Media

Media on keskeinen yhteiskunnallinen toimijia, vallan vahtikoira. Mitä sen rooliin kuuluu ja miten se siitä suoriutuu?

hengitysmaskeja

Politiikka näkyi koronakevään tiedeuutisoinnissa

Suomi, Ruotsi ja Japani toimivat keskenään eri tavoin kevään 2020 koronakriisissä. Tämä näkyi myös siinä, kuinka maiden valtalehdet uutisoivat koulujen sulkemisesta ja siihen kytkeytyvästä lasten sairastuvuutta ja tartuttavuutta koskevasta tieteellisestä tiedosta.

Hurrikaanien pitkät jäljet

Suomalaisessa mediassa hurrikaaneja koskeva uutisointi keskittyy listaamaan kulloinkin Yhdysvalloissa maihin iskeneen hurrikaanin kuolonuhrien ja taloudellisten tuhojen määrää. Tällainen uutisointi voi pahimmillaan irrottaa hurrikaanit niiden laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Pääministeri Sanna Marin

Maailman nuorimmasta pääministeristä Bile-Sannaksi

Suomen pääministeri Sanna Marinin ympärillä elokuussa vellonutta mediakohua tulee arvioida osana laajempaa kertomusta poikkeuksellista mediahuomiota nauttineesta pääministeristä. Kertomus Marinista on rakentunut sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa, ja siinä vuorottelevat niin poliittiset kuin intiimitkin kuvastot.

mielenosoitus Ukrainan puolesta

Sotauutisointi on propagandan läpäisemää

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on syrjäyttänyt pandemian päivittäisiä uutisia hallitsevana kriisinä. Kansainvälisten konfliktien leimahtaessa uutismedian on vaikea pitäytyä riippumattomana oman maan hallinnosta.

Epätoivon patrioottien kohtalon hetket

Venäjän televisio on sotapropagandakone, mutta toimittajien selviytymiskeinot koneiston sisällä ovat monet. Niihin kuuluu epätoivoa ja kyynisyyttä, mutta myös käytännöllisiä valintoja.

Anteeksipyytämisen ja -antamisen politiikasta

Julkisiin anteeksipyyntöihin liittyvä mitätöinti ja vähättely voi olla eräänlainen kollektiivinen väistöliike kipeiden tapahtumien edessä. Anteeksipyytämisen tarkempi ymmärtäminen vaatisi tunnustamaan jonkin ongelmallisen ilmiön olemassaolon, mikä puolestaan velvoittaisi etsimään yhteisiä ratkaisuja.

Valta- ja vastamedia kirjoittavat tunteella, mutta eri tavoin

Äärioikeiston liikehdinnästä Suomessa kirjoitetaan tunteella ja tunteisiin vedoten sekä valtajulkisuudessa että sitä kritisoivassa vastajulkisuudessa. Näiden välisenä keskeisenä erona ovat julkaisujen erilainen arvopohja, ilmaisutavat ja tyyli, jotka määrittävät uutisoinnin tunnerakenteita.

Vieritä ylös