Vastaava päätoimittaja johtaa Politiikasta-lehden toimintaa. Tehtäviin kuuluvat lehden ydintoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen, vastuu lehden taloudesta, ja toiminnasta raportointi Valtiotieteelliselle yhdistykselle sekä rahoittajille. Vastaavan päätoimittajan roolin hoitamisesta maksetaan palkkio.

Politiikasta-toimituksessa on lisäksi neljä päätoimittajaa, jotka toimivat vastaavan päätoimittajan ohella artikkeleiden sisällön arvioijina sekä suunnittelevat julkaisun toimintaa yhteistyössä toimituspäällikön ja toimituskunnan kanssa.

Toivomme hakijalta tohtorin tutkintoa politiikan tutkimuksen alalta. Päätoimittajamme ovat yleensä olleet tutkijoita, joilla on kiinnostusta tieteen yleistajuistamiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tiedeviestinnän kautta. Vastaavan päätoimittajan toimikausi on kaksivuotinen. Tehtävän hoitaminen alkaa 1.7.2026 tai sopimuksen mukaan.

Erityisesti kannustamme hakemaan, jos olet kaksikielinen ja ruotsin kielen taitoinen.

Tarjoamme väylän harjoittaa yhteiskunnallista vuorovaikutusta, olemme Politiikasta-toimituksessa kiinnostuneita kehittämään jatkuvasti uusia tapoja yleistajuistaa tiedettä.

Lähetä meille vapaamuotoinen hakemus 3.5.2026 mennessä: toimitus(at)politiikasta.fi

Lisätietoja antaa vastaava päätoimittaja Mikko Leino: mikko.leino(at)politiikasta.fi

Mikä on Politiikasta?

Politiikasta on vuonna 2012 perustettu verkkolehti, joka julkaisee artikkeleita, arvioita ja podcasteja sekä selkokielisiä yleistajuisia tekstejä politiikan tutkimuksesta. Yhteiskunnallisena tehtävänämme on yhteiskuntatieteiden – erityisesti politiikan tutkimuksen – yleistajuistaminen.

Politiikasta on osa yleistajuisten suomalaisten tiedejulkaisijoiden TUTKITUSTI -verkostoa. Politiikasta on julkaisuna sitoutunut Julkisen sanan neuvoston Journalistin ohjeisiin.

Politiikasta-verkkolehteä julkaisee Valtiotieteellinen yhdistys, joka on vuonna 1935 perustettu, puoluepolitiikkaan sitoutumaton yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena on edistää valtiotieteellistä tutkimusta ja valtiotieteellisten kysymysten harrastusta Suomessa sekä osallistua alan kansainväliseen tieteelliseen yhteistoimintaan.

Politiikasta-toimintaa rahoittavat Koneen säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Julkaisu Haku: Vastaava päätoimittaja Politiikasta-lehteen ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.

Toimitus aloittaa perinteisen joulutauon viikon 51 päätteeksi. Loppuvuonna emme julkaise uusia tekstejä, mutta otamme mielellämme vastaan artikkeliehdotuksia ja Kysy politiikasta -kysymyksiä toimituksen sähköpostiin (toimitus(at)politiikasta.fi) myös tauon aikana. Palaamme asiaan loppiaisen jälkeen. Tutustuthan kirjoitusohjeisiimme täällä.

Politiikastan julkaisuarkistosta löydät lukemista ja kuunneltavaa myös tauon ajaksi. Suomenkielisten artikkeleiden lisäksi olemme julkaisseet tämän vuoden aikana myös englanninkielisiä ja ruotsinkielisiä tekstejä.

Kevään Politiikasta kouluissa -vierailuhaku avautuu tammikuun 2026 alussa, tiedotamme tästä somekanavillamme (Instagram, BlueSky, LinkedIn, Facebook) haun avauduttua.

Kiitos kaikille lukijoillemme ja kirjoittajillemme kuluneesta vuodesta – lisää ymmärrettäviä, kiinnostavia ja hyödyllisiä näkökulmia politiikasta ja yhteiskunnasta on luvassa taas ensi vuonna!

Artikkelin kuvituskuva: Nathan Fertig / Unsplash

Julkaisu Hyvää joulua! ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.

Politiikasta-toimituksessa on kaksi päätoimittajaa, jotka toimivat vastaavan päätoimittajan ohella artikkeleiden sisällön arvioijina sekä suunnittelevat julkaisun toimintaa yhteistyössä toimituspäällikön ja toimituskunnan kanssa.

Etsimme nyt joukkoomme tiedejulkaisemisesta ja yleistajuistamisesta kiinnostunutta päätoimittajaa.

Toivomme hakijalta vähintään maisterin tutkintoa soveltuvalta alalta (esimerkiksi yhteiskuntatieteelliset alat), päätoimittajamme ovat yleensä olleet väitöskirjatutkijoita, joilla on kokemusta toimittamisesta, tieteen yleistajuistamisesta sekä kiinnostusta kirjoittamiseen ja erilaisiin tekstilajeihin.

Erityisesti kannustamme hakemaan, jos olet kaksikielinen ja ruotsinkielentaitoinen.

Päätoimittajan toimi perustuu vapaaehtoisuuteen, Politiikasta ei maksa päätoimittajalle taloudellisesta korvausta. Tarjoamme väylän harjoittaa yhteiskunnallista vuorovaikutusta, olemme Politiikasta-toimituksessa kiinnostuneita kehittämään jatkuvasti uusia tapoja yleistajuistaa tiedettä.

Lähetä meille vapaamuotoinen hakemus 12.10.2025 mennessä: toimitus(at)politiikasta.fi

Lisätietoja antaa vastaava päätoimittaja Mikko Leino: mikko.leino(at)politiikasta.fi

Politiikasta on vuonna 2012 perustettu verkkolehti, joka julkaisee artikkeleita, arvioita ja podcasteja sekä selkokielisiä yleistajuisia tekstejä politiikan tutkimuksesta. Yhteiskunnallisena tehtävänämme on yhteiskuntatieteiden – erityisesti politiikan tutkimuksen – yleistajuistaminen.

Politiikasta on osa yleistajuisten suomalaisten tiedejulkaisijoiden TUTKITUSTI -verkostoa. Politiikasta on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston Journalistin ohjeisiin.

Politiikasta-verkkolehteä julkaisee Valtiotieteellinen yhdistys, joka on vuonna 1935 perustettu, puoluepolitiikkaan sitoutumaton yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena on edistää valtiotieteellistä tutkimusta ja valtiotieteellisten kysymysten harrastusta Suomessa sekä osallistua alan kansainväliseen tieteelliseen yhteistoimintaan.

Politiikasta-toimintaa rahoittavat Koneen säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Julkaisu Politiikasta hakee päätoimittajaa ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.

Heinäkuussa toimituksen loman aikana nostamme Facebookissa ja Linkedin:issä uusintoja viimeisimmän vuoden aikana julkaistuista artikkeleista, podcasteista ja kirja-arvioista.

Vinkkejä kesälukemiseen ja monien ilmiöiden taustoihin löytyy lisää monipuolisesta juttuarkistostamme. Ajankohtaisia Politiikasta-artikkeleita löytyy lisäksi englannin- ja ruotsinkielisinä. Kesäpäivien ajankuluksi suosittelemme lisäksi Politiikastan podcasteja, jotka ovat kuunneltavissa muun muassa Soundcloudissa ja Spotifyssa.

Myös Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saaneen teoksen Feminismiä talouteen. Opas kriittiseen talouslukutaitoon aiheita käsittelevä Feminismiä talouteen -podcast löytyy podcast-arkistostamme.

Save the Date! VTY juhlii lokakuussa

Politiikasta on mukana Valtiotieteellisen yhdistyksen 90-vuotisjuhlassa, jota vietetään 10. lokakuuta. Helsingissä pidettävässä kaksiosaisessa tapahtumassa on luvassa esitelmiä ja keskustelua. Ohjelmallinen päivätapahtuma on maksuton. Tarkempi ohjelma, täsmällinen tapahtumapaikka ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin.

Politiikasta-toimitus toivottaa leppoisia kesäpäiviä!

Artikkelin kuvituskuva: Outi Marjaana / Unsplash

Julkaisu Toimitus viettää kesätaukoa heinäkuussa ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.

Vuoden lopun ajanvietteeksi suosittelemme lukemista ja kuunneltavaa julkaisuarkistostamme. Nostamme julkaisutauon aikana sometileillämme (Facebook, Instagram, Bluesky, X) myös muutamia käsinpoimittuja valintoja vuoden 2024 aikana julkaistuista artikkeleista ja podcasteista.

Kiitos kaikille lukijoillemme ja kirjoittajillemme kuluneesta vuodesta – lisää ymmärrettäviä, kiinnostavia ja hyödyllisiä näkökulmia politiikasta ja yhteiskunnasta on luvassa taas ensi vuonna!

Kuva: Andy Holmes / Unsplash

Julkaisu Rauhallista joulua! ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.

Politiikasta on Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisema verkkolehti, joka tekee yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta ymmärrettävää, kiinnostavaa ja ajankohtaista. Tänä syksynä kutsumme uusia jäseniä liittymään toimituskuntaamme.

Politiikasta-lehden toimituskunnan jäsenet ovat tyypillisesti nuoria tutkijoita, esimerkiksi väitöskirjatutkijoita, eri yliopistoista yhteiskuntatieteiden alalta. Toimituskunnassa toimiminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja tarjoaa poikkeuksellisen näkyvän paikan harjoittaa tutkijan yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Politiikasta kehittää jatkuvasti uusia tapoja yleistajuistaa tiedettä ja toimii yhteistyössä muiden tiedemedioiden kanssa. Tarvitsemme uusia tekijöitä laajentuaksemme ja kehittyäksemme sekä säilyttääksemme uudistuskykymme. Politiikasta-lehden taustoista voit lukea enemmän täältä.

Haluatko kokeilla tiedetapahtumien järjestämistä? Tuottaa podcasteja tai tehdä tutkijaesittely-videoita? Kehittää yhteistyöverkostoja? Ideoida juttusarjoja? Kääntää tekstejä? Rakentaa siltoja tieteen ja taiteen välille? Miettiä uusia tiedeviestinnän tapoja kommunikoida sekä tutkijayhteisön että laajempien yleisöjen kanssa – tai jotain aivan muuta?

Kerro meille millaista sisältöä haluaisit tuottaa, millaisia ideoita sinulla olisi verkkolehden tulevaisuudesta ja mitä voisit tuoda mukanasi toimituskuntaan. Lähetä vapaamuotoinen hakemus lokakuun loppuun (31.10.2024) mennessä osoitteeseen toimitus (at) politiikasta.fi.

Lisätietoja päätoimituksesta tai toimituskunnassa työskentelystä antaa vastaava päätoimittaja Mikko Leino: mikko.leino (at) politiikasta.fi.

Julkaisu Politiikasta kutsuu uusia jäseniä mukaan lehden toimituskuntaan ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.

Politiikasta-toimitus vetäytyy kesätauolle juhannusviikolla. Heinäkuun aikana emme julkaise uutta sisältöä tai vastaa sähköposteihin. Politiikasta-lehti palaa kesätauoltaan elokuun alussa, jolloin vastaamme taas viesteihin ja julkaisemme uusia artikkeleita.

Julkaisutauon aikana nostamme sosiaalisessa mediassa vuoden aikana julkaistuja artikkeleita ja arvioita. Juttuarkistostamme löytyy runsaasti ajatuksia herättävää lukemista ja kuunneltavaa kesäpäivien ajanvietteeksi.

Politiikasta-podcasteja voi kuunnella myös Spotifyn kautta. Vinkkejä jutuistamme ja juttusarjoistamme löytyy lisäksi Instagramin puolelta.

Pieniä muutoksia sivuston ulkoasussa

Kevään aikana Politiikasta-lehden ulkoasua on uudistettu pienillä muutoksilla. Ulkoasu-uudistuksen tarkoituksena on parantaa erityisesti englanninkielisten ja ruotsinkielisten artikkelien näkyvyyttä etusivulla.

Uusimmat englannin- ja ruotsinkieliset artikkelimme ja uudet Politiikasta-tapahtumat ilmestyvät jatkossa näkyville etusivun kuvakaruselliin.

Politiikasta-lehdessä julkaistut artikkelisarjat ja niiden sisältökuvaukset ovat uudistuksen jälkeen entistä selkeämmin esillä Juttusarjat-sivulla.  

Kohti mielenkiintoista politiikan syksyä

Politiikastan syksy tarjoaa sisältöä useisiin ajankohtaisiin politiikan aiheisiin. Talouspolitiikan ja -keskustelun vaihtoehdottomuutta käsittelee Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan -hankkeen kanssa yhteistyössä toteutettava podcast-sarja. Elokuussa alkava viisiosainen sarja tarjoaa uusia näkökulmia ja lähestymistapoja aiheeseen.

Marraskuussa 2024 käytävän Yhdysvaltojen presidentinvaalikamppailun käsittely puolestaan aloitetaan jo elokuussa torstaina 15.8. järjestettävässä Yhdysvaltojen vaalisyksy 2024 -webinaarissa. Tutkijat Anna Kronlund ja Mikko Poutanen luotaavat Zoomissa järjestettävässä seminaarissa niin vaaleihin liittyviä sisä- kuin ulkopoliittisiakin kuvioita.

Toivotamme lukijoillemme ja kirjoittajillemme aurinkoista kesää!

Artikkelikuva: Freestocks / Unsplash

Julkaisu Politiikasta viettää kesätaukoa heinäkuussa ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.

Politiikasta-lehti tekee vaikuttavaa ja vastavuoroista tiedeviestintää. Se kokee roolikseen esiintyä tulkkina asiantuntijoiden sekä laajemman yleisön välisessä vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on yhtäältä tutkimuksen vaikuttavuuden parantaminen, mutta toisaalta myös kansalaispätevyyteen ja demokratiakasvatukseen liittyvät kehittämistehtävät.

Ollakseen vaikuttavaa tulee tiedeviestinnän olla paikoin myös kohdennettua. Sama viesti yksittäisessä muodossa ei välity samaa välinettä käyttäen kaikille. Samalla kun yksi väline ja muoto voi tavoittaa tietyt yleisöt, osa jää siitä kokonaan paitsi. Erityisesti herkästi syrjään jäävien ryhmien tavoittamiseen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota.

Politiikasta on jo pitkään viestinyt tutkimuksesta monipuolisilla välineillä ja menettelytavoilla. Kuitenkin demokratian tila maailmalla on heikkenemässä samalla kun suomalaista yhteiskuntaa kohtaavat erilaiset mahdollisuuksiin, kykyihin sekä näkemyksiin liittyvät eriytymiskehitykset. Kuinka tiedeviestintä kykenee kehittymään ja ylläpitämään merkityksellisyytensä sekä vaikuttavuutensa? Politiikasta katsoo, että moniäänisellä, tietoon perustuvalla ja vaihtelevin keinoin toteutetulla tiedeviestinnällä se pystyy osaltaan rakentamaan ja ylläpitämään laadukasta ja vastavuoroista julkista keskustelua Suomessa.

Demokratia on heikentymässä

Demokratian tilan mittaamiseen maailmassa on kehitetty erilaisia asteikkoja. Göteborgin yliopiston johtama Varieties of democracy -projekti (V-DEM) hyödyntää laajaa ja monipuolista mittausasteikkoa demokraattisuuden maailmanlaajuiseen ja vertailukelpoiseen tarkasteluun. Projektin viime vuosien raportit kertovat karua kuvaa demokratioiden ja demokraattisuuden kehityksestä maailmassa.

Demokratisoitumisen huipulla 2000-luvun alussa yli puolet maailman väestöstä asui demokraattisesti hallituissa valtioissa – tällä hetkellä osuus on alle 30 prosenttia. Kohti autokraattista eli yksinvaltaista hallintoa kehittyvien maiden määrä on huipussaan samalla kun vain runsaat toistakymmentä valtiota demokratisoituu.

Maailmanlaajuinen kehitys näyttää edenneen demokratioiden kriisistä autokraattisuuden – ja usein myös autoritaarisuuden – vahvistumiseksi. Tämä 2010-luvulla alkanut ja viime vuosina kiihtynyt kehitys on johtanut siihen, että edeltävinä vuosikymmeninä aikaansaadut demokraattisuuden kehityskulut ovat pyyhkiytyneet pois. Globaalisti demokratia onkin projektin mittareilla mitattuna samalla tasolla kuin vuonna 1986 – ja alueellisesti tilanne on paikoin jopa heikompi.

Herkässä ja keskinäisriippuvaisessa maailmassa kehitys tarkoittaa muun muassa, että demokratiat ovat entistä riippuvaisempia autokraattisista valtioista kauppakumppaneina; samalla yksin- ja harvainvaltaisten valtioiden välinen kauppa kasvaa. Autoritaaristen ja demokratiaa halveksuvien äänien yleisyys ja painoarvo kasvavat myös kansainvälisissä organisaatioissa.

Ajantasainen, poliittisesti sitoutumaton ja moniääninen tieto politiikan agendalla olevista asiakysymyksistä sekä itse suomalaisesta poliittisesta järjestelmästä on edellytys toimivan julkisen keskustelun rakentumiseksi.

Huomionarvoista on, että demokraattisten normien koettelu ja arvostuksen heikkeneminen koskettaa myös vakiintuneita demokratioita. Näissä valtioissa viime vuosikymmeninä on havaittu erityisesti laskua yhteiskuntien sananvapautta ja deliberatiivisuutta mittaavissa lukemissa. Lasku liittyy erilaisiin ilmiöihin, mukaan lukien vihapuheeseen, vapaan tiedonvälityksen rajoittamiseen, polarisaatioon, yhteistyön ja kompromissien mahdollisuuden laiminlyömiseen sekä opposition kunnioittamisen vähentymiseen – ja siten sen vasta-argumenttien arvon kyseenalaistamiseen tai jopa toimintamahdollisuuksien kaventamiseen.

Yhteistä ilmiöille on kuitenkin niiden kytkeytyminen julkiseen keskusteluun; tuntuu, että halu ja kyvykkyys vastavuoroiseen ja toisia kunnioittavaan argumentointiin sekä moniäänisyyden vaalimiseen puuttuvat.

Demokratian ominaisuus on, että periaatteessa se mahdollistaa itsensä horjuttamisen ja jopa tuhoamisen demokraattisia menettelytapoja hyväksikäyttäen. Moni yksinvaltias onkin noussut ensin valtaan demokraattisten prosessien kautta. Siksi vallassa olevien haluun ja kyvykkyyteen vastavuoroiseen ja toisia kunnioittavaan argumentointiin sekä moniäänisyyden vaalintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Haasteet koskettavat myös suomalaista demokratiaa

Suomi kuuluu niiden harvojen valtioiden joukkoon, jotka ovat koko olemassaolonsa ajan olleet demokratioita. Demokratia on siten monille erottamaton osa itsenäisyyttä ja saattaa olla vaikeaa kuvitella toisenlaista, autokraattista, mutta itsenäistä Suomea. Suomi ei kuitenkaan ole immuuni muun maailman kehityskuluille.

Suomessakin on viime aikoina syystä kannettu huolta poliittisen osallistumisen eriytymisestä, mielipiteiden sekä tuntemusten polarisaatiosta ja yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymisestä. Samalla kun poliittiset asiakysymykset ja päätöksentekoprosessit ovat monimutkaistuneet, kansalaisten poliittinen lukutaito ei ole kehittynyt yhtä nopeasti.

Monille demokraattisten prosessien kulku ja päätösten takana vaikuttavat tekijät jäävät hämäriksi, jolloin yksilön voi olla entistä vaikeampi hyväksyä niitä politiikkatoimia, joita demokraattinen järjestelmä tuottaa. Paikoin ongelmat ovat aiheuttaneet jopa demokraattisten prosessien kyseenalaistamista ja niiden arvostuksen madaltumista.

Ajantasainen, poliittisesti sitoutumaton ja moniääninen tieto politiikan agendalla olevista asiakysymyksistä sekä itse suomalaisesta poliittisesta järjestelmästä on edellytys toimivan julkisen keskustelun rakentumiseksi. Keskustelun laadun ylläpito puolestaan vaatii tietojen ja asenteiden jatkuvaa päivittämistä.  

Politiikasta-lehti jatkaa toimintansa monipuolistamista

Politiikasta-lehti toimii tänäkin vuonna yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alustana, joka tarjoaa laadukasta, riippumatonta ja moniäänistä yhteiskunta-analyysia. Demokratiaa murentavia kehityskulkuja voidaan havaita myös Suomessa. Verkkolehtemme pyrkii toiminnassaan huomioimaan erilaiset yhteiskunnalliset eriytymiskehitykset sekä auttamaan uusien lukijakuntien hakeutumista tutkitun tiedon pariin.

Koneen säätiön sekä Jenny ja Antti Wihurin rahaston myöntämillä apurahoilla lehti pystyy sekä vakiinnuttamaan että kehittämään toimintojaan. Politiikasta-lehden ydintoiminnan muodostavat tänäkin vuonna tutkimukseen perustuvat yleistajuiset analyysit, laajat juttusarjat ja erilaiset artikkelit. Kaikkiaan lehdessämme tullaan julkaisemaan tänäkin vuonna yli sata laajalle yleisölle suunnattua yhteiskuntatieteellistä tutkimusta käsittelevää artikkelia. Samalla lehden arkistosta löytyy tietoa lukemattomista erilaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä.

Uutena avauksena Politiikasta-lehdessä aloitimme viime vuonna selkokieliset politiikan aiheita käsittelevät artikkelit ensimmäisenä tiede- ja tutkimusverkkolehtenä Suomessa. Politiikasta selkokielellä -sarja jatkuu myös tänä vuonna. Politiikasta kehittää sekä laajentaa myös Kysy politiikasta -artikkelisarjaa, jossa tutkijat vastaavat lukijoiden esittämiin kysymyksiin yhteiskunnallisista aiheista. Näitä artikkeleita julkaistaan myös selkokielisinä versioina.

Politiikasta-lehden ydintoiminnan muodostavat tänäkin vuonna tutkimukseen perustuvat yleistajuiset analyysit, laajat juttusarjat ja erilaiset artikkelit.

Lisäksi jatkamme erilaisten keskustelutilaisuuksien sekä tutkijoiden kouluvierailujen järjestämistä sekä koordinointia. Kahdesti vuodessa haettavissa Politiikasta kouluissa -vierailuissa yläkouluilla ja toisen asteen oppilaitoksilla on mahdollisuus saada yhteiskunnallisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin perehtynyt tutkija vierailulle omaan kouluunsa.

Kouluvierailut laajentuvat ammattikouluihin ja -opistoihin keväästä 2024 alkaen ja haku niihin on käynnissä. Ammattikoulujen yleissivistävien opintojen osuuden kaventuessa mahdollisuuksia yhteiskunnallisiin kysymyksiin perehtymiseen on vähemmän. Kysymys on paitsi yhdenvertaisuudesta, mutta myös yhteiskunnallisen kansalaistaitojen ja poliittisen lukutaidon kehittymisestä sekä erilaisten eriytymiskehitysten hillitsemisestä.

Politiikasta taidetta -sarja sijoittuu tieteen ja taiteen rajapintaan. Sarja lähestyy politiikan kysymyksiä taiteen keinoin ja tuo taiteilijoita mukaan yhteistyöhön yleistajuisen tiedejulkaisemisen kanssa.

Osana monialaista ja moniäänistä tiedeviestintää Politiikasta tuottaa myös podcasteja: Tarjoamme niin ikään myös julkaistuja artikkeleita äänitallenteiksi luettuina. Tällä hetkellä erilaisista aiheista tehtyjä Politiikasta-podcasteja on julkaistu jo kymmeniä.

Päätoimittajan toiveet uudelle vuodelle 2024

Time-lehti kuvaa vuotta 2024 demokratian kohtalon vuodeksi – joko se kestää siihen järjestelmien sisältä kohdistuvat paineet tai murtuu niiden voimasta. Tänä vuonna tiukkoja presidentinvaaleja käydään monissa maissa, kuten Intia ja Yhdysvallat, joissa demokratian kehitys ei ole viime vuosina ollut myönteistä.

Vaikka Suomessa presidentinvaaleihin ei oletettavasti liity saman tasoisia panoksia, vastuu suomalaisen demokratian ylläpitämisestä ja kehittämisestä kuuluu kaikille. Ottaen huomion suomalaisen demokratian vuosikymmenten menestyksen, ensisijainen velka ja velvollisuus tämän päivän aikuisilla sekä menneitä että tulevia sukupolvia kohtaan on tämän yhteiskuntajärjestelmän puolustaminen.

Tiedeviestinnässä tämä tarkoittaa uusien yleisöjen mukaan ottamista sekä entistä parempaa lukijoiden monimuotoisuuden tunnistamista. Kehitämme jatkuvasti uusia keinoja viestiä yhteiskunnallisista kysymyksistä uusilla ja entistä monipuolisemmilla välineillä. Samalla Politiikasta-toiminnan kivijalkojen, kuten esimerkiksi tutkimusperustaisuuden, ajankohtaisuuden sekä riippumattomuuden vaaliminen jatkuu.   

Päätoimittajana toivon vuodelle 2024 aiempaa kärsivällisempää, asiakeskeisempää ja vaihtoehtorikkaampaa julkista keskustelua, jossa on tilaa lukuisille erilaisille äänille.

Isossa kuvassa tähtäimenä on julkisen keskustelun laadun kehittäminen sekä suomalaisen demokratian puolustaminen. Jokainen voi pieneltä osaltaan vaikuttaa siihen, millaiseksi julkinen keskustelu tänä vuonna rakentuu. Päätoimittajana toivon vuodelle 2024 aiempaa kärsivällisempää, asiakeskeisempää ja vaihtoehtorikkaampaa julkista keskustelua, jossa on tilaa lukuisille erilaisille äänille.

Perustellaan omat näkemyksemme totuudenmukaisesti ja suoraselkäisesti, mutta ollaan avoimia muuttamaan kantaamme, mikäli muiden perustelut vakuuttavat meidät. Pyritään kehittämään julkista keskustelua, joka vaalii myös demokratiaa ylläpitäviä tunteita, kuten toiveikkuutta ja myötätuntoa, ei vain sitä murentavia tuntemuksia, kuten vihaa ja katkeruutta.

Ollaan reilusti erimielisiä yhteiskunnallisista kiistakysymyksistä, muttei kyseenalaisteta vastapuoleksi mieltämiemme oikeutta esittää näkemyksiään. Muistetaan, että toisella tavoin ajattelevia ja poliittista vastapuolta ei tule ainoastaan suvaita, vaan opposition olemassaolo ja julkisen keskustelun moniäänisyys ovat demokraattisen järjestelmän oikeutuksen perusta. Turvataan mahdollisuudet ja kyvyt tavoitella muutosta ja aloittaa jotain uutta kaikille.

Oikein hyvää uutta vuotta 2024!

VTT Mikko Leino on erikoistutkija Turun yliopiston valtio-opin oppiaineessa sekä Politiikasta-verkkolehden vastaava päätoimittaja.

Artikkelikuva: Hanne Vuorela

Julkaisu Politiikasta 2024 – Ajantasaista ja moniäänistä tiedeviestintää ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.

Tänä vuonna Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi valittiin Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti ja valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani Hanna Wass. Valinta julkistettiin Yhteiskuntatieteilijäpäivän tapahtumassa Helsingissä 17. marraskuuta. Viime vuosina Vuoden yhteiskuntatieteilijä -tunnustuksella palkittu on päättänyt YKA:n 2 500 euron suuruisen tukirahan saajan.

”Valitsin tukirahan saajaksi Politiikasta.fi:n, sillä se tekee äärettömän arvokasta työtä tieteen popularisoimiseksi”, Wass kertoo YKA:n tiedotteessa.

Politiikasta-verkkolehdessä tukiraha nähdään osoituksena siitä, että yleistajuinen julkaiseminen kiinnostaa ja sitä halutaan kehittää.

”Koko Politiikasta-toimituskunnan puolesta onnittelen Hanna Wassia valinnasta Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi ja kiitän häntä ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:tä tukirahasta. Viime vuosina olemme voineet todistaa kehityskulkuja ja ilmiöitä, jotka rapauttavat demokratiaa sekä paikallisesti että globaalisti. Siksi riippumattoman ja tutkitun tiedon merkitys niin päätöksenteossa kuin julkisessa keskustelussa on elintärkeää”, sanoo Politiikasta-verkkolehden vastaava päätoimittaja Mikko Leino.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry (YKA) on vuodesta 1999 lähtien myöntänyt Vuoden yhteiskuntatieteilijä -tunnustuksen tärkeälle yhteiskunnalliselle toimijalle.

Vuonna 2012 perustettu Politiikasta.fi on Valtiotieteellisen yhdistyksen verkkolehti, joka julkaisee laaja-alaisesti artikkeleita ja podcasteja politiikantutkimuksen ja yhteiskuntatieteiden aloilta.

Julkaisu Politiikasta.fi-verkkolehdelle tukirahaa Vuoden yhteiskuntatieteilijältä ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.

Toimituspäällikön pääsääntöiset tehtävät ovat lehden suomenkielisten artikkeleiden toimittaminen julkaisuvalmiiksi, kaikkien artikkeleiden kuvatoimitus ja julkaiseminen, lehden Facebook- ja Twitter-tilien hallinta ja lehden verkkosivuston päivittäminen.

Työn onnistumisen ytimessä on ammattitaitoinen kyky toimittaa tutkijoiden kirjoittamat suomenkieliset tekstit yleistajuisiksi, sujuvalukuisiksi ja oikeakielisiksi. Lisäansioiksi katsotaan tuntemus ja kokemus tutkimusmaailmasta (etenkin yhteiskuntatieteistä), verkkojulkaisemisesta (etenkin WordPress-alustalla), saavutettavuudesta sekä viestinnästä sosiaalisessa mediassa. Kaikki muut toimituspäällikön tehtävät ovat kuitenkin perehdytyksen myötä omaksuttavissa – tärkeintä on toimitustyön ja yleistajuistamisen osaaminen.

Keskimääräinen viikottainen työaika on noin 10–15 tuntia. Työstä maksetaan kuukausipalkka. Lehteä ovat vapaaehtoisena tekemässä myös kolme päätoimittajaa sekä toimituskunta. Paikka täytetään sopivan henkilön löydyttyä. Lähetä hakemuksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.

Kysy rohkeasti lisää: työtä on mahdollista tehdä menestyksekkäästi monella tavalla ja taustalla. Lisätietoja antavat vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen ja nykyinen toimituspäällikkö Maija Lähteenmäki.

Lisätietoja:

www.politiikasta.fi
mikko.poutanen@politiikasta.fi
maija@politiikasta.fi

Julkaisu Politiikasta-lehti etsii toimituspäällikköä ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.