Uskonto

Uskonto yhteiskunnallisena ilmiönä on osa politiikan tutkimuksen kenttää.

raamattu

”Raamattu-käräjät” on käyty

Se, että jokin uhkaus tai loukkaus ”perustuu Raamattuun”, ei oikeuta sanomaan mitä tahansa toisesta ihmisestä. Käräjäoikeus piti Räsäsen puheita loukkaavina, vaikka ei katsonut niiden täyttävän kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkkejä.

Onko uskonnolla merkitystä nykypäivän politiikassa?

Vaikka moni on sitä mieltä, että uskonto ei saisi liiaksi vaikuttaa julkisuudessa, erilaiset uskontoon liittyvät puhetavat näkyvät politiikassamme edelleen. Uusi tutkimushanke selvittää, miten uskonnollinen puhe eduskunnassa vaikuttaa politiikkaan ja miten politiikalla oikeutetaan tiettyjen uskonnollisten yhteisöjen etuoikeuksia tai oikeuksien loukkaamista.

Ahvio: Vasemmisto vapautta ja uskoa vastaan

Sananvapaus uhattuna Suomessa -teos keskittyy nimensä mukaisesti argumentoimaan, että erityisesti konservatiivisesti ja uskonnollisesti ajattelevien ihmisten sananvapaus on tämän päivän Suomessa uhattuna.

Uskonto, ihmisoikeudet ja Euroopan kriisiajattelu

Nyky-Euroopan keskeisimpiä ja latautuneimpia keskustelun aiheita on, miten ”hallita” uskontojen monimuotoisuutta sekä lisääntyneen monimuotoisuuden ja sen uudenlaisten muotojen seurauksia eurooppalaisissa yhteiskunnissa.

Seurakuntavaalit demokratian stressitestinä

Kirkon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi vaalijulkisuutta parempi keino on tuoda kirkon ydinsanomaa esiin yhä epäoikeudenmukaisemmaksi käyvässä maailmassa. Kirkon ydinsanomaan nivoutuvat niin luomakuntaa kohtaava ilmastonmuutos kuin ihmisarvo ja ihmisoikeudet laajasti määriteltyinä.

Emmanuel Macron ja tasavallan islam

Ranskan presidentti Emmanuel Macron valmistelee rakenteellista uudistusta islamin asemasta Ranskassa. Uudistuksen myötä keskiöön nousevat tasavallan arvot ja laïcité-periaate.

Vieritä ylös