Sisällissodasta suomettumiseen

Sisällissodasta suomettumiseen – Suomen historian katvealueet

Suomen historiassa on tutkimuksellisia katvealueita, joita on alettu tarkastella tarkemmin vasta viime vuosina. Osa aiheista on poliittisesti herkkiä, mikä vaikeuttaa niiden käsittelyä.

Esimerkiksi suomettumista on ollut hankala tutkia, koska aiheeseen liittyy häpeää, hiljaisuuden kehiä, omakohtaisia kokemuksia ja kansalliseen omakuvaan liittyviä jännitteitä. Tähän näkökulmaan pureutuu esimerkiksi sarjan avaava tutkijatohtori Saara Matalan artikkeli.

 

Historioitsijasukupolvien näkökulmissa voi olla merkittäviäkin eroja, jotka tarjoavat eri näkymiä Suomen historian vaiheisiin. Uudet näkökulmat muuttavat aiempia käsityksiä ja tarkentavat ymmärrystämme menneisyydestämme, ja siten myös tulevasta.

 

Tässä juttusarjassa pureudutaan vähemmälle huomiolle jääneisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin historioitsijoiden näkökulmasta. Juttusarjan taustalla on Väinö Tannerin säätiön järjestämä seminaari Sisällissodasta suomettumiseen – Suomen historian katvealueet Helsingin keskustakirjasto Oodissa 12.3.2020. Seminaarin tallenteet löytyvät löytyvät Väinö Tannerin säätiön –Youtube-kanavalta.

 

Juttusarjan on toimittanut Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen.

Tiedustelu-upseerit polttivat oman historiansa

Lukuaika: 5 min. Sanotaan, että totuus ei pala tulessakaan. Se on kaunis ajatus, muttei valitettavasti totta. Ainakaan se ei pidä paikkansa, jos tarkastellaan 1900-luvun alkupuoliskon suomalaista vakoilumaailmaa. Suomen sotilastiedustelun ja turvallisuuspoliisin salaisia papereita poltettiin ahnailla liekeillä jo talvisodan päivinä. Toistamiseen paperiroviot roihusivat kesällä ja syksyllä 1944, jolloin Suomessa pelättiin puna-armeijaa ja neuvostomiehitystä. [Lue lisää]