti. Vuonna 2023 hänet tuomittiin 25 vuodeksi vankeuteen maanpetoksesta, väärän tiedon levittämisestä ja Venäjän asevoimien halventamisesta. Kara-Murza vapautettiin vuonna 2024 suuressa länsimaiden ja Venäjän välisessä <a href="https://yle.fi/a/74-20102661" target="_blank" rel="noreferrer noopener">vankienvaihdossa</a>. Dokumentissa seurataan oikeusprosessia.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Tositapahtumia dokumentoiva poliittinen trilleri</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Jones rakentaa dokumentin kuin jännityselokuvan. Elokuva alkaa kohtauksella, jossa Grozev istuu yksin keskellä hämärää ja tyhjää huonetta tuolilla kuin kuulusteltavana oleva vanki. Grozevilta kysytään olisiko hän pystynyt kuvittelemaan työnsä johtavan vakavasti otettaviin uhkauksiin ja todelliseen kuolemanvaaraan. Dokumentissa pääsevät ääneen myös Grozevin perheenjäsenet, kuten hänen poikansa ja tyttärensä. Kara-Murzan vaimo <strong>Evgenia</strong> <strong>Kara-Murza</strong> valottaa miehensä vangitsemisen ja häneen kohdistuneen ajojahdin taustoja.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Antidote</em> on visuaaliselta ilmeeltään harkitun elokuvallinen. Alkukohtauksesta lähtien katsoja vedetään keskelle uhkaa, joka kasvaa kohtaus kohtaukselta. Jännitteisyys ja tiivis rytmi tekevät dokumentista lähes fiktiivisen tuntuisen trillerin. Sarjakuvatyyliin tehdyt kuvaukset venäläisen kemistin tarinasta istuvat hyvin elokuvan tyyliin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kolmiosainen rakenne vaatii katsojalta keskittymistä, mutta tuo samalla esiin Venäjän autoritäärisen järjestelmän laajat vaikutukset: sen vaino ei kohdistu vain yksilöön, vaan myös perheisiin ja laajempiin yhteisöihin.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Syvälle ulottuva vaino</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Grozev on tutkinut vuosia Putinin Venäjän sortoa ja korruptiota. Hän on tutkinut muun muassa <a href="https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2020/04/20/the-mh17-trial-part-1-new-materials-from-the-four-defendants/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Malaysia Airlinesin lento 17</a> alas ampumista Itä-Ukrainassa, <a href="https://www.europeanpressprize.com/article/unmasking-salisbury-poisoning-suspects-four-part-investigation/" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><strong>Sergei</strong> ja <strong>Julia Skripalin</strong> myrkytystä</a> Salisburyssä ja <a href="https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2020/12/21/if-it-hadnt-been-for-the-prompt-work-of-the-medics-fsb-officer-inadvertently-confesses-murder-plot-to-navalny/" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><strong>Aleksei Navalnyin</strong> 2020 myrkytystä</a>. Vaikka kaikki tapaukset linkittyivät Venäjään, Grozevin mukaan vasta Navalnyin tapaukseen liittyvät paljastukset sekoittivat hänet suoraan maan sisäpolitiikkaan, minkä seurauksena hän sai Kremlin peräänsä.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Antidotessa </em>kuvataan koruttomasti keinoja, joita Venäjä käyttää vastustajiensa hiljentämiseen ja eliminoimiseen. Esimerkiksi Venäjän palkkaamat <a href="https://www.independent.co.uk/news/uk/crime/roman-old-bailey-vladimir-putin-justice-europe-b2711374.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">bulgarialaiset vakoojat</a> seurasivat Grozevin kanssa yhteistyötä tehneen <strong>Roman Dobrokhotovin</strong> liikkeitä ympäri Eurooppaa. Dobrokhotov on Venäjän oppositioon linkittyvän verkkojulkaisu <em>The Insiderin</em> päätoimittaja. Hän uskoi vakoojien tarkoituksena olleen murhata hänet tilaisuuden tullen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Dokumentissa kuvataan kuinka Grozev ei saa yllättäen enää yhteyttä isäänsä moneen päivään. Vaikka Venäjä ei välttämättä ole tämän takana, Grozev ei voi olla epäilemättä tapauksen johtuvan hänen työstään tutkivana toimittajana. Grozev saa työnsä takia uhkailuviestejä eikä hän enää uskalla palata kotiinsa Wieniin, vaan joutuu elämään turvallisuussyistä New Yorkissa erossa perheestään. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Hän kuvailee Venäjän toimivan siten, että se vie hiljalleen vastustajiltaan edellytykset elää normaalia elämää. Pahinta Venäjän vainossa ei ole kuoleman<ins> </ins>pelko, vaan jatkuva huoli omien tekemistensä vaikutuksesta läheisten ihmisten elämään.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph"><em>Antidote</em> on visuaaliselta ilmeeltään harkitun elokuvallinen. Alkukohtauksesta lähtien katsoja vedetään keskelle uhkaa, joka kasvaa kohtaus kohtaukselta. Jännitteisyys ja tiivis rytmi tekevät dokumentista lähes fiktiivisen tuntuisen trillerin.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Venäjää seuraavan tutkijan näkökulmasta ainoastaan yhden dokumentissa haastatellun toimittajan kommentti särähti korvaan: Puhuttaessa Venäjän sisäisestä tilanteesta <em>Der Spiegelin </em>toimittaja <strong>Fidelius Schmid</strong> toteaa maan olevan ”<em>Soviet Union reloaded</em>” eli Venäjän palanneen neuvostoaikoja muistuttavaan järjestelmään. Schmidin mukaan Venäjä teeskentelee yhä vähemmän olevansa demokratia ja hänen mielestään toisinajattelijoiden vaino on samalla tasolla kuin neuvostoaikana.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vaikka poliittinen vaino on epäilemättä kasvanut Venäjällä viime vuosina, sen poliittinen järjestelmä eroaa monin tavoin Neuvostoliitosta. Ihmisoikeusjärjestö <a href="https://ovd.info/en/politpressing?utm_source=bing.com&amp;utm_medium=organic&amp;utm_term=(not%20set)" target="_blank" rel="noreferrer noopener">OVD-Infon</a> mukaan poliittisia vankeja oli Venäjällä tammikuussa noin 1700–1800, joka on huomattavasti vähemmän kuin <strong>Mihail Gorbatšovin</strong> ajan Neuvostoliitossa, puhumattakaan <strong>Josif Stalinin</strong> ajasta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ote kansalaisyhteiskunnasta on toki tiukentunut helmikuun 2022 jälkeen Venäjällä merkittävästi, mutta Putinin hallinto nojaa ensisijaisesti suostutteluun sekä <a href="https://press.princeton.edu/books/hardcover/9780691211411/spin-dictators" rel="noopener">propagandaan suoran väkivallan ja massateloitusten</a> sijaan. Kremlin lähestymistapaa protestimielialojen tukahduttamiseksi on kutsuttu osuvasti kepin ja porkkanan sijaan <a href="https://press.princeton.edu/books/hardcover/9780691212463/weak-strongman" rel="noopener">porkkanoilla lyömiseksi</a>. &nbsp;Olisikin mielenkiintoista tietää myös matalamman profiilin oppositioaktivistien kohtaamista vaaroista Venäjällä, mutta tämä on jo toisen dokumenttielokuvan aihe.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Tärkeä elokuva Kremlin vainosta ja toimittajien rohkeudesta</h3>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Antidote</em> on tärkeä ja vaikuttava dokumentti. Se on kuvaus Venäjän parissa työskentelevien tutkivien toimittajien kohtaamista vaaroista, mutta samalla myös inhimillinen kertomus ja muistutus tutkivan journalismin tärkeydestä. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Vaikka elokuvan rakenne rönsyilee ajoittain, sen pääsanoman tärkeys on kiistaton. Se tekee näkyväksi järjestelmän, jonka toimet Putinin hallinto haluaisi pitää visusti piilossa. Elokuva ansaitsee tulla nähdyksi ei ainoastaan poliittisen merkityksensä vuoksi, vaan myös siksi, että se osoittaa rohkeuden merkityksen, kun panoksena on oma henki.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>VTM Eemil Mitikka työskentelee tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmässä. Hänen väitöskirjatutkimuksensa käsittelee poliittista osallistumista ja autoritarismia Venäjällä.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://docpoint.fi/en/film/antidote/" data-type="link" data-id="https://docpoint.fi/en/film/antidote/" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><em>Antidote</em> (Ohjaus: James Jones, 2024)</a>,  esitetään <a href="https://docpoint.fi/" target="_blank" data-type="link" data-id="https://docpoint.fi/" rel="noreferrer noopener">DocPoint-festivaalilla</a> 3.–8.2.2026. Tarkista esitysajat festivaalin <a href="https://docpoint.fi/aikataulu/" target="_blank" data-type="link" data-id="https://docpoint.fi/aikataulu/" rel="noreferrer noopener">näytösaikataulusta</a>.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong><a href="https://politiikasta.fi/tag/docpoint-2026-fi/" target="_blank" data-type="link" data-id="https://politiikasta.fi/tag/docpoint-2026-fi/" rel="noreferrer noopener"><em>Politiikastan</em> DocPoint 2026-ohjelmiston suomenkieliset arviot löytyvät koostetusti tämän linkin takaa.</a></strong></p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong><a href="https://politiikasta.fi/en/tag/docpoint-2026/" data-type="link" data-id="https://politiikasta.fi/en/tag/docpoint-2026/" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><em>Politiikastan</em> DocPoint 2026-ohjelmiston englanninkieliset arviot löytyvät täältä.</a></strong></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvituskuva on dokumentistä Antidote (2025) / DocPoint</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/docpoint-arvio-antidote-osoittaa-rohkeuden-merkityksen/">DocPoint-arvio: Antidote osoittaa rohkeuden merkityksen</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/docpoint-arvio-antidote-osoittaa-rohkeuden-merkityksen/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Mogadishu, symbolinen väkivalta ja uhkakuvien kaventama mielikuvituksemme</title>
		<link>https://politiikasta.fi/mogadishu-symbolinen-vakivalta-ja-uhkakuvien-kaventama-mielikuvituksemme/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/mogadishu-symbolinen-vakivalta-ja-uhkakuvien-kaventama-mielikuvituksemme/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Mona Abdullahi]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 14 Jan 2026 08:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Media]]></category>
		<category><![CDATA[Rasismi]]></category>
		<category><![CDATA[Retoriikka]]></category>
		<category><![CDATA[Suomi]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=26783</guid>

					<description><![CDATA[<p>Toistuvat rasistiset ulostulot osoittavat, että suomalainen yhteiskunta on tienristeyksessä pelkojen, uhkakuvien ja mahdollisuuksien välillä.</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/mogadishu-symbolinen-vakivalta-ja-uhkakuvien-kaventama-mielikuvituksemme/">Mogadishu, symbolinen väkivalta ja uhkakuvien kaventama mielikuvituksemme</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Julkisessa keskustelussa toistuvat rasistiset ulostulot osoittavat, että suomalainen yhteiskunta on tienristeyksessä pelkojen, uhkakuvien ja mahdollisuuksien välillä.</pre>



<p class="wp-block-paragraph">Hiihtäjä <a href="https://www.hs.fi/urheilu/art-2000011724360.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><strong>Vilma Nissisen</strong> Mogadishu-kommentin</a> herättämä kohu paljastaa pinnan alla kyteviä jännitteitä ja epämukavia tunteita, jotka varjostavat moninaistuvaa yhteiskuntaamme. Mogadishu-vertaus on enemmän kuin rasistinen sanavalinta: se on myös yhteiskunnallinen oire, joka kertoo pelkojen ja uhkakuvien kyllästämästä ja kaventamasta mielikuvituksesta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Somalian pääkaupunki Mogadishu näyttää edustavan joillekin kaikkea sitä, mitä ei haluta Suomeen. <a href="https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/e92aa7c0-28f3-4135-b5d9-6160faf6bd33" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Keskustelussa on nostettu esiin vertauksia muihin kaupunginosien lempinimiin</a> ja perusteltu sillä, miten harmiton Hakunilan kuvailu Vantaan Mogadishuksi on. Kuten <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011733615.html?fbclid=IwQ0xDSwPM1jRzcnRjBmFwcF9pZAo2NjI4NTY4Mzc5AAEeCmPsKYTGCbyPQGlW1Tb2hRdzicfAPjQMeFwjZN4CJU9X14KDTXmcMPwUDxU&amp;brid=9qSzkuatgmCjIxjtfOOh6Q" target="_blank" rel="noreferrer noopener"><strong>Khadra Sugulle</strong></a> esittää, on kuitenkin eri asia puhua New Yorkin Chinatownista kuin Vantaan Mogadishusta. Kun puhutaan Little Italysta tai Chinatownista, kyse on usein kulttuurisesta rikkaudesta ja <a href="https://www.newyork.fi/naapurusto-chinatown/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">paikallisesta turistikohteesta</a>. Nämä alueet nähdään tärkeinä osina kaupunkia ja sen monimuotoisuutta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Hakunilan Mogadishu-vertaus kantaa mukanaan aivan erilaista painolastia. Sen käytössä ei viitata toivottuun kulttuuriseen lisään, vaan kaaokseen, vaarallisuuteen ja epäonnistumiseen. Vertauksessa ilmaistaan pelkoa siitä, että jokin on menossa, tai on jo mennyt, perustavanlaatuisesti pieleen. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Tätä tulkintaa tukevat myös norjalaisten urheilijoiden <a href="https://www.is.fi/maastohiihto/art-2000011726630.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">hämmentyneet reaktiot</a> Nissisen kommenttiin. He eivät kyseenalaistaneet Mogadishu-vertausta itsessään. He perustelivat sitä, ettei Hakunila ole kuin Mogadishu. Näin he paradoksaalisesti, ja todennäköisesti tahattomasti, vahvistivat Mogadishusta vallitsevaa yksipuolista ja kielteistä mielikuvaa.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Rituaaliksi muodostunut anteeksipyyntö ei toimi</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Nissisen tapaus – kuten myös <a href="https://www.hs.fi/suomi/art-2000011685148.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">missikohu vuoden 2025 lopulla</a> – hoidettiin muodollisella tasolla tehokkaasti, mutta syvemmät kysymykset jäivät jälleen käsittelemättä. Nopea anteeksipyyntö ja pyrkimys irtisanoutua rasismista saattavat tuntua hyvältä ja ne voidaan ajatella oikeaksi toimintatavaksi, mutta emme ole kollektiivisesti vieläkään aidosti kohdanneet yhteiskuntamme kipukohtia.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://www.bloomsbury.com/uk/dissensus-9781441119414/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Filosofi <strong>Jacques Rancièren</strong></a> mukaan polarisoivat yhteiskunnalliset kysymykset eivät ratkea nopealla konsensuksella, vaan vaativat konsensuksen sijaan dissensusta eli vallitsevan järjestyksen ja itsestään selvänä pidettyjen oletusten tietoista haastamista. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Rasistiset puhetavat ovat osa vuosisatojen kuluessa muotoutunutta, normalisoitua järjestystä, ja niiden purkaminen edellyttää juuri tämän järjestyksen kriittistä tarkastelua. Dissensus syntyy silloin, kun emme tyydy nopeaan sovintoon tai anteeksipyyntöön, vaan pysähdymme kysymään, miksi tietyt ilmiöt, kuten rasistiset kohut, toistuvat yhteiskunnassamme.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Todellinen kysymys ei ole se, saako Vantaan kaupunginosaa kutsua Mogadishuksi vaan mitä sillä viestitään, kun niin tehdään ja miksi.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Kun pelosta tehdään politiikkaa</h3>



<p class="wp-block-paragraph">On kuitenkin hyvin ymmärrettävää, miksi joku voi ajatella näin yksipuolisesti Mogadishusta. <a href="https://sites.manchester.ac.uk/global-social-challenges/2023/12/19/the-misrepresentation-of-africa-by-the-media/" rel="noopener">Afrikkaa kosk</a><a href="https://sites.manchester.ac.uk/global-social-challenges/2023/12/19/the-misrepresentation-of-africa-by-the-media/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">e</a><a href="https://sites.manchester.ac.uk/global-social-challenges/2023/12/19/the-misrepresentation-of-africa-by-the-media/" rel="noopener">va mediakuva</a> on pitkälti rakentunut toistuvien sotaa, epävakautta ja humanitaarisia kriisejä korostavien representaatioiden varaan. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Tämä yksipuolinen ja negatiivinen kehystys heijastuu myös yksittäisiin maihin ja kaupunkeihin, kuten Somaliaan ja sen pääkaupunkiin Mogadishuun. Kun uutisista näkee vain räjähdyksiä, aseellisia konflikteja ja humanitaarisia kriisejä, on helppoa yhdistää koko maa ja sen pääkaupunki näihin mielikuviin.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">On helpompi osoittaa sormella näkyvää muutosta, tässä tapauksessa maahanmuuttajia, kuin kohdata monimutkaisia rakenteellisia ongelmia. Sama kaava toistuu kaikkialla maailmassa.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Todellisuus on kuitenkin tarua inhimillisempi ja monimutkaisempi. Kaupungissa miljoonat ihmiset elävät tavallista arkea. He käyvät töissä, vievät lapsiaan kouluun ja tapaavat ystäviään. <a href="https://blogs.worldbank.org/en/digital-development/28643?utm_source=chatgpt.com" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Nuoret yrittäjät rakentavat teknologiayrityksiä</a> ja taiteilijat luovat taidetta. Mogadishu on kokenut, ja kokee edelleenkin vaikeuksia, mutta siellä on myös jatkuvasti käynnissä uudelleenrakentamisen prosesseja. Sen rikkaasta ja pitkästä <a href="https://www.africanhistoryextra.com/p/a-complete-history-of-mogadishu-ca" target="_blank" rel="noreferrer noopener">historiasta</a> emme tiedä juuri mitään.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Mielikuvat kaukaisista paikoista eivät jää etäisiksi. Ne vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme muutokseen omassa arjessamme. Kun oma lähiympäristö muuttuu, kadulla kuulee vieraita kieliä ja tutut kaupat vaihtuvat uusiksi. Muutos voi tuntua uhkaavalta, erityisesti kun elämässä on muutenkin epävarmuutta. Taloudellinen turvattomuus, työelämän murros ja maailman nopea muuttuminen luovat aiheellisesti maaperää pelolle.</p>



<p class="wp-block-paragraph">On helpompi osoittaa sormella näkyvää muutosta, tässä tapauksessa maahanmuuttajia, kuin kohdata monimutkaisia rakenteellisia ongelmia. <a href="https://italiansociologicalreview.com/ojs/index.php/ISR/article/view/259?utm_source=chatgpt.com" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Sama kaava toistuu kaikkialla maailmassa</a>. Pelko etsii yksinkertaisia ratkaisuja ja syyllisiä monimutkaisiin ongelmiin, ja tästä pelosta muovataan politiikkaa, joka naamioi syrjinnän huoleksi turvallisuudesta <a href="https://criticallegalthinking.com/2025/03/31/key-concept-securitization-copenhagen-school/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">turvallistamisen prosessissa</a>.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Tilastojen taakse piiloutuva symbolinen väkivalta</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Kun typistämme Mogadishun pelkäksi kaaoksen symboliksi, teemme jotain syvästi väkivaltaista kymmenille tuhansille Suomessa eläville somalitaustaisille. Niin sairaanhoitajalle, sosionomille, bussikuskille, yrittäjälle kuin yliopisto-opiskelijalle, mutta myös sille stereotypioissa kohtuuttomasti ylikorostuneelle työttömälle, jonka ensisijaisesti oletetaan elävän yhteiskunnan etuuksilla huvikseen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tällaisen puhetavan seuraukset vaikuttavat erityisen huolestuttavasti ja kauaskantoisesti Hakunilassa ja sen kaltaisissa suomalaisissa lähiöissä kasvavien lasten ja nuorten käsityksiin itsestään, taustastaan ja tulevaisuudestaan. Rasistiset puhetavat julkisessa keskustelussa <a href="https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/-/rasismi-mielenterveydenhaasteiden-aiheuttajana" target="_blank" rel="noreferrer noopener">aiheuttavat</a> turvattomuutta, ulkopuolisuutta ja eriarvoisuutta ja pakottavat yhteisöjä jatkuvasti <a href="https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011727188.html" target="_blank" rel="noreferrer noopener">todistelemaan</a>, että he ansaitsevat paikkansa ja ihmisarvoisen kohtelun.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tätä ilmiötä sosiologi <strong>Pierre Bourdieu</strong> (1930–2002) on kuvannut symbolisen väkivallan käsitteellään. Symbolinen väkivalta on Bourdieun mukaan hienovaraista ja näkymätöntä vallankäyttöä, jolla aktiivisesti ylläpidetään yhteiskunnallisia hierarkioita. Mogadishu-vertauksen käyttö langettaa perusteettoman moraalisen tuomion, jossa kokonainen alue ja sen ihmiset leimataan epäonnistuneiksi ja vaarallisiksi. Toisaalta juuri näin rasismi käytännössä toimiikin.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Rasistiset puhetavat julkisessa keskustelussa aiheuttavat turvattomuutta, ulkopuolisuutta ja eriarvoisuutta ja pakottavat yhteisöjä jatkuvasti todistelemaan, että he ansaitsevat paikkansa ja ihmisarvoisen kohtelun.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Tutkija <a href="https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/100619/58134?acceptCookies=1" rel="noopener"><strong>Sanna Ryynäsen</strong></a> mukaan jopa tutkijat välttelevät rasismista puhumista ja sen nimeämistä. Tämä johtuu siitä, että rasismiksi usein mielletään vain avoin väkivalta tai tietoisesti tehty näkyvä syrjintä. Se voi kuitenkin olla myös hienovaraisempaa piilorasismia, joka ilmaistaan symbolien, kielikuvien ja vertausten kautta. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Piilorasismi on erityisen tuhoisaa, koska se vaikuttaa näkymättömänä yhteiskunnallisissa rakenteissa, ja ylläpitää yhteiskunnallista hierarkiaa. Lisäksi se pyrkii kieltämään oman olemassaolonsa. Kun joku huomauttaa Mogadishu-vertauksen rasistisuudesta, puolustus on valmiina. Kyse ei tietenkään ole rasismista, vaan faktoista. Tilastotkin osoittavat tämän.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ja tilastoja tosiaan on. Vantaalla on suhteellisen korkea työttömyysaste ja <a href="https://kotoutuminen.fi/maahanmuuttajien-tyomarkkina-asema" target="_blank" rel="noreferrer noopener">maahanmuuttajataustaisten työttömyys</a> on kantaväestöä korkeampaa. Vantaa on myös kärjessä <a href="https://yle.fi/a/74-20137196" target="_blank" rel="noreferrer noopener">poliisin käyttämässä häiriöindeksissä</a>, joka kuvaa kaupungin vaarallisuutta. Nämä ovat faktoja, numeroita, joita kukaan ei voi uskottavasti kiistää. Numerot eivät kuitenkaan avaa syitä olemassaololleen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tilastot eivät kerro <a href="https://tem.fi/-/tutkimus-ulkomaalaistaustainen-nimi-heikentaa-yha-tyollistymismahdollisuuksia" target="_blank" rel="noreferrer noopener">rakenteellisesta syrjinnästä työmarkkinoilla</a>, <a href="https://www.oph.fi/en/services/recognition-foreign-qualifications-report-customer-satisfaction-and-impact-recognition?utm_source=chatgpt.com" target="_blank" rel="noreferrer noopener">ulkomailla suoritetun koulutuksen tunnustamisen ongelmista</a>, <a href="https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14616696.2011.580854" target="_blank" rel="noreferrer noopener">verkostojen puutteesta</a>. Ne eivät kerro, miten <a href="https://hub.edubirdie.com/examples/the-labeling-theory-on-juveniles-and-juvenile-delinquency/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">jatkuva leimatuksi tuleminen vaikuttaa nuorten syrjäytymiseen ja rikollisuuteen</a>, nuorten etnisestä taustasta riippumatta. Ennen kaikkea tilastot eivät millään tasolla oikeuta symbolista väkivaltaa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tilastot ovat yhteiskuntamme tilasta kertovia numeroita, jotka voidaan analysoida, ymmärtää ja myös muuttaa, kun oikea tahtotila vallitsee. Rasistiset leimat ovat tuomioita, joiden tavoite on pitää ihmiset ja heidän asuinpaikkansa ainaisessa toiseuden ja alemmuuden asemassa. Tämänkaltainen puhetapa myös luo todellisuutta toimimalla <a href="https://www.ebsco.com/research-starters/social-sciences-and-humanities/self-fulfilling-prophecy" target="_blank" rel="noreferrer noopener">itseään toteuttavana ennusteena</a>. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Kun tarpeeksi moni toistaa, että tietty alue on vaarallinen,<a href="https://researchnow.flinders.edu.au/en/publications/social-inclusion-neighbourhood-reputation-and-stigma-residents-ex/?utm_source=chatgpt.com" target="_blank" rel="noreferrer noopener"> ihmiset alkavat välttää aluetta, yritykset eivät investoi sinne ja palvelut heikkenevät</a>. <a href="https://academic.oup.com/economicpolicy/article/38/114/289/6651841?utm_source=chatgpt.com&amp;login=false" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Alueen maine vaikuttaa asuntojen hintoihin</a> ja <a href="https://yle.fi/a/3-5194602" target="_blank" rel="noreferrer noopener">jopa lasten koulumenestykseen</a>. Alue, joka on leimattu ongelmalliseksi, alkaakin kärsiä juuri siitä leimasta syntyvistä todellisista ongelmista.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Uhkakuvien kaventama mielikuvituksemme esteenä muutokselle</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Ehkä kaikkein tuhoisinta on silti se, miten uhkakuvien ja pelkojen narratiivi muokkaa ja kaventaa mielikuvitustamme. Kun tietyt paikat ja ihmiset mielletään vain kaaoksen symboleiksi, emme voi kuvitella tulevaisuutta, joka olisi jotain muuta. <a href="https://interactioninstitute.org/if-fear-built-these-systems-imagination-can-replace-them/" rel="noopener">Poliittisen mielikuvi</a><a href="https://interactioninstitute.org/if-fear-built-these-systems-imagination-can-replace-them/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">t</a><a href="https://interactioninstitute.org/if-fear-built-these-systems-imagination-can-replace-them/" rel="noopener">uksen</a> puuttuminen estää sosiaalista muutosta. Rasismi ja uhkakuvien retoriikka yhteiskunnallisessa keskustelussamme estävät meitä näkemästä ihmisten inhimillisyyden ja yhteiskuntamme potentiaalin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tässä onkin rasismiin ja uhkakuviin perustuvan politiikan todellinen vaara yhteiskunnalle. Se ei vain sorra vähemmistöjä, se köyhdyttää merkittävästi mielikuvitustamme ja tulevaisuudenuskoamme. Menetämme kyvyn oppia toisiltamme, löytää uusia tapoja elää yhdessä ja ratkaista ongelmia luovasti. Jäämme vangeiksi yhteiskunnalliseen tilaan, jossa kaikki erilaisuus on uhka ja muutos aina menetystä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tämän vuoksi Mogadishu-vertauksen kaltaisten rasististen ulostulojen haastaminen ei ole vain poliittisesti korrekti tapa toimia. Sen on oltava yritys murtaa mielikuvituksemme kahleet, johon rasismi, pelko ja uhkakuvat meidät sulkevat. Meidän täytyy nähdä maailma sellaisena kuin se on: monimutkaisena, rikkaana ja täynnä mahdollisuuksia olevana. Ei ainoastaan sellaisena kuin pelkomme sen maalaavat.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>VTM Mona Abdullahi on väitöskirjatutkija Turun yliopistossa. Hän tutkii väitöskirjassaan suomalaisen korkeakoulutuksen dekolonisaation mahdollisuuksia ja haasteita.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvituskuva: Jason Leung / Unsplash</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/mogadishu-symbolinen-vakivalta-ja-uhkakuvien-kaventama-mielikuvituksemme/">Mogadishu, symbolinen väkivalta ja uhkakuvien kaventama mielikuvituksemme</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/mogadishu-symbolinen-vakivalta-ja-uhkakuvien-kaventama-mielikuvituksemme/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Voiko uutiseen luottaa? Media-ammattilaisten ajatuksia suomalaisten medialukutaidosta</title>
		<link>https://politiikasta.fi/voiko-uutiseen-luottaa-media-ammattilaisten-ajatuksia-suomalaisten-medialukutaidosta/</link>
					<comments>https://politiikasta.fi/voiko-uutiseen-luottaa-media-ammattilaisten-ajatuksia-suomalaisten-medialukutaidosta/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Roope Kaaronen]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 24 Sep 2025 07:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[demokratia]]></category>
		<category><![CDATA[disinformaatio]]></category>
		<category><![CDATA[Media]]></category>
		<category><![CDATA[medialukutaito]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=26350</guid>

					<description><![CDATA[<p>Arvioidessa jaetun tiedon luotettavuutta asiantuntijoiden mukaan kriittinen ajattelu on yksittäisiä sääntöjä tärkeämpää.</p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/voiko-uutiseen-luottaa-media-ammattilaisten-ajatuksia-suomalaisten-medialukutaidosta/">Voiko uutiseen luottaa? Media-ammattilaisten ajatuksia suomalaisten medialukutaidosta</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Yksinkertaiset nyrkkisäännöt voivat toimia apuna verkossa jaetun tiedon luotettavuutta arvioidessa. Media-alan asiantuntijoiden mukaan kriittinen ajattelu on kuitenkin yksittäisiä sääntöjä tärkeämpää.</pre>



<p class="wp-block-paragraph">Sivistynyt keskustelu on toimivan demokratian elinehto. Se edellyttää paitsi toisten kuuntelemista ja kunnioittamista, myös pyrkimystä totuuteen ja tahtoa välittää luotettavaa tietoa. Ilman luotettavaa tietoa ja vastuullista keskustelukulttuuria demokratia rapautuu, kun julkinen tila täyttyy huudosta, huhuista ja jatkuvasta vastakkainasettelusta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vaikka kansalaisille on suunnattu lukuisia <a href="https://tunnistajournalismi.fi/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">medialukutaitokampanjoita</a>, todellisuus lienee se, että arjen kiireessä suurin osa meistä tukeutuu erilaisiin nyrkkisääntöihin mediakenttää arvioidessaan. Tavat, joilla media-ammattilaiset ja kansalaiset navigoivat verkon informaatioympäristöissä ovatkin suoraan yhteydessä yhteiskuntamme demokratian tilaan. Siksi aihetta täytyy myös tutkia.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Demokratia ja medialukutaito</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Koneen Säätiön rahoittamassa Epäilyn heuristiikat<em> (Heuristics of Doubt)</em> -projektissamme tutkimme millaisia heuristiikkoja eli nyrkkisääntöjä kansalaiset käyttävät arvioidessaan verkossa jaetun tiedon luotettavuutta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kyselytutkimuksemme paljasti kuusi laajalti toistuvaa tiedonhankinnan nyrkkisääntöä. Seuraavaksi pyysimme kymmentä suomalaista media-alan ammattilaista arvioimaan näitä nyrkkisääntöjä. Vastaajien monipuoliseen joukkoon kuului niin mediataloissa työskenteleviä ja freelance-toimittajia, informaatioturvallisuuden ja julkisen sektorin asiantuntijoita sekä kokeneita Wikipedia-kirjoittajia.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tässä tekstissä tarkastelemme, miten ammattilaiset suhtautuvat maallikoiden nyrkkisääntöihin. Mitä tiedonhankinnan rutiineja pidetään tärkeänä? Mitä yleisiä uskomuksia asiantuntijat haastavat? Ja mitä voimme oppia ammattilaisten käytännöistä luotettavan tiedon metsästyksessä? Luottamussyistä viittaamme haastattelemiimme ammattilaisiin anonyymisti.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Suomalaisten tiedonhankinnan nyrkkisäännöt</h3>



<h4 class="wp-block-heading">1. ”Luotan tuttuun lähteeseen. Epäilen tietoa, jos se on tuntemattomasta lähteestä.”</h4>



<p class="wp-block-paragraph">Kyseinen nyrkkisääntö oli yksi yleisimmin raportoiduista ja sai asiantuntijoilta eniten myönteistä palautetta, joskaan ei täysin varauksetta. Useimmat ammattilaiset myönsivät, että tuttu lähde herättää lukijan luottamuksen. Hyvä maine ei yleensä synny ainakaan täysin tyhjästä, ja tuttu ja turvallinen tiedonlähde on usein järkevä valinta tiedonhakua aloittaessa. Jos lähde on aiemmin osoittautunut luotettavaksi, siihen tukeudutaan helpommin uudelleen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kritiikittömät tottumukset voivat kuitenkin olla myös petollisia. Kuten useampi haastattelemamme asiantuntija muistutti, taitava disinformaatio osaa usein naamioitua tutun näköiseksi. Valeuutiset saattavat esimerkiksi <a href="https://yle.fi/a/74-20181299" target="_blank" rel="noreferrer noopener">matkia luotettavien uutisbrändien visuaalista ilmettä</a>, logoa ja värimaailmaa. Lisäksi asiantuntijat korostivat, että tuntematon lähde ei välttämättä ole epäluotettava. Maailmassa on valtavasti laadukasta journalismia, josta emme ole koskaan kuulleetkaan. Uusia tutkivia medioita syntyy kansainvälisellä tasolla kuin sieniä sateella. Vastaavasti vanhat tai perinteiset mediat saattavat vaihtaa omistajaa tai toimittajakuntaa. Siksi asiasisällön kriittinen arviointi on tärkeämpää kuin pelkkä tuttuuden tunne.</p>



<h4 class="wp-block-heading">2: ”Epäilen verkkosivua, jos se vaikuttaa epäsiistiltä tai jos siellä on mainoksia.”</h4>



<p class="wp-block-paragraph">Toinen sääntö jakoi asiantuntijoiden mielipiteet. Osa myönsi, että epäsiisti ulkoasu tai räikeät mainokset ovat omiaan herättämään epäilyksiä. Mainokset voivat antaa vaikutelman huolimattomuudesta tai kaupallisuudesta. Toiset muistuttivat, että myös luotettavat mediat tarvitsevat mainostuloja ja että halvalta vaikuttava ulkoasu voi johtua resurssien puutteesta eikä niinkään tarkoituksellisesta harhaanjohtamisesta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna sääntö voi olla harhaanjohtava. Esimerkiksi joidenkin maiden valtiolliset verkkosivut voivat näyttää vanhanaikaisilta suomalaisesta tai länsimaisesta näkökulmasta, vaikka sisältö olisi luotettavaa. Eri kulttuureissa vallitsee myös erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on asiallisen näköinen verkkosivu. Ulkoasu ei siis ole yksiselitteinen totuuden mittari. Se voi kuitenkin toimia varoitusmerkkinä: eräänlaisena epäilyksen nyrkkisääntönä, joka saa tarkistamaan lähteen tarkemmin.</p>



<h4 class="wp-block-heading">3: ”Epäilen tietoa erityisesti, jos se on jaettu sosiaalisessa mediassa.”</h4>



<p class="wp-block-paragraph">Moni kansalaiskyselyymme vastanneista mielsi sosiaalisen median epäluotettavaksi. Mielikuva on jokseenkin perusteltu. Useat ammattilaiset korostivat, miten somessa todella leviää valtavasti virheellistä tietoa ja että siellä julkaistuun sisältöön tulee suhtautua erityisen kriittisesti.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Siitä huolimatta asiantuntijat samalla muistuttivat, että some on vain väline tiedonhankinnassa – ei itsessään hyvä tai huono lähde. Tärkeämpää kuin se, missä tieto jaetaan, on se, mistä tieto on alkujaan peräisin. Jos somepostaus perustuu luotettavaan lähteeseen, se voi olla lähteenä täysin pätevä. Jos taas väite jää irralliseksi eikä lähdettä voi jäljittää, on syytä olla erityisen valppaana.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Eräs asiantuntija tiivisti asian osuvasti: “Sosiaalinen media on käyttöliittymä informaatioympäristöön.” Some ei ole itsessään epäluotettava, mutta vaatii joskus perinteistä mediaa harkitumpaa lähdekritiikkiä.</p>



<h4 class="wp-block-heading">4: ”En luota lähteisiin, jotka eivät tule viralliselta taholta.”</h4>



<p class="wp-block-paragraph">Suomalaisten luotto viranomaisiin on edelleen <a href="https://vm.fi/-/kansalaisten-luottamus-hallituksiin-lievassa-laskussa-oecd-maissa-suomi-edelleen-korkean-luottamuksen-maa" target="_blank" rel="noreferrer noopener">kansainvälisesti mitattuna korkeaa</a>, ja tämä heijastui myös vastauksissa kansalaiskyselyymme. Moni suomalainen raportoi luottavansa ennen kaikkea viranomaislähteisiin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Silti kyseinen nyrkkisääntö kohtasi asiantuntijoilta eniten kritiikkiä. Useimmat tiedontuotannon ammattilaiset pitivät nyrkkisääntöä liian rajoittavana tai jopa demokratian kannalta vaarallisena. Journalismi ei voi nojata pelkästään virallisiin lähteisiin, sillä joskus juuri viralliset tahot ovat osa ongelmaa. Esimerkiksi tutkiva journalismi perustuu usein siihen, että viranomaisten vallankäyttöä tai narratiivia haastetaan. Yksi journalismin tärkeimmistä yhteiskunnallisista tehtävistä onkin vallankäytön vahtiminen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Haastateltavamme korostivat, että viralliset tahot – kuten viranomaiset tai valtiolliset instituutiot – voivat olla luotettavia, mutta eivät erehtymättömiä. Lisäksi virallisuus on kontekstisidonnainen käsite: valtiollisia instituutioita ja virkahenkilöitä mielipiteineen kaikkineen on moneen junaan. Vaikka nyrkkisääntö toimisikin Suomessa, sitä ei voi yleistää internetiin laajemmin.</p>



<h4 class="wp-block-heading">5: ”Tieto vaikuttaa epäilyttävältä, jos se on liian hyvä ollakseen totta.”</h4>



<p class="wp-block-paragraph">Viides nyrkkisääntö sai laajaa kannatusta ja siihen lisättiin usein myös omia jatkeita: tieto voi olla epäilyttävää myös, jos se on ”liian huonoa ollakseen totta”, liian yksityiskohtaista tai epäilyttävän täydellisesti muotoiltu.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Useat haastateltavat nostivat esiin etenkin klikkiotsikot ja superlatiivit: jos uutinen lupaa vaikkapa mullistavaa terveysvaikutusta tietystä ruoka-aineesta tai kertoo maailmanlopun koittavan huomenna, on lukijan syytä havahtua. Liioitellut väitteet herättävät epäilyksiä, koska ne yksinkertaistavat usein monimutkaisia aiheita ajaakseen rajallista, virheellistä tai jopa valheellista näkökulmaa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Yksi haastateltavista kertoi esimerkin jutusta, jossa kyläbaarin juorut, jotka alkujaan vaikuttivat ”liian hyviltä ollakseen totta”, osoittautuivat lopulta täysin tosiksi. Hän kuitenkin samalla muistutti, että vastaavan yksityiskohtaisia tarinoita on kerrottu myös täysin perättömästi. Siksi kriittisyys on aina paikallaan, oli tieto kuinka täydellistä tai epätäydellistä tahansa.</p>



<h4 class="wp-block-heading">6: ”En luota tietoon, jos uutista ei ole julkaistu myös Helsingin Sanomissa tai Ylellä.”</h4>



<p class="wp-block-paragraph">Kuudes sääntö herätti asiantuntijoissa eniten keskustelua. Vaikka Helsingin Sanomat ja Yle saivat kiitosta luotettavuudestaan, useimmat ammattilaiset pitivät tätä sääntöä liian yksiulotteisena. He muistuttivat, että mikään media ei ehdi uutisoida kaikesta ja että myös muissa medioissa tehdään laadukasta journalismia. Suomi ei ole maailman keskiössä ja usein suurimmat mediamme perustavat tietonsa muihin medialähteisiin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Lisäksi asiantuntijat pohtivat median valta-asemaa: se, mistä uutisoidaan ja mistä vaietaan, on osa journalistista harkintaa. Jos yleisö luottaa vain yhteen tai kahteen lähteeseen, maailmankuva voi jäädä valitettavan kapeaksi, mikä voi olla demokratiankin kannalta ongelmallista.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Moni painotti monipuolisen mediankäytön ja lähdekritiikin merkitystä. ”Kyllä mieluiten luen Yleltä ensimmäisenä, jos maailmassa tapahtuu jotain isoa. Toki luotan muuhunkin tietoon,” totesi eräs asiantuntija.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<h3 class="wp-block-heading">Kriittisyys on tärkeä demokraattinen kansalaistaito</h3>



<p class="wp-block-paragraph">Yhteiskuntamme on monimutkainen ja aina vain kiireisemmältä tuntuva paikka, joten moni meistä tukeutuu tuttuihin ja turvallisiin nyrkkisääntöihin verkkoa selatessaan. Nyrkkisääntöihin tukeutuminen on sinällään perusteltua. Kenelläpä olisi aikaa käydä aina kaikki lehtijutut lähteitä myöten läpi.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kriittisellä ajattelulla on kuitenkin keskeinen rooli Suomen demokratiassa ja sen jatkuvuudessa. Jo vuodesta 2014 suomalainen uutismedia on toiminut poikkeuksellisessa informaatiosodankäynnin ympäristössä, jota ovat leimanneet etenkin COVID-19-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Tällaisissa poikkeusoloissa, joissa disinformaatiota ja propagandaa käytetään aktiivisesti yhteiskunnallisen luottamuksen rapauttamiseen, kansalaisten kyvystä arvioida tiedonlähteitä on tullut demokratian elinehto.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Poikkeusoloissa, joissa disinformaatiota ja propagandaa käytetään aktiivisesti yhteiskunnallisen luottamuksen rapauttamiseen, kansalaisten kyvystä arvioida tiedonlähteitä on tullut demokratian elinehto.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Asiantuntijoiden suosituksista voisi yhteenvetona nostaa kansalaisten tiedonhankintaa monimutkaistavan säännön: kriittinen ajattelu on tärkeämpää kuin yksittäinen nyrkkisääntö.&nbsp; Nyrkkisäännöt voivat olla hyvä alku tiedonhankinnassa – usein tietoa esimerkiksi on aidosti järkevää etsiä ensiksi tutuista tai arvostetuista lähteistä, ja usein epäsiistiltä näyttävä verkkosivu todella on epäluotettava – mutta ne eivät lopulta korvaa tilannekohtaista harkintaa, asiayhteyden ymmärtämistä ja lähteiden tarkempaa arviointia. Nyrkkisäännöt voivat kuitenkin toimia eräänlaisena sisäänheittäjänä lähteen kriittisemmälle tarkastelulle.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Luottamuksen tunteen ei tulisi syntyä yhdestä nyrkkisäännöstä tai yhdestä lähteestä. Harkittu luottamus rakentuu ennen kaikkea siitä, että pysymme uteliaina, valppaina ja valmiina kysymään: mistä tieto on peräisin, miksi se on kerrottu siten kuin se on kerrottu, ja mitä se jättää kertomatta?</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>VTT Roope Kaaronen on kognitiivisen antropologian tutkijatohtori Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>VTT Daria Gritsenko on algoritmisen hallinnan ja yhteiskuntapolitiikan professori Münchenin teknillisessä yliopistossa Saksassa.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelin kuvituskuva: Melyna Valle / Unsplash</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Julkaisu <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi/voiko-uutiseen-luottaa-media-ammattilaisten-ajatuksia-suomalaisten-medialukutaidosta/">Voiko uutiseen luottaa? Media-ammattilaisten ajatuksia suomalaisten medialukutaidosta</a> ilmestyi ensimmäisenä <a rel="nofollow" href="https://politiikasta.fi">Politiikasta</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://politiikasta.fi/voiko-uutiseen-luottaa-media-ammattilaisten-ajatuksia-suomalaisten-medialukutaidosta/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
				<dc:creator><![CDATA[Daria Gritsenko]]></dc:creator>
	</item>
	</channel>
</rss>
