Yhdysvalloissa on keskusteltu valtionvarainministeriön suunnitelmista uudistaa kierrossa olevia setelirahoja. 20 dollarin setelin etupuolelle ja 10 ja viiden dollarin seteleiden etu- ja takapuolille painetaan yhteensä kahdeksan naisten ja afroamerikkalaisten oikeuksia ajaneiden naisten kuvat. Kuvansa viiden dollarin setelin takapuolelle saa myös Martin Luther King Jr.
Kyse ei ole mistään merkityksettömästä kosmeettisesta muutoksesta: uudistus kuvastaa hyvin Yhdysvalloissa vuosikymmenten aikana tapahtunutta sosiaalista ja poliittista kehitystä, joka ilmenee historiallisten saavutusten uudelleenarviointina ja niille osoitetun arvonannon muutoksina.
Entinen orja vai kiistanalainen presidentti?
Keskiviikkona 20.4. Yhdysvaltain valtionvarainministeri Jack Lew ilmoitti, että 20, 10 ja viiden dollarin seteleihin tullaan vuoteen 2020 mennessä tekemään merkittäviä muutoksia. Suurin muutos kohdistuu 20 dollarin seteliin, johon tulee Harriet Tubmanin (1822–1913) kuva.
Tubman syntyi orjaksi, mutta pakeni vuonna 1849. Myöhemmin hän auttoi muita orjia pakenemaan Yhdysvaltain etelävaltioista pohjoiseen. Yhdysvaltain sisällissodan aikana Tubman toimi sairaanhoitajana ja unionin vakoojana, ja sodan jälkeen hän ajoi mustien ja naisten oikeuksia.
Tubmanin perintö ”edustaa arvoja, joista kaikki voivat olla ylpeitä.”
Tubmanille ja hänen elämäntyölleen osoitettu kunnianosoitus merkitsee myös sitä, että toinen suuri historiallinen hahmo kokee samalla arvonalennuksen, ehkä osin myös hänen toimiensa ja elämänsä uudelleenarvioinnin myötä. Tubmanin saadessa kuvansa setelin etupuolelle sieltä siirtyy pois takapuolelle Andrew Jackson.
Jackson oli Yhdysvaltain seitsemäs presidentti, jonka hahmo saattaa nykyvalossa näyttää hyvin ristiriitaiselta. Ennen presidentiksi nousuaan Jackson oli kerännyt mainetta sotasankarina, joka oli taistellut menestyksekkäästi sekä brittejä että creek- ja seminole-heimoja vastaan. Presidenttikaudellaan Jackson toimi hyvin yksinvaltaisesti ja muun muassa uhkasi käyttää armeijaa estääkseen liittovaltion hajoamisen.
Jacksonilla on kieltämättä ollut merkittävä rooli Yhdysvaltojen historiassa, mutta on selvää, että hän ei välttämättä ole sellainen hahmo, jota nyky-Amerikassa pidettäisiin välttämättä suuressa arvossa.
Jackson oli ensinnäkin orjanomistaja ja presidenttikaudellaan hän pakkosiirsi, vastoin korkeimman oikeuden päätöstä, cherokee-heimon jäsenet silloisilta asuinseuduiltaan länteen nykyisen Oklahoman alueelle. Tuhansia heimon jäseniä kuoli matkalla.
Seteliuudistuksen johdosta cherokee-päällikkö John Baker julkaisikin lausunnon, jossa hän nosti esille Jacksonin rikokset cherokee-kansaa kohtaan, ja totesi Tubmanin perinnön ”edustavan arvoja, joista kaikki voivat olla ylpeitä.”
Kritiikkiä oikealta
Luonnollisesti myös Jacksonin siirtäminen pois setelin etupuolelta on synnyttänyt paljon kritiikkiä. Erityisesti oikeistolaiset tahot ovat hyökänneet suunnitelmaa vastaan.
Yksi kriitikoista on Donald Trump, joka kysyttäessä asiasta kutsui kuvanvaihtoa ”puhtaaksi poliittiseksi korrektiudeksi”. Myös paljon jyrkempiä lausuntoja on annettu.
Kysyttäessä asiasta Trump kutsui kuvanvaihtoa ”puhtaaksi poliittiseksi korrektiudeksi”.
Trump ja hänen entinen kilpakumppaninsa presidenttiehdokkaaksi, Ben Carson, ovat molemmat ehdottaneet, että Jacksonin sijaan Tubman korvaisi Thomas Jeffersonin kahden dollarin setelissä. Tämä olisi melkoinen arvonalennus, ei pelkästään setelin pienemmän arvon takia, vaan siksi, että kahden dollarin seteleitä on kierrossa todella pieni määrä.
Alun perin valtiovarainministeri Jack Lew’n tarkoituksena oli korvata 10 dollarin setelissä oleva Alexander Hamilton, mutta tämä idea kohtasi kovaa vastustusta. Hamilton oli yksi Yhdysvaltain perustajaisistä ja sen ensimmäinen valtiovarainministeri, jonka ansioksi voi laskea myös, ainakin osaksi, Yhdysvaltain ensimmäisen keskuspankin perustamisen.
Hamilton sai taakseen paljon kannattajia, ja monien kuvanvaihtoa kannattaneidenkin mielestä 20 dollarin seteli oli parempi uudelle kuvalle, sillä niitä on kierrossa yli neljä kertaa enemmän kuin 10 dollarin seteleitä.
Jackson on siinäkin mielessä mielekkäämpi vaihtoehto poistettavaksi setelin etupuolelta, että hän itse asiassa vastusti setelirahaa ja esti presidenttikaudellaan keskuspankin toiminnan jatkamisen.
Askel pois suurmieshistoriasta
Tubmanin lisäksi kuvansa uusiin seteleihin ovat saamassa kahdeksan muuta kansalaisoikeuksien ja tasa-arvon puolesta kamppaillutta henkilöä. Samalla muistetaan näiden kamppailujen merkittäviä tapahtumia.
Valtiovarainministeriön suunnitelman mukaan 10 dollarin takapuolelle saisivat kuvansa Susan B. Anthony, Lucretia Mott, Alice Paul, Elizabeth Cady Stanton ja Sojourner Truth, minkä lisäksi takapuolella tällä hetkellä oleva valtiovarainministeriön rakennuksen kuva korvattaisiin vuoden 1913 naisten äänioikeuden puolesta järjestetyn marssin kuvalla.
Martin Luther Kingin, Eleanor Rooseveltin ja Marian Andersonin kuvat liitetään viiden dollarin takapuolelle, jossa jo oleva Lincolnin muistomerkki säilytetään. King piti juuri Lincolnin muistomerkillä vuonna 1963 kuuluisan ”I have a dream” -puheensa, ja pääsiäisenä vuonna 1939 presidentin puoliso Eleanor Roosevelt järjesti muistomerkillä Marian Andersonin konsertin, kun häntä oli ihonvärinsä vuoksi estetty esiintymästä Constitution Hall -konserttisalissa.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun dollarin seteleitä on uudistettu: Jacksonkin korvasi 20 dollarin setelissä vuoden 1928 uudistuksessa presidentti Grover Clevelandin.
Historian arvostuksen kannalta tätä seteliuudistusta voidaan kuitenkin pitää merkittävänä askeleena pois vanhanaikaisesta suurmieshistoriasta, josta varsinainen historiantutkimus on päässyt irti jo aikaa sitten.
Nyky-Yhdysvallat eivät syntyneet puhtaasti valkoihoisten perustajaisien ideoiden myötä.
Uudet setelit korostavat enemmän niiden taistelua oikeuksistaan, jotka eivät olleet edustettuina, kun Yhdysvaltain perustuslakia laadittiin. Nyky-Yhdysvallat eivät syntyneet puhtaasti valkoihoisten perustajaisien ideoiden myötä tai edes vielä Jacksonin, Lincolnin tai Grantin kaltaisten presidenttien ja kenraalien päätösten seurauksena, vaan se on vaatinut vuosikymmenten poliittista kamppailua naisten ja vähemmistöjen tasa-arvoisen kohtelun saavuttamiseksi.
Suurimman osan työstä ovat tehneet ihmiset, joita ei ollut valittu mihinkään virkaan. Usein heillä ei ollut siihen aikanaan laillista mahdollisuuttakaan.
Päätös nostaa kerralla näin monta uutta historiallista vaikuttajaa seteleihin kertoo paljon Yhdysvaltojen yhteiskunnan muutoksesta, ja siitä, miten sen seurauksena eri historiallisten toimijoiden arvostus on muuttunut. Kyse ei ole historian uudelleenkirjoittamisesta, vaan siitä, mihin halutaan kiinnittää huomiota ja mikä on tärkeää nyky-yhteiskunnassa: millaisille saavutuksille ja elämäntarinoille halutaan osoittaa kunnioitusta.
Ei ole mitenkään merkityksetön kysymys, kenen kasvoja seteleissä on. Dollari on merkittävä Yhdysvaltojen symboli sekä maailmalla että kotona, ja seteleiden kautta historian hahmot ovat jatkuvasti kiinni ihmisten arjessa, kuin elävänä historiana.
