Tekoälyn käyttö vaikuttaa siihen, millaista tietoa ehdokkaista ja puolueista välittyy äänestäjille. Muutokset kampanjoinnissa ja äänestyskäyttäytymisessä voivat näkyä jo ensi kevään eduskuntavaaleissa.
Tekoäly muuttaa vaalikampanjointia ja äänestäjien tiedonhakua myös Suomessa. Kevään 2027 eduskuntavaaleissa tekoäly auttaa ehdokkaita tuottamaan sisältöä sekä äänestäjiä vertailemaan poliittisia vaihtoehtoja. Se ei kuitenkaan itsessään ratkaise, kenen viestit tulevat näkyviin tai millaisina ehdokkaat ja heidän tavoitteensa esitetään.
Tekoälyn merkitystä onkin tarkasteltava osana laajempaa viestinnän ympäristöä, jossa alustat, kampanjat ja tiedonhakupalvelut vaikuttavat siihen, mitä ihmiset näkevät ja voivat arvioida.
Poliittinen näkyvyys ei ole sidoksissa vain julkaisujen määrään. Siihen vaikuttaa myös, millaisena ehdokas esiintyy, mitä hän kertoo poliittisista tavoitteistaan ja miten sisältö toimii eri kanavissa. Samaan aikaan yleisöjen sitoutuminen viesteihin, reaktiot, kommentit ja jaot vaikuttavat merkittävästi sisältöjen leviämiseen.
Suomalaista vuoden 2019 eduskuntavaalien sosiaalisen median viestintää koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että julkaisut saattoivat olla samanaikaisesti sekä henkilökeskeisiä että asiapitoisia. Puoluejohtajat viestivät itsestään, mutta myös puolueistaan ja muista ehdokkaista.
Alustojen välillä oli eroja siinä, millaiset sisällöt painottuivat. Esimerkiksi Twitterissä siteerattiin puheenjohtajien lausuntoja debateista, Facebookissa jaettiin perinteisen median henkilökuvia ja argumentoitiin puolueen keskeisien aiheiden puolesta, kun taas Instagram keskittyi kampanjatunnelmien välittämiseen kuvien muodossa.
Vuosien 2019 ja 2023 vaaleja vertailevassa tutkimuksessa puolueiden ja puheenjohtajien julkaisujen määrä kasvoi, jolloin poliittiset teemat ja kannat tulivat viestinnässä aiempaa selvemmin esiin. Puoluepuheenjohtajia käytettiin puolueen mediana keskustelemassa puolueen keskeisistä teemoista ja ehdokkaista, mikä osoitti politiikan henkilöitymistä.
TikTokissa puolestaan lyhytvideoiden on tutkittu tarjonneen ehdokkaille keinoja rakentaa erilaisia tunnelmia ja hyödyntää alustan ilmaisutapoja, joilla voidaan edistää yhteyttä äänestäjäkuntaan. Lyhyillä videoilla ja viestinnän eri sävyillä, kuten musiikin, tehosteiden ja retoriikan avulla, voidaan luoda positiivista energiaa, uhkakuvia tai välittää rauhaa ja varmuutta.
Nämä havainnot muistuttavat, ettei sosiaalisen tai perinteisen median kanava ole viestinnälle neutraali jakelupaikka. Eri alustojen ilmaisutavat vaikuttavat siihen, millainen esiintyminen on mahdollista ja millainen kuva ehdokkaasta muodostuu. Lisäksi viestit muotoillaan eri tavoin tavoiteltaessa erilaisia kohderyhmiä useissa kanavissa, vaikka samalla poliittisten kantojen pitäisi säilyä tunnistettavina.
Näkyvyys demokratisoituu?
Maksettua mainontaa koskevat muuttuvat käytännöt erityisesti teknologiayhtiö Metan alustoilla tuovat oman erityispiirteensä tuleviin vaaleihin. Meta lopetti politiikkaa, vaaleja ja yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevien mainosten näyttämisen Euroopan unionissa 6. lokakuuta 2025.
Päätös koskee maksettua mainontaa; se ei estä poliitikkoja julkaisemasta ilman maksettua mainontaa leviävää sisältöä esimerkiksi Metan omistamissa Facebookissa ja Instagramissa. Tutkimuksen avulla on vielä selvitettävä, miten muutos vaikuttaa Suomessa kampanjoiden viestintävalintoihin sekä siihen, ketkä tavoittavat yleisönsä.
Voisi ajatella, että maksullisten mainosten kieltäminen demokratisoi sisältöjen näkyvyyttä, kun puolue tai ehdokas ei voi maksaa siitä. Resurssinäkökulmasta sisällöntuotanto vaatii kuitenkin aikaa ja taitoa tai ostettuja palveluja. Tunnetut henkilöt ja istuvat kansanedustajat pääsääntöisesti hyötyvät kamppailtaessa mediatilasta. Lisäksi heillä voi olla valmista yleisöä, seuraajia ja tukijoita sosiaalisen median alustoilla.
Uusille ehdokkaille ja pienemmille puolueille näkyvyyden saavuttaminen voi siis olla entistä haastavampaa, vaikka viestintää ei rajoittaisi nykyinen kansanedustajan tehtävä tai puolueen määrittelemät linjaukset.
Uusille ehdokkaille ja pienemmille puolueille näkyvyyden saavuttaminen voi siis olla entistä haastavampaa, vaikka viestintää ei rajoittaisi nykyinen kansanedustajan tehtävä tai puolueen määrittelemät linjaukset. Tunnettuun poliitikkoon saatetaan myös yhdistää aiempia päätöksiä tai muita brändiin vaikuttavia tekijöitä, joita voi olla vaikea häivyttää.
Ehdokkaiden tai puolueiden näkyvyys ei siis välttämättä tasoitu sosiaalisessa mediassa maksetun markkinoidun sisällön jäädessä pois. Saksan vuoden 2025 liittopäivävaaleja käsitellyt tutkimus havaitsi, että pienet puolueet käyttivät tekoälyllä tuotettuja kuvia ja videoita suhteellisesti suuria puolueita useammin. Tekoälysisältöihin liittyi enemmän yleisön reaktioita kuin muihin julkaisuihin, mutta pienet puolueet eivät saaneet niistä suuria puolueita vahvempaa hyötyä.
Tekoäly lisää sisältöähkyä
Tekoäly voi auttaa luonnostelemaan ja kääntämään tekstejä, sekä tuottamaan kuvia tai videoita. Se voi siis madaltaa sisällöntuotannon kynnystä etenkin silloin, kun ehdokkaalla ei ole riittävästi aikaa käytettävissään tai kampanjan viestintäresurssit ovat pienet.
Samaan aikaan tekoäly voi myös vaikuttaa ehdokkaan henkilöbrändiin, jos äänestäjä vieroksuu tekoälysisältöä tai näkee sen käytön arvojensa vastaisena. Sosiaalisessa mediassa onkin näkynyt jo ehdokkaiden ensimmäisiä vaalilupauksia siitä, ettei ehdokas tule käyttämään tekoälyä kampanjasisällöissään.
Jää nähtäväksi, miten ideologiseksi kysymys muotoutuu kampanjoinnin edetessä. Toimiiko brändäyksenä se, että viestinnän ammattilaisille maksetaan kampanjaan tarvittavista sisällöistä? Luonnollisesti datakeskuksiin ja tekoälyyn tällä hetkellä liittyvät voimakkaasti mielipiteitä jakavat kysymykset nousevat myös aiheiksi, joilla poliitikot ja puolueet voivat pyrkiä brändäytymään tai joita ne tulevat välttelemään.
Tekoälyn käyttö ei suoraan lisää tai vähennä yksittäisen ehdokkaan kannatusta. Sisällön tekeminen, yleisön reaktiot ja poliittinen vaikuttavuus mitataan lopuksi vasta äänestyskopissa. Julkaisun saamat reaktiot eivät vielä osoita, että se tavoittaisi uusia äänestäjiä tai vaikuttaisi siihen, miten he arvioivat ehdokkaan tavoitteita. Oma roolinsa on myös tekoälyllä luodulla harhaanjohtavalla tiedolla ja negatiivisella kampanjoinnilla, jota ei suoraan yhdistetä puolueeseen tai poliitikkoon.
Tekoälyn rooli tulevissa vaaleissa ei rajoitu vain kampanjaviestien tekemiseen. Äänestäjä voi käyttää tekoälyä puolueiden erojen selvittämiseen, ehdokkaiden vertailemiseen tai monimutkaisen poliittisen kysymyksen avaamiseen. Omaa tekoälyagenttia käytetään jo nyt muun muassa personal trainerina, liikeideoiden sparraajana sekä terapeuttina, jolloin sen antamat äänestyssuositukset voivat vaikuttaa hyvinkin läheisiltä. Vaalikoneen täyttäminen vie aikaa ja henkilökohtaiseen tekoälyagenttiin on luotu suhde, jossa omalla viestintätyylillä rakentuva suositus puolueesta tai ehdokkaasta voi tuntua perustellulta.
Tekoälyn rooli tulevissa vaaleissa ei rajoitu vain kampanjaviestien tekemiseen. Äänestäjä voi käyttää tekoälyä puolueiden erojen selvittämiseen, ehdokkaiden vertailemiseen tai monimutkaisen poliittisen kysymyksen avaamiseen.
Norjan vuoden 2025 vaalikampanjaa tarkastelleessa tutkimuksessa tekoälyn antamia vastauksia verrattiin hakukoneiden ja uutismedian sisältöihin. Tavanomaisiin kysymyksiin saadut vastaukset muistuttivat aiheiden ja ehdokkaiden painotuksiltaan muita tiedonlähteitä. Kun kysymyksiin lisättiin käyttäjän henkilökohtaisia tietoja, kuten ammatti tai ideologinen suuntautuminen, vastausten aihe- ja puoluepainotukset muuttuivat.
Tutkimus osoittaa kuitenkin, että samaan kysymykseen voi saada erilaisen vastauksen sen mukaan, miten kysyjä kuvaa itseään ja mitä hän pyytää järjestelmää tekemään. Omalle tekoälyagentille on usein kertynyt varsin yksityiskohtaista ja henkilökohtaista tietoa käyttäjästä.
Tämä nostaa esiin uuden kysymyksen: millaisen kuvan ehdokkaasta muodostaa järjestelmä, joka kokoaa tietoa eri lähteistä ja muotoilee sen henkilökohtaiseksi vastaukseksi? Ehdokkaan tavoitteiden selkeä ja ajantasainen esittäminen julkisissa kanavissa helpottaa niiden tarkistamista. Se ei silti takaa, että tekoäly löytää tiedot, nostaa ne vastaukseen tai tulkitsee ne oikein. Mitä tapahtuu, kun ehdokas tai tämän kampanjatiimi on erityisen taitava optimoimaan sisältöjä tekoälyn näkökulmasta?
Vaaliviestinnän hajoava mediaympäristö
Kevään vaalien viestintäympäristö on siis aiempaa hatarampi ja hajallaan. Alustojen käyttöön on tullut lisää sääntelyä, jolloin sisältöjä ja vuorovaikutusta rakennetaan nyt vahvemmin teknologiavälitteisesti. Poliittisen viestinnän toimijat joutuvat tekemään useampia valintoja: mitä, miten ja millä sisältöjä rakennetaan sekä miten vastataan lisääntyneen viestinnän määrälliseen haasteeseen.
Kampanjoissa tullaan kohtaamaan myös ihan uudenlaisia vastuukysymyksiä: kuka vastaa tekoälyllä tuotetuista väitteistä ja kuvituksesta, ja voiko yleisö tunnistaa, milloin sisältö esittää todellista tapahtumaa tai tilannetta?
Kampanjoissa tullaan kohtaamaan myös ihan uudenlaisia vastuukysymyksiä: kuka vastaa tekoälyllä tuotetuista väitteistä ja kuvituksesta, ja voiko yleisö tunnistaa, milloin sisältö esittää todellista tapahtumaa tai tilannetta?
Kevään 2027 vaalitutkimusta haastaa aineiston kasvavan määrä, useammalle alustalle hajoava viestintä sekä jatkuvasti muuttuvat säännöt tekoälyn ja sosiaalisen median käytöstä. Vaalikampanjoinnin sisältöjen tutkimus on kuitenkin erityisen tärkeää tässä ajassa. Ei riitä, että lasketaan, kuinka paljon kampanjat tuottavat tekoälysisältöä, henkilöivät viestintää tai kärjistävät keskustelua eri alustoilla.
Tutkimuksessa on tarkasteltava, kenen viestit tavoittavat yleisön, millaista tietoa äänestäjä saa sekä pystyykö hän erottamaan poliittisen ideologian vaikuttamisesta ja digitaaliseen viestintään optimoiduista sisällöistä. Tekoäly voi helpottaa viestintää ja tiedonhakua, mutta sen demokraattinen merkitys riippuu siitä, miten kampanjat, alustat ja palveluntarjoajat käyttävät valtaansa poliittisen tiedon välittäjinä.
FT Elisa Kannasto toimii SeAMK Master Schoolin koulutuspäällikkönä. Kannaston tutkimus käsittelee poliittista viestintää sosiaalisessa mediassa, henkilöbrändejä ja strategista viestintää.
Artikkelin kuvituskuva: Gilles Lambert / Unsplash




