Kesäkuussa 2020 käynnistynyt Korona-sarja eroaa siten normaaleista Politiikasta-lehden juttusarjoista, että kyseessä ei ole tiukasti määritelty aihepiiri. Korona-sarjan ideana on toimia temaattisena koosteena, jotta koronaviruspandemian maailmanpolitiikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevät artikkelit löytyvät helposti yhden sarjan alta.
COVID-19 on tullut lähelle niin tutkijoita kuin tavallisia kansalaisiakin, ja sen vaikutukset ovat läpäisseet niin kansainvälistä yhteisöä kuin suomalaistan yhteiskuntaakin. Voitaneen puhua monella eri tasolla vaikuttavasta kriisistä. Näkökulmat poikkeuslakeihin, yksilöoikeuksien rajaukseen, yhteiskunnalliseen varautumiseen ja resilienssiin, kansantalouden tai jopa euro-alueen tulevaisuuteen sekä presidentin ja pääministerin välisiin valtasuhteisiin ovat kaikki, monien muiden ohella, muuttuneet viimeisten kuukausien aikana merkittävästi.
Kriisiä on tärkeä päästä ymmärtämään, eikä se aina ole helpointa kriisin keskeltä. Tässä juttusarjassa suomalaiset tutkijat kuitenkin avaavat tilannetta yleistajuisesti. Kriisiä koskevien tekstien kerääminen yhden temaattisen otsikon alle myös mahdollistaa myöhemmän analyysin siitä, miten kriisiin reagoitiin ja mitä siitä voidaan tutkimuksen kautta oppia. Tiedon kautta kriisi järjestyy eri lailla, ja myös mahdollisuudet hahmottaa laajemmin miten tästä jatketaan – kansallisesti ja kansainvälisesti – aukeavat lukijoille.
Lukuaika: 5 min. Pandemia on osoittanut tieteen ja teknologian keskeisen roolin yhteiskunnassamme. Viruksen mahdollisilla uusilla aalloilla saattaa olla vaikutuksia siihen, miten yhteiskuntaa ja ihmisiä valvotaan ja hallitaan.
[Lue lisää] Lukuaika: 4 min. Kriisi on aina ollut osa poliittista sanastoamme. Kriisien poliittinen ulottuvuus liittyy siihen, miten ne velvoittavat muuttamaan tapaamme ajatella poliittisesti, eli kykyymme hahmottaa, mikä on politiikassa mahdollista.
[Lue lisää] Lukuaika: 6 min. Kohteleeko covid-19-virus ja siihen liittyvä kriisi ihmisiä tasapuolisesti seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuoli-identiteetistä riippumatta? Mikä on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulma koronakriisin Suomessa?
[Lue lisää] Lukuaika: 5 min. Georgia torjuu koronaa sulkemalla myös vankilahenkilökuntaa sisään laitoksiin. Kaikille sisätila ei kuitenkaan ole turvapaikka.
[Lue lisää] Lukuaika: 6 min. Koronapandemia pakotti myös EU-instituutiot siirtymään etätyöskentelyyn, mukaan lukien Brysselin lobbarit. Tämä haastaa aiemmat kasvokkaisiin tapaamisiin nojanneet lobbauskäytännöt. Uusi tilanne ei kuitenkaan poista tarvetta säännellä EU-lobbausta ja tehdä siitä läpinäkyvämpää.
[Lue lisää] Lukuaika: 7 min. Fossiilisten polttoaineiden ja teollisen sivilisaation välillä on kohtalonyhteys, mutta koronaviruskriisi vahvistaa kuoppaista siirtymää kohti uusiutuvia energialähteitä. Öljykuplaa puolustetaan lähes millä hinnalla hyvänsä.
[Lue lisää] Lukuaika: 4 min. Ajatus kansakunnan immuniteetista ammentaa eugeniikan ja rotuopin historioista. Laumaimmuniteetin tavoittelu sulkee ulkopuolelleen ne, jotka eivät mahdu immuunin kansalaisen ihanteeseen.
[Lue lisää] Lukuaika: 8 min. The coronavirus pandemic has showed that the Global North is a lot more vulnerable for pandemics than was previously thought. Preparedness is only one factor in how a country fares during a pandemic.
[Lue lisää] Lukuaika: 6 min. Tiedolla oikeuttaminen ja demokratia käyvät jatkuvaa kamppailua. Miten asetelma näkyi koronaviruskriisissä?
[Lue lisää] Lukuaika: 5 min. Koronavirus vaikuttaa joihinkin ihmisiin enemmän kuin toisiin. Miten näin syntyvää eriarvoisuutta voisi vähentää? Reilu vaihtoehto huomioi oikeudenmukaisten yhteiskuntien kolme periaatetta: vapauden, tehokkuuden ja tasa-arvon.
[Lue lisää] 
