Osmo Apunen – Suomen ulkopolitiikan juurisyiden etsijä
Osmo Apunen tunnettiin Suomen ulkopolitiikan ja idänsuhteiden tutkijana. Apunen oli ulkopolitiikan tutkimuksen vuoropuhelija, joka tavoitteli tulevaisuuden ymmärtämistä historian avulla.
Ulkopolitiikka
Ulkopolitiikan tutkimus on laaja ja monitahoinen ala. Politiikasta.fi tarjoaa ulkopolitiikan analyyseja monesta eri näkökulmasta.
Kirja-arvio: Uusi näkökulma ulkopolitiikan tutkimukseen
Suomen ulkopolitiikan tutkimus ei ole globaalien ongelmien maailmassa ollut viime aikoina tutkijoiden suosiossa. Professori Vilho Harlen kirja kannustaa tutkijoita alan tutkimuksen pariin ja rohkaisee pohtimaan, millaisia haasteita Suomen ulkopolitiikka kohtaa Nato-jäsenyyden myötä.
Kovan turvallisuuden hallitus
Vuonna 2019 laadittu hallitusohjelma viitoitti tietä kohti arvopohjaista, globaalia ulkopolitiikkaa. Keväällä päättyvästä hallituskaudesta tuli kuitenkin kovan turvallisuuden ajanjakso, jonka aikana Suomi päätti hakeutua Natoon ja vahvistaa sotilaallista voimaansa.
Tuleeko sota, jos Suomi liittyy Natoon?
Politiikasta sai eräästä suomalaisesta koulusta kiperän kysymyksen. Aihe herättää huolta ja on niin ajankohtainen, että toimituskuntamme päätti pyytää siihen näkemystä kahdelta eri alan asiantuntijaprofessorilta.
Sotauutisointi on propagandan läpäisemää
Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on syrjäyttänyt pandemian päivittäisiä uutisia hallitsevana kriisinä. Kansainvälisten konfliktien leimahtaessa uutismedian on vaikea pitäytyä riippumattomana oman maan hallinnosta.
Ukrainan liittoutumattomuus ja John Stuart Millin haittaperiaate
Useimmat sodat päättyvät jonkinlaiseen vastavuoroiseen rauhansopimukseen. Mitä nopeammin sellainen onnistutaan solmimaan, sitä nopeammin tappaminen ja tuhoaminen Ukrainassa loppuvat ja sitä pienempi on riski, että sota edelleen laajenee – mahdollisesti kohti jopa ydinsotaa. Konfliktin keskeinen kysymys koskee sotilaallista liittoutumista.
Kuka määrittelee Suomen ulkopoliittisen linjan?
Ulkopolitiikan työnjakoa pääministerin ja presidentin välillä ei ole selkeästi eroteltu. Tällä voi olla seurauksia. Pahimmassa skenaariossa presidentin tai pääministerin toimintatavat halvaannuttavat ulkopoliittisen päätöksenteon tai jopa kyseenalaistavat maamme turvallisuuden.
Ukrainasta, liberalismista, realismista ja konstruktivismista
Ukrainan sotaa on haluttu selittää erityisesti realismin teoriaperinteen näkökulmasta, mutta realismin painotus ei tarjoa moniulotteista kuvaa konfliktista eikä tarjoa yksinään pohjaa sen ratkaisulle. Keskinäisriippuvuuden, identiteettien ja vapauden erilaiset merkitykset tulisi analyyseissa myös huomioida.
”Ei tuumaakaan” – Naton laajentumisen juuret, vaihtoehdot ja opetukset
Naton laajentumisesta kylmän sodan päättymisen jälkeen 1990-luvulla käydyssä suurvaltapelissä Yhdysvallat pyrki ajamaan kahta raidetta liberaalin turvallisuusjärjestyksen vahvistamiseksi. Historiantutkija Mary Sarotten tuore teos kertoo epäonnistumiseen päättyneen tarinan ja esittelee vaihtoehtoisen historian.
Mihin tarvitsemme kansainvälisiä liittoumia?
Kansainvälisen politiikan kentällä 2020-luku on alkanut riitaisissa merkeissä. Eripuran kasvaessa valtioiden välisissä suhteissa on myös keskustelu erilaisista liittoumista yleistynyt.
