Osmo Apunen – Suomen ulkopolitiikan juurisyiden etsijä
Osmo Apunen tunnettiin Suomen ulkopolitiikan ja idänsuhteiden tutkijana. Apunen oli ulkopolitiikan tutkimuksen vuoropuhelija, joka tavoitteli tulevaisuuden ymmärtämistä historian avulla.
Venäjä
Venäjän poliittinen järjestelmä on käynyt läpi suuria muutoksia Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Miltä näyttää tämän päivän Venäjä?
Kyyninen yhteiskunta: Cornelius Castoriadis Venäjän politiikan tutkijana
Cornelius Castoriadiksen mukaan venäläinen yhteiskunta koki 1900-luvun jälkipuoliskolla historiallisen muutoksen, kun byrokraattisesti hallitun yhteiskunnan rinnalle kasvoi sotilashallinto.
Propagandan voima
Toistakymmentä tuhatta suomalaista lähti Neuvostoliittoon 1930-luvulla neuvostopropagandan houkuttelemina. Pakkotyöhön tuomittuja siirtolaisia motivoimaan lähetettiin suomalaisia puoluetyöntekijöitä, joiden haasteena oli ylittää propagandan ja todellisuuden välinen kuilu.
Venäjällä feministit tekevät politiikkaa toisin
Feministit ovat ottaneet näkyvän roolin sodanvastaisessa toiminnassa Venäjällä. Heidän ketteryytensä uudessa tilanteessa johtuu muun muassa siitä, että he tekevät politiikkaa monin tavoin toisin kuin valtaapitävät.
DocPoint-arvio: Venäläisen yhteiskunnan terrori näkyy kouluissa ja sosiaalisessa mediassa
Sosiaalisen median kanavat välittävät kenen tahansa katsottavaksi kaikkea lasten kertomuksista aamupalastaan ja koulumatkastaan aina laajennettuihin itsemurhiin saakka. Dokumenttielokuva Manifesto on karu kuvaus venäläisten lasten arjesta väkivallan ja sen uhan keskellä.
DocPoint-arvio: ”Kuin aika olisi pysähtynyt”
Maaliskuussa 2022 venäläiset sotilaat surmasivat kymmeniä siviilejä Pohjois-Ukrainassa sijaitsevassa Butshan kaupungissa. When Spring Came to Bucha kertoo elämästä Venäjän joukkojen lähdön jälkeen.
Venäjän joukkotuhoaseet ja hyökkäyssota Ukrainassa, osa 2
Venäjän presidentti Vladimir Putinin signaalit ydinaseiden käyttämisestä Ukrainan vastaisessa hyökkäyssodassa ovat herättäneet huolta ja keskustelua. Taktisiin ydinaseisiin turvautuminen olisi todennäköisintä vasta sodan muuttuessa Venäjän kannalta ”eksistentiaaliseksi”. Suurempi huoli voikin olla Venäjän ydinarsenaalin kohtalo sodan jälkeisenä aikana.
Venäjän joukkotuhoaseet ja hyökkäyssota Ukrainassa, osa I
Pelko joukkotuhoaseiden käytöstä Euroopassa on nostanut päätään Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Kemiallisilla aseilla on pitkä historia Venäjän ja Neuvostoliiton sotilaallisessa ajattelussa, mutta jos maa tänä päivänä päättäisi käyttää niitä, seuraukset saattaisivat jäädä joukkotuhoa marginaalisemmaksi.
Venäjän ydinasekiristys ja pelotepolitiikan tulevaisuus
Venäjä on aiheuttanut hyökkäyssodallaan Ukrainassa mittavaa tuhoa ja inhimillistä kärsimystä. Lisäksi maa on uhkapuheillaan langettanut taisteluiden ylle ydinsodan uhkan. Miten Venäjän ydinasepuhetta tulisi tulkita?
Suomen venäjänkielisten suhtautuminen mediaan ja sotaan
Luottamuksella suomalaiseen mediaan on huomattava yhteys Venäjän sotatoimien hyväksymiseen Suomen venäjänkielisten näkemyksissä. Vastaajat eivät kuitenkaan jakaannu suoraviivaisesti sodan kannattajiin ja vastustajiin.
