ilmastonmuutos

suomalainen metsä

Puupeltokasvatuksen pohjoiset mallimaat

Ruotsi ja Suomi markkinoivat maailmalla avohakkuumallia hyvänä metsänkasvatustapana, vaikka malli uhkaa metsien monimuotoisuutta. Lisäksi teollisuus ajaa puun käytön kasvua, vaikka bioenergian hiilidioksidipäästöt ovat suurempia kuin kivihiilen käytön.

Toinen koronasyksy toi energiakriisin

Fossiiliteollisuus sanoo orastavan energiakriisin olevan merkki siitä, että fossiilisista luopumista ei ole syytä kiirehtiä, kun taas energiamurroksen kannattajat näkevät tilanteessa erinomaisen perustelun katkaista fossiiliriippuvuus mitä pikimmin. Öljyvarantojen ehtyminen lähestyy politiikasta riippumatta.

Tutkijana kapinassa elämän puolesta

Vaikka tutkijoilla on ollut taipumus loiventaa julkisia kannanottojaan, opettajilla ja tutkijoilla on tärkeä rooli ilmastokriisitietoisuuden vahvistamisessa. Historian valossa kaikki askeleet kohti ihmisoikeuksien toteutumista ovat lähteneet pienistä järjestäytyneistä ja sinnikkäistä ihmisryhmistä.

Kaiken kaivava kansa – paljon hiiltä ilmaan ja vesiin

70 vuoden aikana hiiltä on karannut kangasmetsien maasta ja puustosta yhteensä ilmaan ja vesiin lähes miljardi tonnia. Näin aiemmasta metsän hiilivarastosta on tehty päästölähde, selviää tästä metsätaloustoimien hiilipäästöjen tarkastelusta.

Abstrakteista kriiseistä konkreettisiin ratkaisuihin

Rauhalla, ihmisoikeuksilla ja ilmastokriisillä on jotain yhteistä. Kaikki ne ovat varsin abstrakteja asioita, kun kaikki on hyvin. Kun ongelmia ilmenee, ilmiöt vaativat kuitenkin nopeita ja konkreettisia ratkaisuja.

Biomassojen rooli ja riskit huomioitava ilmastostrategiassa

Teollisuudenalat ovat suunnitelleet, miten ne vähentävät päästöjään niin, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Ongelmana on, että suunnitelmat nojaava puun käytön merkittävään lisäämiseen. Tätä menoa puuta ei riitä kaikille teollisuudenaloille saati hiilinieluiksi.

Vieritä ylös