Yhdysvallat on edelleen vaikutusvaltaisin toimija kansainvälisessa järjestelmässä. Millaista on sen sisä- ja ulkopolitiikka?
Aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helon suurteos taustoittaa Yhdysvaltain nykyiseen kahtiajakoon johtaneen pitkän historian aatehistoriallisesta näkökulmasta.
Yhdysvaltalaisen Edward Snowdenin vuonna 2013 medialle vuotamat tiedot maan kansallisen turvallisuusvirasto NSA:n valmiuksista valvoa kansalaistensa luottamuksellista viestintää herättivät julkista keskustelua myös Suomessa. Vuonna 2019 Suomessa voimaan astuneen tiedustelulainsäädännön myötä sotilas- ja siviilitiedustelu ovat kuitenkin arkipäiväistyneet, eikä verkkotiedustelusta ole enää käyty julkista keskustelua.
Suomalaisessa mediassa hurrikaaneja koskeva uutisointi keskittyy listaamaan kulloinkin Yhdysvalloissa maihin iskeneen hurrikaanin kuolonuhrien ja taloudellisten tuhojen määrää. Tällainen uutisointi voi pahimmillaan irrottaa hurrikaanit niiden laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista.
Tutkijat ovat esittäneet puntaroivia kansalaiskeskusteluja ratkaisuksi moniin demokratian ongelmiin. Best of Enemies -elokuva kuvaa Durhamin kaupungissa vuonna 1971 järjestettyjä kansalaiskeskusteluja, jotka johtivat rotuerottelun loppumiseen paikallisissa kouluissa.
Työntekijöidensä painostuksesta The Walt Disney Company otti kantaa Floridan uutta, seksuaalivähemmistöjen näkyvyyttä kouluissa koskevaa lakia vastaan. Yrityksen kannanotto synnytti kitkerää kritiikkiä osavaltion republikaaneissa ja johti Disneyn autonomisen erikoisstatuksen poistamiseen osavaltiossa.
Mitä kaikkea Yhdysvaltain politiikassa on tapahtunut presidentti Joe Bidenin johdettua maata vuoden verran?
Naton laajentumisesta kylmän sodan päättymisen jälkeen 1990-luvulla käydyssä suurvaltapelissä Yhdysvallat pyrki ajamaan kahta raidetta liberaalin turvallisuusjärjestyksen vahvistamiseksi. Historiantutkija Mary Sarotten tuore teos kertoo epäonnistumiseen päättyneen tarinan ja esittelee vaihtoehtoisen historian.
Terrorismi ja sen vastainen toiminta on saanut 2000-luvulla runsaasti huomiota uutisissa ja julkisessa keskustelussa. Näiden vuosien aikana on tapahtunut paljon muutoksia terrorismin torjunnassa sekä yleisissä käsityksissä terrorismista. Nämä eivät välttämättä hahmotu yksin uutisvirtaa seuraamalla.
Kaksi elokuvaa rakenteellisesta rasismista 1960-luvun Yhdysvalloissa näyttävät, kuinka vaikeaa ja väkivaltaista rasismin kitkeminen on ollut.
Ymmärtääksemme loppiaisen tapahtumia Washingtonissa voimme kääntyä politiikan teoreetikko Hannah Arendtin puoleen. Arendtin vallan, väkivallan, auktoriteetin ja vallankumouksen käsitteet auttavat hahmottamaan, mitä Capitolilla oikein tapahtui.
