Uupuminen ja tyytymättömyys työssä tuntuvat olevan modernin työelämän arkea. Huomio kiinnittyy yleensä yksilöihin ja näiden pärjäämiseen, ei rakenteellisiin ongelmiin. Marxilainen yhteiskuntateoria tarjoaa selitykseksi vieraantumisen käsitettä, jota onkin syytä päivittää 2020-luvulle, sillä siihen sopivia piirteitä ilmenee modernissa työelämässä – jopa korkeakoulutuksen piirissä.
Rekrytoinnin tukena käytetään yhä enemmän tekoälyä hyödyntäviä algoritmeja, jotka auttavat löytämään sopivia kandidaatteja, käymään läpi ansioluetteloita ja toteuttamaan soveltuvuustestejä.
Työelämää ei pidetä poliittisena eikä ideologisena ilmiönä. Työelämän käytännöt ovat kuitenkin läpeensä poliittisia ilmiöitä. Työelämän imperatiivit eli käskyt ja suostuttelut tekevät toimijoista kovaotteisia kilpailijoita, tiukkoja individualisteja ja kyynisiä realisteja.
Ken Loachin ohjaama Kiitos tilauksestasi -elokuva onnistuu kuvaamaan sitä ristiriitaa, joka syntyy vapautta markkinoivan alustatalouden ja työntekijöiden todellisuuden välille.
Lisääntynyt maahanmuutto on nostanut sekä maahanmuuttajien työllisyyden että maahanmuuton vaikutuksen kantaväestön palkkoihin ja työllisyyteen keskeisiksi kysymyksiksi.
Vaalikevät tarjoaa suomalaisille poliitikoille monipuolisia työllistymismahdollisuuksia. Tuplaehdokkuudet ja kauden keskeyttäminen ovat poliitikoille hyödyllisiä keinoja hillitä parlamentaarisen uran epävarmuutta.
Valtaelinten suhteissa on tapahtunut murros, joka heijastuu myös tuleviin hallitusneuvotteluihin. Suurten puolueiden kannatusten lähentyminen toisiaan 20 prosentin alapuolelle heikentää poliittisen kentän riippumattomuutta eturyhmistä – hallituspohjasta riippumatta.
Edistävätkö markkinaliberaalit uudistukset sukupuolten tasa-arvoa suomalaisilla työmarkkinoilla?
Maahanmuuttajien yhteiskunnallisesta jäsenyydestä käydään jatkuvaa neuvottelua. Yksi esimerkki siitä on viimeaikainen keskustelu palkkatasosta.
Nuorten hyvinvointi on huolestuttanut erityisesti Kainuussa, jossa kärsitään korkeasta työttömyysasteesta. Paltamossa toteutetun Työtä Kaikille -työllisyyshankkeen kulttuuritoiminnoilla saattoi asiantuntijoiden mukaan olla erityistä merkitystä syrjäytyneille nuorille.
