Osmo Apunen – Suomen ulkopolitiikan juurisyiden etsijä
Osmo Apunen tunnettiin Suomen ulkopolitiikan ja idänsuhteiden tutkijana. Apunen oli ulkopolitiikan tutkimuksen vuoropuhelija, joka tavoitteli tulevaisuuden ymmärtämistä historian avulla.
Suomi
Suomea koskevat analyysit käsittelevät maan poliittista järjestelmää, kansainvälisiä suhteita, historiaa ja identiteettiä.
Kyyninen yhteiskunta: Cornelius Castoriadis Venäjän politiikan tutkijana
Cornelius Castoriadiksen mukaan venäläinen yhteiskunta koki 1900-luvun jälkipuoliskolla historiallisen muutoksen, kun byrokraattisesti hallitun yhteiskunnan rinnalle kasvoi sotilashallinto.
Suunnitelmat jäissä: Kiinan Jääsilkkitie törmää arktisen Naton vastustukseen
Arktinen alue on ollut osa Kiinan virallista turvallisuuspoliittista keskustelua viimeisen vuosikymmenen ajan. Kiinan arktiseen läsnäoloon liittyvät turvallisuuskysymykset mietityttävät myös Suomessa yhä enemmän.
Propagandan voima
Toistakymmentä tuhatta suomalaista lähti Neuvostoliittoon 1930-luvulla neuvostopropagandan houkuttelemina. Pakkotyöhön tuomittuja siirtolaisia motivoimaan lähetettiin suomalaisia puoluetyöntekijöitä, joiden haasteena oli ylittää propagandan ja todellisuuden välinen kuilu.
Kirja-arvio: Voittajien ja häviäjien Suomi – asuntojen hinnat eriytyvät, mutta poliitikoilla on vähän vastauksia
Asuntovarallisuus Suomessa eriytyy, ja esimerkiksi keskustayksiö Helsingissä voi olla lottovoitto, kun omakotitalosta syrjäseudulla voi tulla elämänmittainen taakka. Teoksessaan Karla Kempas ja Veera Tegelberg vaativat parempaa asuntopoliittista keskustelua ja ennustavat, että asunto- ja aluepolitiikka voi 2020-luvulla kokea renessanssin.
Kirja-arvio: Uusi näkökulma ulkopolitiikan tutkimukseen
Suomen ulkopolitiikan tutkimus ei ole globaalien ongelmien maailmassa ollut viime aikoina tutkijoiden suosiossa. Professori Vilho Harlen kirja kannustaa tutkijoita alan tutkimuksen pariin ja rohkaisee pohtimaan, millaisia haasteita Suomen ulkopolitiikka kohtaa Nato-jäsenyyden myötä.
Kirja-arvio: Puolivillaista tarinointia EU-Suomesta
Suomen kolmas tasavalta: Hallitsemistapa EU-aikakaudella -teos tarjoaa ohutta tulkintaa Euroopan unionista ja Suomen EU-jäsenyydestä.
Muoto seuraa funktiota – hallitusohjelman kehittämispolitiikan itsekritiikin aika
Useiden viimeaikaisten eduskuntavaalien alla on toivottu, että uusi strategisempi muoto hallitusohjelmalle auttaisi hallitusta toimimaan tehokkaammin. Tällä kertaa samanlaista optimistista muutospuhetta ei ole.
Asunto- ja kaupunkipoliittisen kokonaisuuden arvio hallituskaudella
Hallitusohjelma on tunnistanut kaupunkien merkityksen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa aiempaa selvemmin. Keinot kaupunki- ja asuntopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi ovat jääneet puolitiehen. Myös kaupunkien hallinnollinen asema on heikkenemässä. Siksi asetettujen tavoitteiden seuranta olisi jatkossa yhä tärkeämpää.
Tasa-arvopolitiikan onnistumiset, epäonnistumiset ja hiljaisuudet
Sanna Marinin hallitus on tehnyt poikkeuksellisen kunnianhimoista tasa-arvopolitiikkaa. Ideologiset erot hallituspuolueiden välillä ovat kuitenkin johtaneet siihen, että osa merkittävistä tasa-arvouudistuksista on jäänyt puolitiehen. Tasa-arvopolitiikalta on myös puuttunut pääministerin vahva tuki.
