Euroopan unioni perustettiin 1950-luvulla ja se on nykyään 28 maan yhteisö. Miltä sen politiikka ja identiteetti näyttävät 2010-luvulla?
Kulttuuriperintöön sidottujen arvojen eurosentrisyyden purkaminen ja dekolonisoiminen voi haastaa sen, mitä kulttuuriperintö merkitsee meille, ja tehdä näkyväksi kulttuuriperinnön poliittisuutta.
[Lue lisää]
Euroopan unioni on tuonut Suomelle uusia velvollisuuksia ja vastuita, mutta päivittäinen rajavalvontatyö ei ole kokenut suuria muutoksia.
[Lue lisää]
Syksyn 2018 kirjoitussarjassa pureudutaan Euroopan muuttuviin kertomuksiin keskeisten eurooppalaisten aatteiden ja ajattelijoiden johdolla.
[Lue lisää]
Mikä on eurooppalaisen oikeuden nykypäivä ja tulevaisuus?
[Lue lisää]
Should Britain bremain or brexit? Tämä oli Britannian pääministeri David Cameronin pääkysymys pääministerikausilla 2010–2015 ja etenkin 2015–2016.
[Lue lisää]
Turvallisuuden jako sisäiseen ja ulkoiseen on hallinnut niin akateemista kuin viranomaisten toimivalloista käytyä keskustelua. Miten hybridiuhat vaikuttavat sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden väliseen määritelmään?
[Lue lisää]
Eurokriisi on osoittanut, että Euroopan talous- ja rahaliitto on selvinnyt rikkomalla omia sääntöjään. Liittoa pitää kehittää, mutta miten Suomen yhteisvastuuta vastustavaa kantaa pitäisi tulkita?
[Lue lisää]
Juha Sipilän mielestä suomalainen EU-keskustelu on ”hämmästyttävän laimeaa” – ja hän on oikeassa. Miksi keskustelu EU:sta on "höttöpuhetta" ja mikä avuksi?
[Lue lisää]
Itäisen Euroopan siirtyminen demokratiaan ei ole riittänyt täyttämään odotuksia kansallisten hallintojen instituutioiden demokratisoitumisesta. Samanaikaisesti kansalaisyhteiskunta on osoittautunut rohkaisevan vahvaksi demokraattisten arvojen puolustajaksi.
[Lue lisää]
Media, poliitikot ja usein myös tutkijat toistelevat mantroja, jotka hämärtävät ja ohjailevat tulkintaamme unionin itäisten maiden demokratisaatiokehityksestä.
[Lue lisää]
1
2
3
…
7
»
