Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan oikeuksia, jotka kuuluvat yhtäläisesti ja poikkeuksetta jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle. Ihmisoikeuksien analyysi yhteiskunnallisesta näkökulmasta kuuluu politiikan tutkimukseen.
Euroopan unioni pyrkii YK:n monenkeskisen sääntöpohjaisen yhteistyön vahvistamiseen ja puolustamiseen. Suurvaltojen väliset jännitteet ja eriävät näkemykset kansainvälisen järjestelmän normiperustasta haastavat kuitenkin unionin agendaa.
Turvapaikanhaku on ihmisoikeus, joiden kunnioittamiseen EU-maat ovat sitoutuneet kansainvälisissä sopimuksissa, kansallisessa lainsäädännössä ja juhlapuheissa. EU:n toimet erityisesti raja-alueillaan eivät kuitenkaan tätä heijasta.
Historian klassikoiden mukaan maailmanhistorian tapahtumat monesti toistuvat farssina, mutta tilannetta Puolan, Liettuan ja Valko-Venäjän rajalla on vaikea nähdä muuna kuin tragediana.
Kaksi huomattavaa ihmisoikeusjärjestöä on julkaissut tänä vuonna uudet linjauksensa Israelin ja miehitettyjen palestiinalaisalueiden poliittis-oikeudellisesta asemasta. Israel–Palestiina-konfliktin ratkaiseminen ei ole mahdotonta eikä toivonta, vaan edellyttää palestiinalaisilta evättyjen poliittisten ja kansalaisoikeuksien toteutumista.
Suomi nousi torstaina YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024. Jäsenyys edellyttää Suomelta selkeitä ja rohkeita ihmisoikeuskannanottoja tilanteessa, jossa neuvoston toiminta on merkittävästi vaikeutunut. Mitä Suomi tavoittelee jäsenyydellään ja miltä sen mahdollisuudet näyttävät?
Nopea teknologinen kehitys aiheuttaa haasteita teköälyn poliittiselle ohjaukselle. Haasteista huolimatta YK pyrkii ohjaamaan kehitystä kohti kestävämpää ja ihmisoikeuksia kunnioittavampaa tulevaisuutta.
Mitä ihmisoikeudet ovat, miksi ne ovat syntyneet ja miten niitä sovelletaan ja tulkitaan? Ihmisoikeudet tuntuvat itsestään selviltä läntisissä liberaaleissa demokratioissa, mutta historiallisesti ne ovat olleet vaikuttamassa valtioiden toimiin varsin lyhyen …
EU korostaa kansainvälisillä foorumeilla pakolaisten ihmisoikeuksia mutta keskittyy käytännön toimissaan rajavalvontaan ja sisäiseen turvallisuuteen.
Lainsäätäjän tavoitteena ei ole enää pitkään aikaan ollut perheenyhdistämisen mahdollistaminen tai helpottaminen vaan pikemminkin mahdollisimman rajoittava lainsäädäntö, joka vielä nipin napin mukailisi ihmisoikeusvelvoitteita.
Nyky-Euroopan keskeisimpiä ja latautuneimpia keskustelun aiheita on, miten ”hallita” uskontojen monimuotoisuutta sekä lisääntyneen monimuotoisuuden ja sen uudenlaisten muotojen seurauksia eurooppalaisissa yhteiskunnissa.
