Juttusarjat

Politiikasta julkaisee juttusarjoja laajasti eri aiheista. Juttusarjoja tuottavat pääsääntöisesti lehden toimituskunnan jäsenet.


Gender-ideologia

Juttusarjassa käsitellään viimeisen kymmenen vuoden aikana maailmalla voimistunutta, poliittista liikehdintää, joka vastustaa gender-ideologiaksi kutsumaansa kuvitteellista uhkaa. Gender tarkoittaa tässä yhteydessä sukupuolta, niin sanottua sosiaalista sukupuoliroolia tai sukupuoli-identiteettiä, kun taas ideologialla liikkeen kannattajat tarkoittavat sivilisaation tai kansakunnan perusarvojen tuhoamiseen tähtäävää poliittista propagandaa.

Sarja sisältää yhteensä kolme artikkelia.

Juttusarjan on toimittanut Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen ja Politiikasta-toimituskunnan jäsen, Suomen Akatemian tutkijatohtori Julian Honkasalo.

Tim Mossholder / Unsplash


Sosiaalinen media ja politiikka

Juttusarja sisältää yhteensä viisi artikkelia ja mukaan on tarkoituksella valittu sellaisia kirjoituksia, jotka kuvaavat laajalti sosiaalisen median ja politiikan suhdetta. Politiikka käsitteenä on näin ollen ymmärretty laaja-alaisena, myös parlamentaarisen politiikan ulkopuolisena poliittisena osallistumisena.

Juttusarjan on toimittanut Politiikasta-toimituskunnan jäsen, dosentti Arttu Saarinen.


Korona-sarja

Kesäkuussa 2020 käynnistynyt Korona-sarja eroaa siten normaaleista Politiikasta-lehden juttusarjoista, että kyseessä ei ole tiukasti määritelty aihepiiri. Korona-sarjan ideana on toimia temaattisena koosteena, jotta koronaviruspandemian maailmanpolitiikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevät artikkelit löytyvät helposti yhden sarjan alta.

COVID-19 on tullut lähelle niin tutkijoita kuin tavallisia kansalaisiakin, ja sen vaikutukset ovat läpäisseet niin kansainvälistä yhteisöä kuin suomalaistan yhteiskuntaakin. Voitaneen puhua monella eri tasolla vaikuttavasta kriisistä. Näkökulmat poikkeuslakeihin, yksilöoikeuksien rajaukseen, yhteiskunnalliseen varautumiseen ja resilienssiin, kansantalouden tai jopa euro-alueen tulevaisuuteen sekä presidentin ja pääministerin välisiin valtasuhteisiin ovat kaikki, monien muiden ohella, muuttuneet viimeisten kuukausien aikana merkittävästi.

Kriisiä on tärkeä päästä ymmärtämään, eikä se aina ole helpointa kriisin keskeltä. Tässä juttusarjassa suomalaiset tutkijat kuitenkin avaavat tilannetta yleistajuisesti. Kriisiä koskevien tekstien kerääminen yhden temaattisen otsikon alle myös mahdollistaa myöhemmän analyysin siitä, miten kriisiin reagoitiin ja mitä siitä voidaan tutkimuksen kautta oppia. Tiedon kautta kriisi järjestyy eri lailla, ja myös mahdollisuudet hahmottaa laajemmin miten tästä jatketaan – kansallisesti ja kansainvälisesti – aukeavat lukijoille.

Juttusarjaa toimittaa Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen.


Rajaton ja rajallinen Eurooppa

Tässä artikkelisarjassa tarkastellaan kriittisesti ja monipuolisesti Eurooppaa, sitä millaista tarinaa Eurooppa haluaa itsestään kertoa, ja Euroopan unionin uutta strategiaa. Sarjan kirjoittajat työskentelevät Helsingin yliopistossa Erik Castrén -instituutissa sekä Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikön alaprojektissa Migration and the narratives of Europe as an “Area of freedom, security and justice” (SA rahoituspäätös 312431). Voit lukea huippuyksiköstä ja sen tutkimuksesta lisää osoitteessa www.eurostorie.org.


Sisällissodasta suomettumiseen – Suomen historian katvealueet

Suomen historiassa on tutkimuksellisia katvealueita, joita on alettu tarkastella tarkemmin vasta viime vuosina. Osa aiheista on poliittisesti herkkiä, mikä vaikeuttaa niiden käsittelyä.

Historioitsijasukupolvien näkökulmissa voi olla merkittäviäkin eroja, jotka tarjoavat eri näkymiä Suomen historian vaiheisiin. Uudet näkökulmat muuttavat aiempia käsityksiä ja tarkentavat ymmärrystämme menneisyydestämme, ja siten myös tulevasta.

Juttusarjassa pureudutaan vähemmälle huomiolle jääneisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin historioitsijoiden näkökulmasta. Juttusarjan taustalla on Väinö Tannerin säätiön järjestämä seminaari Sisällissodasta suomettumiseen – Suomen historian katvealueet Helsingin keskustakirjasto Oodissa 12.3.2020. Seminaarin tallenteet löytyvät löytyvät Väinö Tannerin säätiön –Youtube-kanavalta.

Juttusarjan on toimittanut Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen.


Uskonto ja politiikka

Uskonto ja politiikka -juttusarja luotaa uskonnollisiksi määriteltävien kysymysten näkymistä yhteiskunnallisissa tapahtumissa ja ilmiöissä. Juttusarjan toimittaa Politiikasta-toimituskunnan jäsen, YTT Talvikki Ahonen.


Solidaarisuus

Kun Berliinin muurin kaatumisesta tuli täyteen kolmekymmentä vuotta, osana samaa prosessia muistellaan myös Puolan solidaarisuusliikkeen aikaansaamaa yhteiskunnallista muutosta Solidaarisuus-juttusarjassa.

Solidaarisuus yhteiskunnallisena prosessina ja voimavarana on noussut Euroopassa ja muualla ajankohtaiseksi monella tasolla. Solidaarisuudesta puhutaan esimerkiksi talouden, sosiaalipolitiikan ja hyvinvointiyhteiskunnan yhteydessä, se on tavalla tai toisella läsnä sekä maahanmuuttopolitiikassa että siihen liittyvässä kansalaisaktivismissa.

Solidaarisuus-juttusarja tarkastelee näitä teemoja tarkemmin. Sarjan ovat toimittaneet Sigrid Kaasik-Krogerus ja Mikko Poutanen.


Politiikasta-Akatemia

Suomen Akatemia on merkittävä tutkimuksen rahoittaja Suomessa. Politiikasta-Akatemia-sarjassa esitellään ja seurataan Suomen Akatemian rahoittamia tuoreita tutkimushankkeita. Millaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä niissä tutkitaan?


Haasteita hallituksesta

Haasteita hallituksesta -juttusarjassa arvioidaan keväällä 2019, millaisia tavoitteita Juha Sipilän hallitus asetti eri politiikkasektoreilla, miten kyseiset tavoitteet saavutettiin, mikä edisti tai haittasi niiden saavuttamista ja mitä tavoitteiden toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä seuraa.

Sarjan ovat toimittaneet Hanna Wass ja Juha Ylisalo.

 


Puolueet eilen, tänään ja tulevaisuudessa

Puolueet eilen, tänään ja tulevaisuudessa on toimituskuntalaisemme Jenni Karimäen toimittama juttusarja, jossa keskitytään puolueisiin ja pohditaan, miten ne ovat mukautuneet yhteiskunnan muutoksiin ja millaiselta näyttää niiden tulevaisuus.


Ratkaisuja vaalikaudet ylittävään politiikkaan

Ratkaisuja vaalikaudet ylittävään politiikkaan -sarja pohjaa PALO-tutkimushankkeen vuoden 2019 studia generalia -luentosarjan luentoihin. Niissä keskitytään vaalikaudet ylittävään politiikkaan ja kansalaisvaikuttamiseen.

Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (Participation in Long-Term Decision-Making, PALO) on Turun ja Tampereen yliopistojen, Åbo Akademin ja Luonnonvarakeskuksen monitieteinen hanke, jossa tutkitaan lyhytjänteisyyden ongelmaa julkisessa päätöksenteossa ja hallinnossa. Hankkeessa kehitetään pitkän aikavälin vaikutukset ja tulevat sukupolvet huomioonottavia kansalaisosallistumisen ja julkisen päätöksenteon käytäntöjä. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.


Kun tutkija kohtaa vihaa

Monet tutkijat joutuvat kohtaamaan vihamielistä tai painostavaa palautetta tutkimuksensa tai yhteiskunnallisen vaikuttamisensa seurauksena. Tämä osaltaan kaventaa tutkijoiden sananvapautta ja voi pahimmillaan johtaa itsesensuuriin. Esimerkiksi Venäjä-tutkimuksen, maahanmuuttotutkimuksen, ravitsemustieteen ja sukupuolentutkimuksen piirissä toimivat tutkijat ovat erityisen alttiita vihamieliselle palautteelle. Tässä juttusarjassa pureudutaan tutkijoiden kohtaamaan vihaan eri näkökulmista. Aiheesta keskusteltiin Tieteen päivien paneelissa ”Kun tutkija kohtaa vihaa” keskiviikkona 9.1.2019.

Juttusarja on osa Siitä viis -hanketta, joka analysoi tutkijoihin ja asiantuntijoihin kohdistuvaa kommentointia, vihapuhetta, painostusta ja uhkailua tieteen ja taiteen keinoin.


Miksi maailma on niin vaikea pelastaa?

Kirjoitussarjassa tarkastellaan keskeisiä globaaleja ongelmia ja niiden ratkaisemisen tiellä olevia esteitä. Sarjan seitsemän kirjoituksen aiheina ovat muun muassa ilmastonmuutos, energiajärjestelmä, luonnon monimuotoisuus, asevarustelu, eriarvoisuus ja ruoantuotanto.

Loppuvuoden 2018 sarjan ovat toimittaneet toimituskuntamme Emma Hakala ja Leena Malkki, ja se on tuotettu yhteistyössä BIOS-tutkimusyksikön kanssa.

Kuva: Joshua Rawson-Harris / Unsplash


Näkökulmia kulttuuriperintöön

Kulttuuriperintö on ollut vuonna 2018 erityisen paljon esillä, sillä Euroopan unioni on nimennyt vuoden Kulttuuriperinnön teemavuodeksi.

Mutta mikä on kulttuuriperintö? Vaikka käsite vaikuttaa selkeältä, tyhjentävän vastauksen löytäminen voi osoittautua haasteelliseksi.

Näkökulmia kulttuuriperintöön -sarjan tekstit kertovat moninaisesta ja muuttuvasta eritasoisesta kulttuuriperinnöstä, sen arkisuudesta, ristiriidoista ja siihen liittyvistä valtasuhteista. Sarjan on koordinoinut Jyväskylän yliopiston EUROHERIT-tutkimushanke.

Kuva: Art by Lønfeldt / Unsplash


Nuoret ja kestävän tulevaisuuden avaimet

29.10.–2.11.2018 vietetään oppilaitosten politiikkaviikkoaPolitiikasta-lehdessä juhlistamme viikkoa juttusarjalla nuorten poliittisesta osallistumisesta ja kestävästä kehityksestä. Juttusarjassa pohditaan nuorten osallistumismahdollisuuksien parantamista nyt ja tulevaisuudessa.

Juttusarja on tehty yhteistyössä ALL-YOUTH – Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään -tutkimushankkeen kanssa. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.


Euroopan muuttuvat kertomukset

Syksyn 2018 kirjoitussarjassa pureudutaan Euroopan muuttuviin kertomuksiin keskeisten eurooppalaisten aatteiden ja ajattelijoiden johdolla. Miltä Eurooppa näyttää, kun sitä tarkastellaan poliittisten instituutioiden sijaan oikeushistorian, filosofian tai antropologian näkökulmasta?

Kirjoittajat työskentelevät Suomen Akatemian uudessa huippuyksikössä Law, Identity and the European Narratives.

Kuva: Syd Wachs / Unsplash.


Kansainvälinen yhteisö ja ilmastonmuutoksen hallinta

Elo-syyskuussa 2018 kansainvälisen politiikan yliopistonlehtorin Eero Palmujoen 60-vuotispäivän ja akateemisen uran juhlistamiseksi hänen kollegansa, opiskelijansa ja ystävänsä ovat koonneet Kansainvälinen yhteisö ja ilmastonmuutoksen hallinta -juhlajulkaisusarjan.

Viime vuosina Palmujoki on paneutunut kansainväliseen ilmastopolitiikkaan ja ilmastonmuutoksen hallinnan mahdollisuuteen. Myös tämä juhlajulkaisu keskittyy tähän oman aikamme kenties merkittävimpään ihmiskuntapoliittiseen kysymykseen.


Talous tieteenä ja politiikkana

Talousteoriakeskustelut ovat olleet viime vuosina alttiita konflikteille. Keskustelua on käyty erityisesti taloustiedon etiikasta ja politiikasta. Politiikka-lehden numerossa 1/2018 julkaistiin symposiumi poliittisesta taloudesta ja talousteorian poliittisuudesta. Keskustelu jatkui 22.5.2018 Tiedekulmassa, missä tutkijat käsittelivät aihetta eri näkökulmista. Tässä juttusarjassa julkaistaan kuusi artikkelia tilaisuuden puheenvuorojen pohjalta.


Kentän laidalta

Kentän laidalta -kirjoitussarja tuo kesällä 2018 esille urheilun ja poliittisen välisiä suhteita ja tarjoaa tutkittua tietoa, analyyttisia näkökulmia ja hyvin perusteltua jälkipuintia urheiluun eri yhteiskuntatieteellisistä vinkkeleistä.


Demokratian haasteet

Syksyn 2017 kirjoitussarjassa eri alojen tutkijat käsittelevät demokratiaa – erityisesti liberaalia, edustuksellista demokratiaa – ja sen ongelmia sekä väitteitä post-demokratiaan luisumisesta. Kirjoitussarjan painopiste on nykypäivässä, mutta demokratian ongelmia saatetaan punnita myös historiallisesta näkökulmasta katsoen.


Euroopan keskellä, Euroopan reunalla

Euroopan keskellä, Euroopan reunalla -sarjassa käsitellään maita, jotka maantieteellisesti sijoittuvat Euroopan mantereen keskelle, ja jotka ennen itsenäistymistään olivat olleet osana Itävalta-Unkarin, Osmanien, Venäjän tai Saksan imperiumeja, ja jotka sittemmin kylmän sodan aikana kuuluivat rautaesiripun takana olleeseen poliittiseen itäleiriin.


Katse rajaan ja yli rajojen

Katse rajaan ja yli rajojen on vuoden 2018 aikana julkaistava kirjoitussarja, jossa GLASE-hankkeen tutkijat avaavat näkökulmia globaaliin turvallisuuteen, rajoihin, maahanmuutto- ja integraatiopolitiikkaan, yhteiskunnan eheyteen ja hyvinvointivaltioon.


Viro100

Viron satavuotista itsenäisyyttä juhlittiin helmikuussa 2018 viiden kirjoituksen voimin. Kirjoitukset käsittelivät työperäistä matkustamista ja virolaisia Suomen vähemmistönä, Viron ulkopolitiikkaa, Viron ja Suomen mietteitä pohjoismaisuudesta sekä tietoyhteiskunnan kehitystä. Sarja korosti rajat ylittävää toimintaa ja päivittäistä yhteistyötä.


Presidentti Koivisto ja käänteiden vuodet

Mauno Koiviston poliittista perintöä tarkastelevassa Politiikasta-juttusarjassa pureudutaan Suomen tasavallan yhdeksännen presidentin käännekohtiin Suomen ulkopolitiikan ja kansainvälisen aseman näkökulmasta. Se  keskittyy erityisesti kylmän sodan päättymisen murrokseen sekä tähän liittyviin ulkopolitiikan erityiskysymyksiin, tapahtumiin ja päätöksiin, joita on tutkittu laajasti Suomen akatemian rahoittamassa ReImag-tutkimushankkeessa Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistoissa.

Kuva: Bundesarchiv, Bild 183-1987-0930-045 / Hiekel, Matthias (CC-BY-SA 3.0)


Politiikan tutkijan vuodet

Valtio-opin tutkimus Suomessa lähti kunnolla liikkeelle sodan jälkeen, kun nuori tutkijasukupolvi väitteli tohtoriksi ja useita merkittäviä teoksia julkaistiin. Vuosikymmenten aikana tutkijuus ja julkaisukäytännöt ovat olleet jatkuvassa muutoksessa tiedeyhteisön kehittyessä vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Millaista oli politiikan tutkijan työ ennen ja miltä se näyttää 2010-luvulla? Aiheesta keskusteltiin Politiikasta-lehden järjestämässä keskustelutilaisuudessa Politiikan tutkimuksen päivillä Jyväskylässä maaliskuussa 2017.


Uskonto terrorismin selittäjänä

Terrorismin syistä on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua. Kaikista eniten on puhuttanut terrorismin suhde uskontoihin – ja aivan erityisesti islamiin. Johtuuko terrorismi siitä, että jokin uskonto kiihottaa siihen? Vai ovatko väkivallan juuret aivan muualla ja uskonnollinen puhe vain pintakuorrutus, jolla toimintaa pyritään oikeuttamaan? Tässä kirjoitussarjassa Leena Malkki, Antti Paronen, Teemu Tammikko ja Hannu Juusola pohtivat uskonnon ja terrorismin suhdetta eri näkökulmista.


Klassikot ajankohtaiskeskustelussa

Politiikasta haluaa kaivaa klassikkoteokset kirjahyllystä ja ammentaa niiden ajattelusta ajankohtaiseen keskusteluun. Vaikka klassikot vaikuttavat politiikan tutkijoiden ajattelun taustalla, niitä ei usein tuoda mukaan ajankohtaisanalyysiin. Politiikasta pyytää tutkijat mukaan analysoimaan yhteiskunnallisia kysymyksiä klassikkoteosten kautta. Klassikot voivat olla kotimaisia, ulkomaisia, tietokirjoja tai kaunokirjallisuutta. Keskeisintä on, että ne tarjoavat kiinnostavia näkökulmia nykypäivään.


Eduskunta tutkimuskohteena

Politiikka-lehdessä 4/2017 pureudutaan eduskunnan käytäntöihin ja perinteisiin tutkimuskohteena. Tässä sarjassa julkaistaan kansanedustaja Anna Kontulan puheenvuoro, jossa nostetaan esiin haastattelujen ja etnografian merkitys eduskuntatyön tulkinnassa. Päätoimittaja, tutkijatohtori Johanna Vuorelma kommentoi Kontulan puheenvuoroa. Sarjassa julkaistaan myös Jenni Rinteen ja Hanna Wassin pääkirjoitus, jossa käsitellään tutkimusta representaationa.


Avauksia ulkopolitiikkaan

Avauksia ulkopolitiikkaan on Kansainvälisten suhteiden tutkimuksen seuran (KATSE) ja Politiikasta-lehden artikkelisarja, jossa käsitellään ulkopolitiikan teemoja. Toivomme rohkeita, analyyttisia ja virkistäviä avauksia suomalaiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Avauksia ulkopolitiikkaan -sarjassa julkaisemme artikkeleita, jotka tarjoavat kiinnostavia näkökulmia aiheeseen.


Yliopistokevät 2016

Kirjoitussarjassa puheenvuoronsa yliopiston tilasta esittävät Ritva EngeströmAntti Hautamäki, Jaakko Hämeen-Anttila ja Eva-Liisa Raekallio. Kirjoitusten tarkoitus on herättää keskustelua vaihtoehdoista suomalaiselle tiedepolitiikalle, jota toteutetaan lyhytnäköisesti ja yksisilmäisesti elinkeinoelämän, vientijargonin ja talouden kasvu-uskon ehdoilla. Sarjan ovat koonneet Vesa Oittinen ja Sanna Turoma.