Euroopan unioni perustettiin 1950-luvulla ja se on nykyään 28 maan yhteisö. Miltä sen politiikka ja identiteetti näyttävät 2010-luvulla?
Euroopan unioni pyrkii YK:n monenkeskisen sääntöpohjaisen yhteistyön vahvistamiseen ja puolustamiseen. Suurvaltojen väliset jännitteet ja eriävät näkemykset kansainvälisen järjestelmän normiperustasta haastavat kuitenkin unionin agendaa.
‘Loot boxit’ eli yllätyslaatikoiksi kutsutut pelimekaniikat ovat viime vuosikymmenellä muodostuneet osaksi digipelien suunnittelun tukipilareita. Esimerkiksi Euroopan unionissa on kuitenkin kyseenalaistettu niiden laillisuutta ja eettisyyttä.
EU on ollut tärkeä junamatkailun helpottaja, mutta se voisi edistää kestävää liikennemuotoa vielä enemmän.
Suomea on pidetty EU-päätöksenteon mallimaana. Sitran selvitys osoittaa kuitenkin, että kansalaisten on vaikea osallistua suomalaiseen EU-päätöksentekoon. Lisäksi ennakkovaikuttamista tulisi parantaa.
Mitä yritykset, valtiot ja toiset ihmiset saavat meistä tietää? Entä mikä tieto on niin henkilökohtaista, että meidän kuuluu saada pitää se omanamme?
Tyypillisessä nykypäivän humanitaarisen avun tilanteessa ulkomaalaiset johtajat koordinoivat operaatioita turvallisilta alueilta, kun taas varsinaista apua antavat paikalliset yhteistyökumppanit konfliktialueilla.
Uuden EU-komissaarin salkku on luotu ja esitelty niin, että se yhdistää laittoman muuttoliikkeen suoraan uhkaan EU:n turvallisuudelle ja hyödyntää kyseistä uhkakuvaa solidaarisuuden perustana.
Talouskurista ja uusliberalismista käyty keskustelu avaa kiinnostavia yhteyksiä talouden ja politiikan suhteesta talous- ja rahaliiton kehittämisessä.
Markkinakurin voimistamiseen euroalueen talousohjauksessa liittyy sekä periaatteellisia että käytännön ongelmia, jotka tekevät siitä ristiriitaisen politiikkatavoitteen.
Uusliberalistisen ideologian kiinnostus yhteisöllisyyttä kohtaan näkyy maaseutupoliittisissa ohjelmissa, joissa rakennetaan uutta moraalista kansalaisuutta.
