Ruotsi ja Suomi markkinoivat maailmalla avohakkuumallia hyvänä metsänkasvatustapana, vaikka malli uhkaa metsien monimuotoisuutta. Lisäksi teollisuus ajaa puun käytön kasvua, vaikka bioenergian hiilidioksidipäästöt ovat suurempia kuin kivihiilen käytön.
Ympäristökriisi vaikuttaa yhteiskuntiin ja ihmisten turvallisuuteen monin tavoin. Siksi se on otettava huomioon myös turvallisuuspolitiikassa ja varautumisessa. Ympäristömuutos tuo mukanaan uudenlaisia ja osin vaikeasti ennakoitavia vaikutuksia, joten se edellyttää myös uusien toimintatapojen kehittämistä ja omaksumista.
Ilmaston kuumenemisen seurauksena maapalloa vaivaavat huomattavasti vakavammat kriisit kuin 40 vuotta sitten ennakoitiin. Niihin vastaaminen vaatii päätöksentekoa, jossa luovutaan uskosta talouskasvun kaikkivoipaisuuteen ja annetaan ulkopuolisille mahdollisuus haastaa tavanomainen ajattelu.
Nyt kun maailma seuraa YK:n ilmastokokousta Glasgowssa, on hyvä hetki miettiä, miten ilmastonmuutoksesta pitäisi puhua. Kolme asiantuntijaa pohtivat, mitkä näkökulmat keskustelusta puuttuvat.
Fossiiliteollisuus sanoo orastavan energiakriisin olevan merkki siitä, että fossiilisista luopumista ei ole syytä kiirehtiä, kun taas energiamurroksen kannattajat näkevät tilanteessa erinomaisen perustelun katkaista fossiiliriippuvuus mitä pikimmin. Öljyvarantojen ehtyminen lähestyy politiikasta riippumatta.
Vaikka tutkijoilla on ollut taipumus loiventaa julkisia kannanottojaan, opettajilla ja tutkijoilla on tärkeä rooli ilmastokriisitietoisuuden vahvistamisessa. Historian valossa kaikki askeleet kohti ihmisoikeuksien toteutumista ovat lähteneet pienistä järjestäytyneistä ja sinnikkäistä ihmisryhmistä.
70 vuoden aikana hiiltä on karannut kangasmetsien maasta ja puustosta yhteensä ilmaan ja vesiin lähes miljardi tonnia. Näin aiemmasta metsän hiilivarastosta on tehty päästölähde, selviää tästä metsätaloustoimien hiilipäästöjen tarkastelusta.
Rauhalla, ihmisoikeuksilla ja ilmastokriisillä on jotain yhteistä. Kaikki ne ovat varsin abstrakteja asioita, kun kaikki on hyvin. Kun ongelmia ilmenee, ilmiöt vaativat kuitenkin nopeita ja konkreettisia ratkaisuja.
Teollisuudenalat ovat suunnitelleet, miten ne vähentävät päästöjään niin, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Ongelmana on, että suunnitelmat nojaava puun käytön merkittävään lisäämiseen. Tätä menoa puuta ei riitä kaikille teollisuudenaloille saati hiilinieluiksi.
Ilmastoliike pitää yhteiskunnallista muutosta välttämättömänä, mutta ei ole aivan selvää, millaisen tulevaisuuden se haluaa.
