Rajaton ja rajallinen Eurooppa

Tässä artikkelisarjassa tarkastellaan kriittisesti ja monipuolisesti Eurooppaa, sitä millaista tarinaa Eurooppa haluaa itsestään kertoa, ja Euroopan unionin uutta strategiaa. Sarjan kirjoittajat työskentelevät Helsingin yliopistossa Erik Castrén -instituutissa sekä Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikön alaprojektissa Migration and the narratives of Europe as an “Area of freedom, security and justice” (SA rahoituspäätös 312431). Voit lukea huippuyksiköstä ja sen tutkimuksesta lisää osoitteessa www.eurostorie.org.

”Moraalini rajat ovat maailmani rajat”

Kun Turkki avasi keväällä Kreikan vastaisen rajansa, suurin osa poliitikoista keskittyi rajan suojeluun, vaikka ihmisoikeuksia rikottiin peruuttamattomasti. Miksi Eurooppa rikkoi omia ihmisoikeusperiaatteitaan?

Pakolaisoikeus ja ihmiskaupan uhrien suojelu

Kaikista pakolaisoikeudessa ennakoiduista suojelutoimenpiteistä huolimatta ihmiskaupan uhrit eivät itsessään kuulu pakolaisyleissopimuksen soveltamisen piiriin. Pakolaisyleissopimuksen luonne kuitenkin mahdollistaisi tulkinnan, jonka perusteella ihmiskaupan uhreille voitaisiin myöntää suojelua.

Kuka kelpaa suomalaisille työmarkkinoille?

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka vahvasti valkoisuuden normi kietoutuu suomalaisiin työmarkkinoihin. Yksilön ”työllistettävyyttä” painottava lähestymistapa ei pura niitä rakenteita, jotka asetelmaa ylläpitävät.

Euroopan tarina ja siirtolaisuus

Siirtolaisuus määrittää voimakkaasti Euroopasta käytävää julkista keskustelua. EU:n ja jäsenmaiden turvallistamistoimet, joilla siirtolaisuutta hallitaan, haastavat EU:n perusarvoja ja muovaavat Euroopan tarinaa – myös tulevaisuudessa.

Scroll to Top