Populismista on monta erilaista määritelmää. Mitkä ovat populismille tyypilliset piirteet ja ketkä edustavat populismia?
Sosiaalisessa mediassa esitetty Suomen Akatemian rahoituspäätösten arvostelu liittyy osaksi laajempaa tieteellisen tutkimuksen kritiikkiä. Ovatko kansalaiset vieraantuneet tieteestä vai tiede kansalaisista?
Presidentiksi pyrkivän Mika Aaltolan vaalikirja havainnollistaa nykypolitiikan populistisen ja teknokraattisen logiikan limittymistä toisiinsa.
Populismille on tyypillistä liberaalin demokratian keskeisiin instituutioihin kohdistuva arvostelu. Suomessa perussuomalaisten kannattajat haluaisivat maalle vahvan johtajan ja luottavat keskimääräistä vähemmän riippumattomaan oikeuslaitokseen ja mediaan.
Rokotekriittisyyteen liittyy kahdenlaista epäluottamuksen kokemusta: vähittäin kehittyvää epäilyä ja nopeasti heräävää epäluuloa. Itse rokotteiden lisäksi moni kokee epäluottamusta myös suhteessa lääketeollisuuteen, terveysviranomaisiin ja terveydenhuollon instituutioihin.
Uuden hallituksen alku on ollut takkuinen, kun vitsailuksi väitetyt rasistiset huutelut ovat nousseet julkisuuteen. Ministereillä nauru on ollut tiukassa, kun kohu ei ota laantuakseen. Hallituskiista osoittaa, kuinka elimellisen tärkeä tekijä huumori on myös yhteiskunnallisella mittapuulla.
Emmanuel Macron painottaa retoriikassaan historiallisuutta, välttämättömyyttä ja Ranskan arvoja. Eläkeuudistus on saanut kansan kaduille, kritiikki saattaa hyödyttää Marine Le Penin Rassemblent Nationalea ensi kevään eurovaaleissa.
Ajatus politiikan äärilaidoista on peräisin jo Ranskan vallankumouksen ajoilta. Arvojen lisäksi kielen vivahteet vaikuttavat siihen miten ääriliikkeistä puhutaan. Määrittelyt elävät ajassa eivätkä ole täysin pysyviä.
Italiassa syyskuun lopussa järjestetyt parlamenttivaalit voitti odotetusti oikeistokoalitio. Giorgia Melonin johtama Italian veljet vei suurimman puolueen paikan, ja Melonista tuli Italian pääministeri. Nyt hän haluaa viedä maan kohti presidenttijohtoista järjestelmää.
Oikeisto voitti Ruotsin vaalit, ja äärioikeistolainen ruotsidemokraatit nousi valtaan erityisesti nuorten ja syrjäseutujen äänillä. Eurooppalainen oikeistopopulismin nousu liittyy poliittisen maantieteen uudelleen kasvaneeseen merkitykseen.
Suomalaisten puoluejohtajien populistisen viestinnän käyttö on lisääntynyt vuoden 2011 jälkeen. Yksi taustatekijä saattaa olla perussuomalaisten vaalimenestys eli niin sanottu jytky.
