Numerot ovat laskennan perusta ja etenkin talousjärjestelmässä luontainen kommunikaation tapa. Numeroita käytetään talouden lisäksi yhä enemmän kertomaan myös muista yhteiskunnan osa-alueista, kuten koulutuspolitiikasta.
Velkalukuja käytetään mediassa retorisina välineinä herättämään mielikuvia. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen tilanne on kuitenkin hyvä. Retoriikasta huolimatta Suomi ei ole Kreikan tiellä.
Kriisit eivät ole poikkeuksia säännöstä, vaan ne ovat sääntö. Tästä syystä kriisien alueellisen dynamiikan ymmärtäminen ja niihin varautuminen ovat ratkaisevan tärkeitä. Alueiden uudistumisessa osaamisella, inhimillisellä pääomalla ja keskuksen koosta syntyvällä eduilla on selkeä rooli.
Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.
Elokuva Ascension on visuaalisesti hieno, hupaisa ja hämmentävä kuvien ja kertomusten virta kiinalaisten pyrkimyksistä kohota yhteiskunnassa korkeammalle. Elokuvassa ei ole kertojaa eikä päähenkilöä, ellei päähenkilöiden rooleja voi antaa kapitalismille ja kulutuskulttuurille. Katsoja pääsee seuraamaan läheltä, miten kiinalaiset toteuttavat unelmaansa paremmasta elämästä, mitä se heille on antanut ja mitä se heille on maksanut.
Eurooppalaisen talouspolitiikan kieltä värittivät 2010-luvulla kuri ja rangaistukset. Tällainen kieli toimi talousasioissa niin vallankäytön välineenä kuin moraalisten järjestysten rakentajana myös journalismissa.
Raatilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että muutoksia taloustieteessä ja -politiikassa on havaittavissa. Pandemia on muuttanut käsitystä julkisen vallan roolista talouspolitiikassa.
Finanssikriisistä lähtien niin osakeyhtiöiden tarkoitusta, kilpailuoikeuden tehtäviä kuin kansainvälisiä sijoituksia on kyseenalaistettu. Nämä kolme talousoikeudellista esimerkkiä viittaavat siihen, että uusliberalismin huippukausi on päättynyt.
Euroopan unionia ja euroaluetta on hyödyllistä tarkastella yhden kokonaisuuden rinnalla myös yksittäisten jäsenvaltioiden näkökulmasta. Yhteisistä säännöistä huolimatta on kansallisella budjettipolitiikalla ja rakennetoimilla edelleen ratkaiseva merkitys. Pandemian jälkeen tulee ratkaistavaksi sekä kärjistynyt velkaongelma että kasvupotentiaalin vahvistaminen.
Koronakriisi on yhtäältä syventänyt jo pidempään jatkunutta hoivakriisiä, toisaalta tehnyt näkyväksi hoivan ja huolenpidon merkityksen yhteiskunnan ja talouden toiminnalle. Koronakriisi ja siihen liittyvät elvytystoimet ovat mahdollisuus tuoda sosiaalinen uusintaminen talouspolitiikan ytimeen ja nähdä hoiva investointina.
