Euroopan unioni perustettiin 1950-luvulla ja se on nykyään 28 maan yhteisö. Miltä sen politiikka ja identiteetti näyttävät 2010-luvulla?
Emmanuel Macron painottaa retoriikassaan historiallisuutta, välttämättömyyttä ja Ranskan arvoja. Eläkeuudistus on saanut kansan kaduille, kritiikki saattaa hyödyttää Marine Le Penin Rassemblent Nationalea ensi kevään eurovaaleissa.
Vuosituhannen alun talous- ja finanssikriisi kyseenalaisti Euroopan unionin perustoimintaperiaatteet, joiden piti turvata vakaa talous ja tuottaa hyvinvointia kaikille eurooppalaisille. Samalla se osoitti, miten pitkälle EU nojaa markkinaohjaukseen pyrkiessään vahvistamaan talousjärjestelmän hyväksyttävyyttä.
Suomen kolmas tasavalta: Hallitsemistapa EU-aikakaudella -teos tarjoaa ohutta tulkintaa Euroopan unionista ja Suomen EU-jäsenyydestä.
Marinin hallituksen EU-politiikan yleislinja on määrittynyt yhteistyökyvyn, rakentavuuden ja eurooppalaisen lisäarvon kaltaisten tyhjien käsitteiden kautta. Niiden takaa on ollut vaikea nähdä, missä asioissa hallitus on ollut valmis edistämään eurooppalaisia aloitteita, ja mitkä ovat olleet niitä Suomen kansallisia etuja, joita hallitus on päättäväisesti ajanut.
Euroopan unioni pyrkii YK:n monenkeskisen sääntöpohjaisen yhteistyön vahvistamiseen ja puolustamiseen. Suurvaltojen väliset jännitteet ja eriävät näkemykset kansainvälisen järjestelmän normiperustasta haastavat kuitenkin unionin agendaa.
‘Loot boxit’ eli yllätyslaatikoiksi kutsutut pelimekaniikat ovat viime vuosikymmenellä muodostuneet osaksi digipelien suunnittelun tukipilareita. Esimerkiksi Euroopan unionissa on kuitenkin kyseenalaistettu niiden laillisuutta ja eettisyyttä.
EU on ollut tärkeä junamatkailun helpottaja, mutta se voisi edistää kestävää liikennemuotoa vielä enemmän.
Suomea on pidetty EU-päätöksenteon mallimaana. Sitran selvitys osoittaa kuitenkin, että kansalaisten on vaikea osallistua suomalaiseen EU-päätöksentekoon. Lisäksi ennakkovaikuttamista tulisi parantaa.
Mitä yritykset, valtiot ja toiset ihmiset saavat meistä tietää? Entä mikä tieto on niin henkilökohtaista, että meidän kuuluu saada pitää se omanamme?
Tyypillisessä nykypäivän humanitaarisen avun tilanteessa ulkomaalaiset johtajat koordinoivat operaatioita turvallisilta alueilta, kun taas varsinaista apua antavat paikalliset yhteistyökumppanit konfliktialueilla.
