”Kadonneen tutkimusraportin” näkökulma Suomeen idän ja lännen välissä
Antti Eskolan 1960-luvulla laatima, julkaisematon tutkimusraportti valaisee yllättävästi suomalaisten kääntymistä Natoon liittymisen kannalle.
Venäjä
Venäjän poliittinen järjestelmä on käynyt läpi suuria muutoksia Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Miltä näyttää tämän päivän Venäjä?
Kirja-arvio: Siitä oikeasta fasismista
Fasismi mainitaan usein esimerkiksi Venäjän sotapropagandassa. Jason Stanley kuvaa kirjassaan, miten fasismi on hivuttautunut demokraattisiin järjestelmiin 2000-luvulla.
Huumori kukoistaa sodan alla Ukrainassa
Ukrainalaiset kokoontuvat sodan keskellä nauramaan stand up -klubeille. Huumori muistuttaa tarpeettoman kuoleman ja tuhon mielettömyydestä, mutta samalla myös toivosta.
”Kun veljistä tuli Natoon pyrkiviä natseja, vaihtoehdoksi jäi teloitusrangaistus” – näin Venäjä oikeuttaa hyökkäyssodan Ukrainassa
Venäjä on oikeuttanut hyökkäyksensä Ukrainaan paitsi vetoamalla pyrkimykseen estää Naton laajeneminen, myös väittämällä puhdistavansa naapurimaansa natseista. Mikä rooli fasisminvastaisella retoriikalla on, ja mistä Kreml sen alkujaan ammensi?
Tuleeko sota, jos Suomi liittyy Natoon?
Politiikasta sai eräästä suomalaisesta koulusta kiperän kysymyksen. Aihe herättää huolta ja on niin ajankohtainen, että toimituskuntamme päätti pyytää siihen näkemystä kahdelta eri alan asiantuntijaprofessorilta.
”Ja Rosatom on varmasti erittäin hyvä toimija myös Fennovoimalle” – kuinka kansanedustajat perustelivat venäläistä ydinvoimakytköstä
Venäjä miehitti Krimin niemimaan keväällä 2014. Kärjistyneestä geopoliittisesta tilanteesta huolimatta eduskunta hyväksyi samana vuonna Fennovoiman ydinvoimalahankkeen, jossa keskeisessä roolissa oli venäläinen valtionyhtiö Rosatom.
YK:n tulevaisuus Venäjän hyökättyä Ukrainaan
Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan monenkeskisen yhteistyön ja YK:n katsottiin olevan kriisissä. Miten Ukrainan tilanne vaikuttaa YK:n ja kansainvälisen rauhan ja turvallisuutta ylläpitävän arkkitehtuurin ylläpitämiseen?
Ukrainan sota ja 1990-luvun opetukset
Viimeistään Venäjän Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022 aloittaman laajamittaisen sodan valossa näyttää selvältä, että kestävän, yhteisen eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän rakentamisessa 1990-luvulla epäonnistuttiin kylmän sodan jälkeen. Venäjän kokema uhka Naton laajentumisesta on helppo nähdä sodan välittömänä syynä, mutta mikä olisi ollut realistinen vaihtoehto?
Epätoivon patrioottien kohtalon hetket
Venäjän televisio on sotapropagandakone, mutta toimittajien selviytymiskeinot koneiston sisällä ovat monet. Niihin kuuluu epätoivoa ja kyynisyyttä, mutta myös käytännöllisiä valintoja.
Putinin sotaisa historiapolitiikka
Kun Vladimir Putin nousi kolmannen kerran Venäjän presidentiksi hän muutti presidentinkaudet kahteen rajoittanutta perustuslakia. Tuolloin Venäjällä alkoi demokraattisten rakenteiden nopea heikentäminen. Samalla käynnistyi toimia historian haltuun ottamiseksi.
