Ulkopolitiikka

Ulkopolitiikan tutkimus on laaja ja monitahoinen ala. Politiikasta.fi tarjoaa ulkopolitiikan analyyseja monesta eri näkökulmasta.

Kirja-arvio: Uusi näkökulma ulkopolitiikan tutkimukseen

Suomen ulkopolitiikan tutkimus ei ole globaalien ongelmien maailmassa ollut viime aikoina tutkijoiden suosiossa. Professori Vilho Harlen kirja kannustaa tutkijoita alan tutkimuksen pariin ja rohkaisee pohtimaan, millaisia haasteita Suomen ulkopolitiikka kohtaa Nato-jäsenyyden myötä.

Kovan turvallisuuden hallitus

Vuonna 2019 laadittu hallitusohjelma viitoitti tietä kohti arvopohjaista, globaalia ulkopolitiikkaa. Keväällä päättyvästä hallituskaudesta tuli kuitenkin kovan turvallisuuden ajanjakso, jonka aikana Suomi päätti hakeutua Natoon ja vahvistaa sotilaallista voimaansa.

mielenosoitus Ukrainan puolesta

Sotauutisointi on propagandan läpäisemää

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on syrjäyttänyt pandemian päivittäisiä uutisia hallitsevana kriisinä. Kansainvälisten konfliktien leimahtaessa uutismedian on vaikea pitäytyä riippumattomana oman maan hallinnosta.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg tervehtivät toisiaan.

Ukrainan liittoutumattomuus ja John Stuart Millin haittaperiaate

Useimmat sodat päättyvät jonkinlaiseen vastavuoroiseen rauhansopimukseen. Mitä nopeammin sellainen onnistutaan solmimaan, sitä nopeammin tappaminen ja tuhoaminen Ukrainassa loppuvat ja sitä pienempi on riski, että sota edelleen laajenee – mahdollisesti kohti jopa ydinsotaa. Konfliktin keskeinen kysymys koskee sotilaallista liittoutumista.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi työvierailullaan Pariisissa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin maanantaina 21. maaliskuuta 2022.

Kuka määrittelee Suomen ulkopoliittisen linjan?

Ulkopolitiikan työnjakoa pääministerin ja presidentin välillä ei ole selkeästi eroteltu. Tällä voi olla seurauksia. Pahimmassa skenaariossa presidentin tai pääministerin toimintatavat halvaannuttavat ulkopoliittisen päätöksenteon tai jopa kyseenalaistavat maamme turvallisuuden.

Ukrainasta, liberalismista, realismista ja konstruktivismista

Ukrainan sotaa on haluttu selittää erityisesti realismin teoriaperinteen näkökulmasta, mutta realismin painotus ei tarjoa moniulotteista kuvaa konfliktista eikä tarjoa yksinään pohjaa sen ratkaisulle.  Keskinäisriippuvuuden, identiteettien ja vapauden erilaiset merkitykset tulisi analyyseissa myös huomioida.

Scroll to Top