Ranska on edelleen Euroopan vaikutusvaltaisimpia maita Saksan ohella. Ranskan kulttuurinen ja poliittinen vaikutus näkyy vahvasti kansainvälisessä järjestelmässä.
Emmanuel Macron painottaa retoriikassaan historiallisuutta, välttämättömyyttä ja Ranskan arvoja. Eläkeuudistus on saanut kansan kaduille, kritiikki saattaa hyödyttää Marine Le Penin Rassemblent Nationalea ensi kevään eurovaaleissa.
Huhtikuussa järjestettävissä vaaleissa on ensi kertaa ehdokkaina kolme naista, jotka tuovat esiin feministisiä kannanottoja. Istuva presidentti Macron kampanjoi oikealle ja vasemmalle.
Sen jälkeen, kun oikeistopopulistisen Rassemblement National -puolueen puheenjohtajaksi valittiin aikaisemman johtajan Jean-Marie Le Penin tytär Marine, puoleen kieli siistiytyi, mutta konservatiiviset arvot ja maahanmuuton vastustus pysyivät. Nyt Marine Le Penistä povataan presidenttiä.
Kun Ranskan entinen presidentti Nicholas Sarkozy nousi valtaan, hän puhui avoimuudesta ja halusi tuulettaa kabinettipolitiikkaa. Nyt hänet on itse tuomittu lahjonnasta. Tuomio enteilee ranskalaisen poliittisen kulttuurin muutosta, jota kansalaisliike keltaliivitkin on peräänkuuluttanut.
Tunnustuksettomuutta eli laïcité-periaatetta pidetään Ranskan tasavallan neljäntenä arvona – vapauden, veljeyden ja tasa-arvon lisäksi. Edeltäjiensä tavoin presidentti Macronin tavoitteena on luoda tasavallan islam, jolla islam sopeutuisi Ranskaan. Valtion liika puuttuminen islamiin voidaan kriitikkojen mukaan nähdä kuitenkin laicité-periaatteen vastaisena.
Ranskassa kohutaan hijab-hunnusta. Keskustelussa on kyse tasavallan arvoista, kuulumisesta ja siitä, miten islam halutaan nähdä. Hijabfobia ilmentää samalla islamfobiaa, joka on nousussa kaikkialla Euroopassa.
Keskustelu Saksan talouspolitiikan suuresta linjasta on herättänyt keskustelua EU:n elpymisrahastopäätöksen jälkeen. Onko Saksa myynyt periaatteensa?
Millaisia haasteita kohtaa EU-neuvotteluja käynyt presidentti Emmanuel Macron kotimaassaan tulevana syksynä? Ja millaiset asetelmat ovat tuleviin presidentinvaaleihin?
Hyvän ja pahan välinen vastakkainasettelu sekä eliitinvastaisuus ovat keskeinen osa Ranskan keltaliivien retoriikkaa. Millainen vaikutus liikkeellä oli eurovaaliasetelmiin? Miten se suhteutuu Ranskan poliittiseen järjestelmään, joka on muuttunut parissa vuodessa ratkaisevasti?
Notre Damen katedraalin palo aiheutti surua sekä lupauksen jälleenrakentamisesta. Mitä tällöin itse asiassa surraan ja mitä oikeastaan ollaan rakentamassa uudelleen?
