Identiteetin käsitteestä on tullut tärkeä teoreettinen työkalu politiikan tutkijalle. Mitä identiteetti pitää sisällään?
Kulttuuriperintöön sidottujen arvojen eurosentrisyyden purkaminen ja dekolonisoiminen voi haastaa sen, mitä kulttuuriperintö merkitsee meille, ja tehdä näkyväksi kulttuuriperinnön poliittisuutta.
[Lue lisää]
Historiankirjoitukselta on odotettu sitä ”oikeaa” eurooppalaista kertomusta, joka lopettaisi kiistelyn eurooppalaisesta identiteetistä. Historiankirjoituksen mahdollisuudet vastata näihin odotuksiin ovat kuitenkin rajalliset.
[Lue lisää]
Nils-Aslak Valkeapää rakentaa saamelaista poliittista identiteettiä yhdistämällä sen maailmanlaajuiseen yhteisöön.
[Lue lisää]
Hisham Matarin omaelämäkerrallinen kertomus neljännesvuosisadan yrityksestä löytää oma isä ja selvittää hänen vaiheensa Libyassa vankilassa kasvaa hienoksi moniulotteiseksi kirjaksi.
[Lue lisää]
Perinnössä on kyse siitä, miten menneisyys ohjaa ”meidät”, nykyihmiset, tulevaan.
[Lue lisää]
Yksi tutkija, yksi minuutti -videolla päätoimittaja Johanna Vuorelma kertoo, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vahvistetaan valtion identiteettiä.
[Lue lisää]
Pyrkimys lännen käsitteelliseen tarkasteluun johtaa usein sen uudelleenmäärittelyyn. Lännen käsitteen halutaan vastaavan omia poliittisia ja moraalisia mieltymyksiä.
[Lue lisää]
Vaikka identifioituminen länsimaihin esitetään usein irtautumisena vanhasta, se uusintaa varsin perinteistä geopoliittista mielikuvitusta.
[Lue lisää]
Tarinankertojat kilpailevat keskenään siitä, kuka saa määritellä Euroopan oikein ja mikä on EU:n rooli määritelmässä.
[Lue lisää]
Arvio: Laura Kolbe: Yläluokka: Olemisen sietämätön vaikeus (Kirjapaja, 2014) Samoihin aikoihin kun tartun Laura Kolben teokseen Yläluokka: Olemisen sietämätön vaikeus,
[Lue lisää]
1
2
3
»
