Äänestäjät ja ehdokkaat politiikan ilmastonmuutoksessa

Politiikan toimintaympäristö on talouden globaalin rakennemuutoksen ja kulttuurisotien temmellyksessä käymistilassa, mikä ilmenee puolueiden, ehdokkaiden ja äänestäjien jatkuvana liikkeenä. Politiikan vanhat ja uudet jakolinjat menevät limittäin ja lomittain sekä puolueiden ohjelmissa ja ehdokkaiden kannanotoissa, että äänestäjien arvoissa, identiteeteissä ja asenteissa.

 

Politiikka ei jäsenny enää perinteiseksi nelikentäksi, jossa vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus muodostaa yhden, ja sosiokulttuurinen konservatiivi–liberaali-ulottuvuus toisen jakolinjan. Äänestäjille vaaleissa avautuva valintatilanne muistuttaa pikemminkin irtokarkkihyllykköä, josta voi yhdistellä itselleen sopivan kokonaisuuden.

 

Vielä 2000-luvun alkupuolella politiikkaa katsottiin vaivaavan liiallinen keskihakuisuus ja vaihtoehdottomuus: kaikki puolueet tavoittelivat samoja äänestäjäryhmiä ja niiden ohjelmat muistuttivat toisiaan. Nykyanalyyseissa ongelmaksi nähdään päinvastoin voimakas eriytyminen. Politiikassa onkin havaittavissa polarisaatiota, mutta jakolinjojen sekoittumisen takia se on moninapaista eikä siten välttämättä pelkästään repivää ja pattitilanteisiin johtavaa. Äänestäjien ja puolueiden näkemykset ovat monihaaraisia, joten eri asiakysymyksissä voi löytyä myös yllättäviä yhtymäkohtia, intersektioita.

 

Tässä juttusarjassa tarkastellaan edellä mainittuja kehityskulkuja, joita kuvataan vuoden 2019 eduskuntavaalitutkimuksen mukaisesti yleiskäsitteellä politiikan ilmastonmuutos. Sarjan artikkelit pohjautuvat oikeusministeriön julkaisemiin tutkimuksiin äänestäjistä  ja ehdokkaista. Näiden rinnalla kirjoittajat käsittelevät artikkeleissaan ajankohtaisia kysymyksiä ja hyödyntävät laajasti erilaisia aineistoja.

 

Sarjan ovat toimittaneet Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen ja Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass.

Politiikan ja hallinnon suhde hallitusohjelmien näkökulmasta

Lukuaika: 5 min. Rajan vetäminen poliitikkojen ja viranhaltijoiden tekemien päätösten välillä on ollut ongelma kauan ennen koronaviruspandemiaa. Hallitusohjelmia tarkastelemalla voi päätellä, että Suomessa pyrkimys poliitikkojen ja virkamiesten roolien selkeyttämiseen on vahvistanut poliittista ohjausta mutta samalla politisoinut hallintoa. [Lue lisää]