Osmo Apunen – Suomen ulkopolitiikan juurisyiden etsijä
Osmo Apunen tunnettiin Suomen ulkopolitiikan ja idänsuhteiden tutkijana. Apunen oli ulkopolitiikan tutkimuksen vuoropuhelija, joka tavoitteli tulevaisuuden ymmärtämistä historian avulla.
Turvallisuuspolitiikka
Politiikasta.fi tarjoaa laajan analyysipaketin turvallisuuspolitiikasta.
Suunnitelmat jäissä: Kiinan Jääsilkkitie törmää arktisen Naton vastustukseen
Arktinen alue on ollut osa Kiinan virallista turvallisuuspoliittista keskustelua viimeisen vuosikymmenen ajan. Kiinan arktiseen läsnäoloon liittyvät turvallisuuskysymykset mietityttävät myös Suomessa yhä enemmän.
Kirja-arvio: Uusi näkökulma ulkopolitiikan tutkimukseen
Suomen ulkopolitiikan tutkimus ei ole globaalien ongelmien maailmassa ollut viime aikoina tutkijoiden suosiossa. Professori Vilho Harlen kirja kannustaa tutkijoita alan tutkimuksen pariin ja rohkaisee pohtimaan, millaisia haasteita Suomen ulkopolitiikka kohtaa Nato-jäsenyyden myötä.
Kovan turvallisuuden hallitus
Vuonna 2019 laadittu hallitusohjelma viitoitti tietä kohti arvopohjaista, globaalia ulkopolitiikkaa. Keväällä päättyvästä hallituskaudesta tuli kuitenkin kovan turvallisuuden ajanjakso, jonka aikana Suomi päätti hakeutua Natoon ja vahvistaa sotilaallista voimaansa.
DocPoint-arvio: Viattomuuden kuolema
Innocence kertoo Israelin armeijassa itsemurhaan päätyneiden nuorten tarinoita. Dokumenttielokuva nostaa esiin, miltä militarisoitunut yhteiskunta näyttää siinä kasvaville lapsille ja nuorille, miltä aseiden, kuoleman ja väkivallan arkipäiväistyminen näyttäytyy heidän näkökulmastaan.
Venäjän joukkotuhoaseet ja hyökkäyssota Ukrainassa, osa 2
Venäjän presidentti Vladimir Putinin signaalit ydinaseiden käyttämisestä Ukrainan vastaisessa hyökkäyssodassa ovat herättäneet huolta ja keskustelua. Taktisiin ydinaseisiin turvautuminen olisi todennäköisintä vasta sodan muuttuessa Venäjän kannalta ”eksistentiaaliseksi”. Suurempi huoli voikin olla Venäjän ydinarsenaalin kohtalo sodan jälkeisenä aikana.
Banaali valvonta: tiedustelulainsäädäntö arkipäiväisti sotilas- ja siviilitiedustelun Suomessa
Yhdysvaltalaisen Edward Snowdenin vuonna 2013 medialle vuotamat tiedot maan kansallisen turvallisuusvirasto NSA:n valmiuksista valvoa kansalaistensa luottamuksellista viestintää herättivät julkista keskustelua myös Suomessa. Vuonna 2019 Suomessa voimaan astuneen tiedustelulainsäädännön myötä sotilas- ja siviilitiedustelu ovat kuitenkin arkipäiväistyneet, eikä verkkotiedustelusta ole enää käyty julkista keskustelua.
Venäjän joukkotuhoaseet ja hyökkäyssota Ukrainassa, osa I
Pelko joukkotuhoaseiden käytöstä Euroopassa on nostanut päätään Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Kemiallisilla aseilla on pitkä historia Venäjän ja Neuvostoliiton sotilaallisessa ajattelussa, mutta jos maa tänä päivänä päättäisi käyttää niitä, seuraukset saattaisivat jäädä joukkotuhoa marginaalisemmaksi.
Venäjän ydinasekiristys ja pelotepolitiikan tulevaisuus
Venäjä on aiheuttanut hyökkäyssodallaan Ukrainassa mittavaa tuhoa ja inhimillistä kärsimystä. Lisäksi maa on uhkapuheillaan langettanut taisteluiden ylle ydinsodan uhkan. Miten Venäjän ydinasepuhetta tulisi tulkita?
Yllätyksellisyys ei mahdu suomalaiseen varautumismielikuvitukseen
Suomi pitää itseään varautumisen mallimaana, joka on hyvin perillä uhista ja kriiseistä. Tällaisessa varautumishybriksessä on vaikea nähdä vaihtoehtoisia uhkia ja kriisidynamiikkoja.
