Podcast: Luokkasamastuminen Suomessa 2010-luvulla
Valtio-opin tutkijatohtori Aino Tiihonen kertoo Politiikasta-podcastissa yhteiskuntaluokan ja puoluevalinnan sekä arvojen ja asenteiden yhteydestä.
demokratia
Demokratia on kansanvaltaa, mutta miten se toimii ja millaisia merkityksiä sille annetaan?
Kirja-arvio: Siitä oikeasta fasismista
Fasismi mainitaan usein esimerkiksi Venäjän sotapropagandassa. Jason Stanley kuvaa kirjassaan, miten fasismi on hivuttautunut demokraattisiin järjestelmiin 2000-luvulla.
Kysy Politiikasta: Mitä on propaganda?
Propaganda on harkittua, suunniteltua ja järjestelmällistä suostuttelevaa viestintää, jonka tarkoitus on ohjata kohdeyleisön käsityksiä, asenteita ja käyttäytymistä haluttuun suuntaan.
Maailman nuorimmasta pääministeristä Bile-Sannaksi
Suomen pääministeri Sanna Marinin ympärillä elokuussa vellonutta mediakohua tulee arvioida osana laajempaa kertomusta poikkeuksellista mediahuomiota nauttineesta pääministeristä. Kertomus Marinista on rakentunut sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa, ja siinä vuorottelevat niin poliittiset kuin intiimitkin kuvastot.
Politiikasta-raati: Kansainvälisten suhteiden tutkimuksen sokeat pisteet
Akateeminen tutkimus suosii tiettyjä suuntauksia ja painotuksia. Samalla määritellään sitä, millainen tutkimus on tärkeää ja huomionarvoista – ja myös sitä, mikä ei ole. Neljä kansainvälisten suhteiden tutkijaa kertoo, mitkä ovat alan sokeita pisteitä.
Kansalaiset mukaan suomalaiseen EU-päätöksentekoon
Suomea on pidetty EU-päätöksenteon mallimaana. Sitran selvitys osoittaa kuitenkin, että kansalaisten on vaikea osallistua suomalaiseen EU-päätöksentekoon. Lisäksi ennakkovaikuttamista tulisi parantaa.
Demokratiakasvatus, deliberatiivinen demokratia ja poliittiset tunteet
Yhteiskunnallista kasvatusta pohdittiin jo politiikan teorian syntyessä. Huoli demokratian kriisistä on ladannut odotuksia erityisesti koulujen demokratiakasvatukselle.
Kaikki mukaan? Pohdintoja osallistuvan budjetoinnin inklusiivisuudesta
Osallistuvan budjetoinnin tavoite on tarjota kunnan asukkaille tasavertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten julkisia varoja käytetään. Tavoitteen toteutumista haastavat tietoon, osallistumisen eriytymiseen ja kuntien osallistumisresursseihin liittyvät kysymykset.
Voivatko kunnat ratkaista demokratian kriisin?
Kunnilta odotetaan yhä enemmän toimia sen eteen, että kansalaiset pääsisivät laajemmin mukaan päätöksentekoon. Niillä voikin olla merkittävä rooli demokratian kriisin selättämisessä, mutta tähän rooliin liittyy myös rajoitteita ja haasteita.
Suomalaisen yliopistodemokratian ongelmat
Korkeakoulupoliittiset muutokset ovat tuoneet suomalaisihin yliopistoihin julkisjohtamisesta kumpuavan managerialistisen johtamistavan sekä paineen olla taloudellisesti kilpailukykyisiä.
