Notre Dame ja eurooppalainen kulttuuriperintö
Notre Damen katedraalin palo aiheutti surua sekä lupauksen jälleenrakentamisesta. Mitä tällöin itse asiassa surraan ja mitä oikeastaan ollaan rakentamassa uudelleen?
Identiteetin käsitteestä on tullut tärkeä teoreettinen työkalu politiikan tutkijalle. Mitä identiteetti pitää sisällään?
Notre Damen katedraalin palo aiheutti surua sekä lupauksen jälleenrakentamisesta. Mitä tällöin itse asiassa surraan ja mitä oikeastaan ollaan rakentamassa uudelleen?
Kulttuuriperintöön sidottujen arvojen eurosentrisyyden purkaminen ja dekolonisoiminen voi haastaa sen, mitä kulttuuriperintö merkitsee meille, ja tehdä näkyväksi kulttuuriperinnön poliittisuutta.
Historiankirjoitukselta on odotettu sitä ”oikeaa” eurooppalaista kertomusta, joka lopettaisi kiistelyn eurooppalaisesta identiteetistä. Historiankirjoituksen mahdollisuudet vastata näihin odotuksiin ovat kuitenkin rajalliset.
Nils-Aslak Valkeapää rakentaa saamelaista poliittista identiteettiä yhdistämällä sen maailmanlaajuiseen yhteisöön.
Hisham Matarin omaelämäkerrallinen kertomus neljännesvuosisadan yrityksestä löytää oma isä ja selvittää hänen vaiheensa Libyassa vankilassa kasvaa hienoksi moniulotteiseksi kirjaksi.
Perinnössä on kyse siitä, miten menneisyys ohjaa ”meidät”, nykyihmiset, tulevaan.
Yksi tutkija, yksi minuutti -videolla päätoimittaja Johanna Vuorelma kertoo, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vahvistetaan valtion identiteettiä.
Pyrkimys lännen käsitteelliseen tarkasteluun johtaa usein sen uudelleenmäärittelyyn. Lännen käsitteen halutaan vastaavan omia poliittisia ja moraalisia mieltymyksiä.
Vaikka identifioituminen länsimaihin esitetään usein irtautumisena vanhasta, se uusintaa varsin perinteistä geopoliittista mielikuvitusta.
Tarinankertojat kilpailevat keskenään siitä, kuka saa määritellä Euroopan oikein ja mikä on EU:n rooli määritelmässä.