Korkeakoulupolitiikan murros

Suomalainen korkeakoulupolitiikka on ollut merkittävässä murroksessa
vuoden 2009 yliopistolain uudistuksesta lähtien. Korkeakoulujen määrää
on vähennetty fuusioin ja uudet strategiset painotukset näkyvät
korkeakoulujen profiloinnissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa
yhä suuremmissa määrin yhä yliopistojen arkea rahoitusmallin
välityksellä, vaikka yliopistolain uudistus irrotti korkeakoulut
hallinnollisesti valtiosta.

Yliopistolaiset ovat myös panneet korkeakoulujen muutokset merkille, ja viime vuosina aihetta on ruodittu uutisissa, tutkimuksissa ja jopa
näytelmissä.

Tässä juttusarjassa korkeakoulupolitiikan tutkijat avaavat akateemisen
työn muutosta, arkea yliopistolla, nykytrendejä ja niiden
vastaliikkeitä. Juttusarjan on toimittanut itsekin
korkeakoulupolitiikkaa tutkinut Politiikasta-lehden vastaava
päätoimittaja Mikko Poutanen.

shakkilauta

Kilpailukulttuuri valtaa alaa suomalaisissa yliopistoissa

Eurooppalaisen kehityksen mukaisesti myös suomalaiset yliopistot on valjastettu osaksi kansallisen kilpailukyvyn edistämistä, mikä on muuttanut yliopistotyön luonnetta. Ylilyövällä kilpailullisuudella yliopistoissa on kuitenkin myös kääntöpuolensa.

ihminen hyppii numeroilla

Numeroiden valta koulutuspolitiikassa

Numerot ovat laskennan perusta ja etenkin talousjärjestelmässä luontainen kommunikaation tapa. Numeroita käytetään talouden lisäksi yhä enemmän kertomaan myös muista yhteiskunnan osa-alueista, kuten koulutuspolitiikasta.

Scroll to Top