Maatiedon politiikka turvapaikkapäätöksenteossa
Maahanmuuttovirasto arvioi turvapaikkapäätöksiä tehdessään muun muassa hakijan lähtömaasta koottua maatietoa. Maatieto on kuitenkin poliittista, eikä objektiivista niin kuin usein ajatellaan.
Maahanmuutto on keskeinen yhteiskunnallinen ilmiö. Politiikasta.fi tarjoaa tutkimuksellisia näkökulmia laajaan aiheeseen.
Maahanmuuttovirasto arvioi turvapaikkapäätöksiä tehdessään muun muassa hakijan lähtömaasta koottua maatietoa. Maatieto on kuitenkin poliittista, eikä objektiivista niin kuin usein ajatellaan.
Naamioituminen ja väkivalta eivät kuulu kansalaistottelemattomuuteen. Tolkuttoman tottelemattomuuden keskiössä taas on poliittinen väkivalta ja naamioituminen, sekä tekojen moraalinen oikeuttaminen.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylvään käyttämä ilmaus turvapaikanhakijoista ”loisivina elintasosurffareina” on lyhyessä ajassa vakiintunut osaksi poliittista retoriikkaa Suomessa. Sitä voi tulkita myös merkkinä keskustaoikeistolaisen blokin vahvistumisesta ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja.
Useat selvitykset havaitsivat puutteita Maahanmuuttoviraston toiminnassa sen jälkeen, kun turvapaikanhakijoiden määrä oli noussut syksyllä 2015. Maahanmuuttovirasto kertoo kehittäneensä turvapaikkaprosessia, mutta syksyllä 2015 turvapaikkaa hakeneita parannukset eivät auta.
Suomesta kertovissa tietopaketeissa maahanmuuttajat kutsutaan mukaan työmarkkinoille, mutta ei yhteiskuntaan tai suomalaiseen kulttuuriin laajemmin. Kotoutuminen on kuitenkin vuorovaikutusta, johon tarvitaan myös paikallisia kansalaisia. Olisiko suomalaisille tarpeen tietopaketti siitä, miten kotoutumisessa voidaan tukea?
Kunnon maahanmuuttaja käy töissä, on kiitollinen mahdollisuudesta asua Suomessa eikä hetkahda rasismia kohdatessaan. Viron- ja venäjänkielisten sosiaalisen median ryhmien keskustelua koskeva analyysi osoittaa, että maahanmuuttajat pohtivat keskenään paljon sitä, ketkä ovat oikeutettuja asumaan Suomessa.
Niin kutsuttu ”pakolaiskriisi” näyttäytyy monien kansalaisyhteiskuntatoimijoiden silmissä eurooppalaisten valtioiden solidaarisuuden kriisinä ja pakolaisten vastaanottokriisinä. Nämä kriisit puolestaan ovat synnyttäneet solidaarisuutta ruohonjuuritasolla.
Iän arviointi on suomalaista turvapaikkapolitiikkaa, jossa viranomaiset toimivat eikä kukaan vaikuta kyseenalaistavan ikätestauksen käytäntöjä tai tarpeellisuutta. Monilla asiantuntijoilla on vakava huoli siitä, että menetelmillä ei saada tarkkaa tulosta varsinkaan täysi-iän kynnyksellä olevien iästä.
Uuden EU-komissaarin salkku on luotu ja esitelty niin, että se yhdistää laittoman muuttoliikkeen suoraan uhkaan EU:n turvallisuudelle ja hyödyntää kyseistä uhkakuvaa solidaarisuuden perustana.
Lisääntynyt maahanmuutto on nostanut sekä maahanmuuttajien työllisyyden että maahanmuuton vaikutuksen kantaväestön palkkoihin ja työllisyyteen keskeisiksi kysymyksiksi.