Media on keskeinen yhteiskunnallinen toimijia, vallan vahtikoira. Mitä sen rooliin kuuluu ja miten se siitä suoriutuu?
Global Compact for Migration -asiakirjan ympärillä käyty valeuutisointiin nojaava keskustelu on esimerkki siitä, miten kansainvälisiä prosesseja demonisoimalla pyritään saavuttamaan poliittisia voittoja kotimaassa.
[Lue lisää]
Rajan turvallisuus on koettua ja elettyä turvallisuutta. Kuinka sitä on koettu Suomen rajakaupungeissa, kun syksyllä 2015 maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi?
[Lue lisää]
Aikaamme määrittävä politisoituminen edellyttää myös aiempaa poliittisempaa journalismia. Puolueettomuuden nimiin vannovalle toimittajakunnalle muutos on kivulias. Ideologisesti sitoutunut journalismi voi kuitenkin palvella demokratiaa.
[Lue lisää]
Teatteriesitys Kikka Fan Club nostaa esille useita yhä ajankohtaisia kysymyksiä viihdetaiteilijan toimijuuden sukupuolittuneista ehdoista ja niiden määrittelystä sekä siitä, miten toimijuudesta taistellaan.
[Lue lisää]
Orbánin johtamassa Unkarissa valtaa keskitetään, ja sama on median kohtalo. Poliittinen keskustelu on korvattu yksipuolisella propagandalla eikä loppua näy.
[Lue lisää]
Millä tavalla politiikan asiantuntijoiksi nimetyt henkilöt ovat hankkineet tietämyksensä, ja miksi juuri heidät on valittu kommentoimaan tapahtumia sanomalehden sivuille? Esimerkkitapauksena presidentinvaalit 2018.
[Lue lisää]
Aasia-uutisoinnissa pitäisi raivata tilaa Kim Jong-unilta kiinalaisille eläkeläisille.
[Lue lisää]
Huumori on keino saada huomiota ja erottautua ärsyketulvassa. Samalla tahalliset ja tahattomat huumorikohut ovat vakiintumassa osaksi mediamaisemaamme.
[Lue lisää]
Suomalaisessa journalismissa korostuvat usein luottavaiset, katkerat ja kyyniset tarinaprofiilit. Ehkä Uutisraportin ja Noin viikon uutisten kepeä satiiri toimi hetken näiden sävyjen vastapainona.
[Lue lisää]
Miespoliitikoiden pettämiskohut ja siitä uutisoiminen sekä moraalipaniikki toistavat ja uudelleenrakentavat melko perinteistä kuvaa miespoliitikoista.
[Lue lisää]
1
2
3
4
»
