Historialliset, Suomen ensimmäiset aluevaalit toimitettiin 23.1.2022. Uudenlainen vaali sekä useille äänioikeutetuille epäselväksi jäänyt vaalien merkitys ennakoivat matalaksi jäänyttä äänestysprosenttia ja keskustelua demokratian tilasta.
Maaliskuussa 2022 toimikautensa aloittavat aluevaltuustot päättävät muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, pelastustoimen palvelutasosta sekä hyvinvointialueen talousarviosta. Uusia hyvinvointialueita on 21. Poikkeuksen hyvinvointialueista muodostaa Helsingin kaupunki.
Tämä neljän artikkelin juttusarja tarkastelee aluevaaleja muun muassa vaaliohjelmien ja äänestyskäyttäytymisen näkökulmista. Sarjan artikkelien kirjoittajiin lukeutuvat Rauli Mickelsson, Theodora Helimäki, Juha Ylisalo, Kimmo Makkonen ja Marikki Pitkänen.
Kun tietoa vaalin merkityksestä on vähän, turvautuvat äänestäjät helposti vanhaan, tuttuun ja hyväksi havaittuun. Tällöin ne puolueet, joilla on pisin historia menestyvät parhaiten, koska edes jokin vaalilupauksissa on tuttua ja turvallista.
Voittiko aluevaaleissa äänestäjän etu vai puoluekuuluvuus? Lue lisää »
Ensimmäisten aluevaalien alueellisuus jäi julkisessa keskustelussa osaksi muiden asioiden varjoon. Vaalijulkisuutta leimasivat toisaalta valtakunnallinen yleispolitiikka, toisaalta paikallisuus.
Aluevaaliohjelmissa näkyi sekä varovaisuutta että puolueiden välisiä eroja Lue lisää »
