Historia on erottamaton osa politiikan ja yhteiskunnan tutkimusta.
Timo Miettisen teos Eurooppa, poliittisen yhteisön historia tarkastelee laajaa kirjoa eurooppalaista poliittista ja yhteiskunnallista aateperintöä aina antiikin klassiselta kaudelta maailmansotien väliselle aikakaudelle. Teoksen ytimessä on kysymys vastauksista eurooppalaisen moninaisuuden ja yhteistyön ongelmiin.
Aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helon suurteos taustoittaa Yhdysvaltain nykyiseen kahtiajakoon johtaneen pitkän historian aatehistoriallisesta näkökulmasta.
Elokuva seuraa Saksan sotaretkeä Neuvostoliittoon ja Babin Jarin joukkomurhaan vuonna 1941 johtaneita tapahtumia. Juutalaisten ja romanien ilmiantamisen ja tappamisen takana olivat usein paikalliset ihmiset. Neuvostoliitossa Suuren isänmaallisen sodan todellinen luonne pyrittiin sumentamaan.
Ei ole olemassa yhtä historiaa vaan monia, joskus vastakkaisia historian tulkintoja. Avoimessa yhteiskunnassa nämä tulkinnat ovat vuoropuhelussa keskenään.
Taipumaton Tanner rakentaa nimihenkilöstään säröttömän kuvan, mutta onnistuu valaisemaan Suomen poliittista historiaa monipuolisesti työskennelleen poliitikon näkökulmasta. Lietzén on mahduttanut teokseen paljon tapahtumia pitkältä ajanjaksolta, mutta kokonaisuus on eheä ja helposti seurattava.
Rokotusvastaisuutta alkoi esiintyä Suomessa ensimmäisen kerran 1900-luvun alussa. Historia auttaa ymmärtämään tämän päivän rokotekriittisyyttä ja -epäröintiä.
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogia antaa virikkeitä yhteiskunnalliseen pohdintaan vielä 60 vuotta julkaisunsa jälkeen. Suuri ja yhä ajankohtainen kysymys on, miten erilaiset ristiriidat kanavoidaan rakentavaksi politiikaksi.
Päiväkirjojen jäljillä tarjoaa hyvin toimitetun katsauksen päiväkirjojen historiasta ja niiden käytöstä historian- ja kulttuurintutkimuksessa.
Suomen pienviljelijäin puolueesta perussuomalaisiin – millaista suomalaisen populismin kehitys on ollut?
Historiankirjoitukselta on odotettu sitä ”oikeaa” eurooppalaista kertomusta, joka lopettaisi kiistelyn eurooppalaisesta identiteetistä. Historiankirjoituksen mahdollisuudet vastata näihin odotuksiin ovat kuitenkin rajalliset.
