Kesäkuussa 2020 käynnistynyt Korona-sarja eroaa siten normaaleista Politiikasta-lehden juttusarjoista, että kyseessä ei ole tiukasti määritelty aihepiiri. Korona-sarjan ideana on toimia temaattisena koosteena, jotta koronaviruspandemian maailmanpolitiikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevät artikkelit löytyvät helposti yhden sarjan alta.
COVID-19 on tullut lähelle niin tutkijoita kuin tavallisia kansalaisiakin, ja sen vaikutukset ovat läpäisseet niin kansainvälistä yhteisöä kuin suomalaistan yhteiskuntaakin. Voitaneen puhua monella eri tasolla vaikuttavasta kriisistä. Näkökulmat poikkeuslakeihin, yksilöoikeuksien rajaukseen, yhteiskunnalliseen varautumiseen ja resilienssiin, kansantalouden tai jopa euro-alueen tulevaisuuteen sekä presidentin ja pääministerin välisiin valtasuhteisiin ovat kaikki, monien muiden ohella, muuttuneet viimeisten kuukausien aikana merkittävästi.
Kriisiä on tärkeä päästä ymmärtämään, eikä se aina ole helpointa kriisin keskeltä. Tässä juttusarjassa suomalaiset tutkijat kuitenkin avaavat tilannetta yleistajuisesti. Kriisiä koskevien tekstien kerääminen yhden temaattisen otsikon alle myös mahdollistaa myöhemmän analyysin siitä, miten kriisiin reagoitiin ja mitä siitä voidaan tutkimuksen kautta oppia. Tiedon kautta kriisi järjestyy eri lailla, ja myös mahdollisuudet hahmottaa laajemmin miten tästä jatketaan – kansallisesti ja kansainvälisesti – aukeavat lukijoille.
Lukuaika: 6 min. Haavoittuvuuden monikerroksellinen ymmärtäminen on välttämätöntä eettisesti kestävien pandemiapolitiikkojen luomiseksi. Pandemia haastaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita ja moraalia vielä pitkään.
[Lue lisää] Lukuaika: 5 min. Rokotusvastaisuutta alkoi esiintyä Suomessa ensimmäisen kerran 1900-luvun alussa. Historia auttaa ymmärtämään tämän päivän rokotekriittisyyttä ja -epäröintiä.
[Lue lisää] Lukuaika: 2 min. Suoratoistopalvelut menestyvät, festivaalit sinnittelevät siirtymällä osin verkkoon, mutta elokuvateattereille kulunut vuosi on ollut historiallisen huono. Koronavuosi kulttuurialan silmin -sarjan toisessa jaksossa keskustellaan elokuvasta pandemian keskellä.
[Lue lisää] Lukuaika: 2 min. Koronavuosi kulttuurialan silmin -sarja alkaa! Sarjan ensimmäisessä jaksossa keskustellaan pandemian vaikutuksesta suomalaisiin muusikoihin ja muihin musiikkialan toimijoihin.
[Lue lisää] Lukuaika: 3 min. Kulunut vuosi on ollut monelle sekä henkisesti että fyysisesti raskas. Koronarajoitukset ovat mullistaneet arjen rutiinit ja vaikuttaneet tapaan, jolla suhtaudumme muihin ihmisiin ympärillämme. Runoilija Sanna Karlström pohtii runossaan Ei saa koskea fyysisen kontaktin ja koskettamisen merkitystä jokapäiväisessä elämässämme.
[Lue lisää] Lukuaika: 4 min. Kansalaisten osallistumiselle on sosiaalinen tilaus. Kysymys on paitsi demokratian toteutumisesta myös yhä useammin resurssien fiksusta hyödyntämisestä. Yksi viime aikoina noussut osallistumisen muoto on kansalaisdeliberaatio eli puntaroiva kansalaiskeskustelu.
[Lue lisää] Lukuaika: 6 min. Euroopan unionia ja euroaluetta on hyödyllistä tarkastella yhden kokonaisuuden rinnalla myös yksittäisten jäsenvaltioiden näkökulmasta. Yhteisistä säännöistä huolimatta on kansallisella budjettipolitiikalla ja rakennetoimilla edelleen ratkaiseva merkitys. Pandemian jälkeen tulee ratkaistavaksi sekä kärjistynyt velkaongelma että kasvupotentiaalin vahvistaminen.
[Lue lisää] Lukuaika: 6 min. Koronakriisi on yhtäältä syventänyt jo pidempään jatkunutta hoivakriisiä, toisaalta tehnyt näkyväksi hoivan ja huolenpidon merkityksen yhteiskunnan ja talouden toiminnalle. Koronakriisi ja siihen liittyvät elvytystoimet ovat mahdollisuus tuoda sosiaalinen uusintaminen talouspolitiikan ytimeen ja nähdä hoiva investointina.
[Lue lisää] Lukuaika: 4 min. Koronapandemian on katsottu vahvistaneet valtion asemaa toimijana kansainvälisessä politiikassa. Kysymys on kuitenkin monisyisempi.
[Lue lisää] Lukuaika: 5 min. Koronaepidemian myötä moni asia on muuttunut. Olosuhteiden pakosta olemme joutuneet sopeutumaan ja kehittämään nopealla tahdilla uusia toimintatapoja arkemme pyörimiseksi. Voiko koronaepidemia auttaa meitä ymmärtämään, miten ruokajärjestelmiämme on kehitettävä pitkällä tähtäimellä, jotta ruoan saatavuus pystytään turvaamaan yllättävissäkin tilanteissa?
[Lue lisää] 
