Uskonto yhteiskunnallisena ilmiönä on osa politiikan tutkimuksen kenttää.
Se, että jokin uhkaus tai loukkaus ”perustuu Raamattuun”, ei oikeuta sanomaan mitä tahansa toisesta ihmisestä. Käräjäoikeus piti Räsäsen puheita loukkaavina, vaikka ei katsonut niiden täyttävän kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkkejä.
Vaikka moni on sitä mieltä, että uskonto ei saisi liiaksi vaikuttaa julkisuudessa, erilaiset uskontoon liittyvät puhetavat näkyvät politiikassamme edelleen. Uusi tutkimushanke selvittää, miten uskonnollinen puhe eduskunnassa vaikuttaa politiikkaan ja miten politiikalla oikeutetaan tiettyjen uskonnollisten yhteisöjen etuoikeuksia tai oikeuksien loukkaamista.
Kreikka on länsimainen demokratia, jossa kirkolla on paljon yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Valta tekee kirkosta myös arvokeskustelun suunnannäyttäjän, niin hyvässä kuin pahassa.
Luterilaisuuden vaikutus suomalaisen yhteiskunnan syvärakenteisiin on kuin kaapissa oleva salaisuus: kaikki tietävät kaapin olemassaolon, mutta kukaan ei oikein halua tai viitsi katsoa sen sisään nähdäkseen, mitä siellä tarkalleen ottaen on. Tutkimus vaatii usean tieteenalan yhteistyötä.
Ilmastoaktivismin leimaamisessa kultiksi ja lahkoksi on kyse puheesta, jossa aktivismista maalataan epärationaalinen, liian tunteellinen, fundamentalistinen ja epäoikeutettu kuva.
Sananvapaus uhattuna Suomessa -teos keskittyy nimensä mukaisesti argumentoimaan, että erityisesti konservatiivisesti ja uskonnollisesti ajattelevien ihmisten sananvapaus on tämän päivän Suomessa uhattuna.
Nyky-Euroopan keskeisimpiä ja latautuneimpia keskustelun aiheita on, miten ”hallita” uskontojen monimuotoisuutta sekä lisääntyneen monimuotoisuuden ja sen uudenlaisten muotojen seurauksia eurooppalaisissa yhteiskunnissa.
Kirkon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi vaalijulkisuutta parempi keino on tuoda kirkon ydinsanomaa esiin yhä epäoikeudenmukaisemmaksi käyvässä maailmassa. Kirkon ydinsanomaan nivoutuvat niin luomakuntaa kohtaava ilmastonmuutos kuin ihmisarvo ja ihmisoikeudet laajasti määriteltyinä.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron valmistelee rakenteellista uudistusta islamin asemasta Ranskassa. Uudistuksen myötä keskiöön nousevat tasavallan arvot ja laïcité-periaate.
Arkkipiispanvaalin ehdokasasettelu avaa useita vaikutuksiltaan kauaskantoisia valintoja: nouseeko kirkon johtohahmoksi perinteitä korostava säilyttäjä vai keskusteleva uudistaja, osallistava johtaja vai hierarkioita säilyttävä linjajohtaja?
