Suomalaisessa talouspolitiikassa on viime vuosina hahmottunut kaksi keskenään kilpailevaa linjaa. Kuluneella hallituskaudella punavihreiden puolueiden edustama linja oli vaihtelevissa taloudellisissa olosuhteissa niskan päällä, mutta tulevissa vaaleissa talouspolitiikan suunnasta käydään jälleen tiukka kamppailu.
Demokraattisen pääoman keskeisiä ulottuvuuksia ovat poliittinen osallisuus, edustuksellisuus ja päätöksenteon tilivelvollisuus. Ollakseen reilua ja kestävää, talouspolitiikan tulisi edistää niiden uudistumista.
Tulevan presidentinvaalin ennakkosuosikki Olli Rehn esittelee kirjassaan Onnellisten tasavalta aatemaailmaansa erityisesti tasavaltalaisuuden ajatuksen kautta. Pyrkiikö Rehn muuttumaan teknokraattisesta talouspoliitikosta aatteelliseksi vaikuttajaksi, joka palauttaa tasavaltalaisuuden suomalaiseen politiikkaan?
Velkalukuja käytetään mediassa retorisina välineinä herättämään mielikuvia. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen tilanne on kuitenkin hyvä. Retoriikasta huolimatta Suomi ei ole Kreikan tiellä.
Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.
Jotkut pitävät EU:n talouspoliittisia sääntöjä syypäänä unionin kriiseihin. Asian voi nähdä myös toisin. Säännöt ovat joustaneet tarpeen mukaan, mutta niitä tarvitaan taloudellisesti yhdentyneessä Euroopassa.
Raatilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että muutoksia taloustieteessä ja -politiikassa on havaittavissa. Pandemia on muuttanut käsitystä julkisen vallan roolista talouspolitiikassa.
Monien mediatutkijoiden tavoin myös suomalaiset toimittajat pitävät talouspolitiikkaa koskevaa julkista keskustelua yksiäänisenä. Journalistit kuitenkin arvioivat, että nollakorot ja voimakas keskuspankkielvytys tuovat talouspolitiikasta käytävään keskusteluun uusia sävyjä.
Useat Afrikan maat ovat velkakriisissä, jota korona on pahentanut. Nykyinen velkatilanne on maanosassa täysin uusi, sillä velkojina ovat länsimaisten finanssikeskusten sijoitusrahastot, yksityiset pankit sekä Kiina.
Jos markkinafundamentalismia ei anneta aitona valintana äänestäjille, sitä ei tarvitse argumentoida, debatoida tai deliberoida, mitkä ovat kaikki liberaalin demokratian keskeisiä elementtejä.
