Vuosituhannen alun talous- ja finanssikriisi kyseenalaisti Euroopan unionin perustoimintaperiaatteet, joiden piti turvata vakaa talous ja tuottaa hyvinvointia kaikille eurooppalaisille. Samalla se osoitti, miten pitkälle EU nojaa markkinaohjaukseen pyrkiessään vahvistamaan talousjärjestelmän hyväksyttävyyttä.
Feministit ovat ottaneet näkyvän roolin sodanvastaisessa toiminnassa Venäjällä. Heidän ketteryytensä uudessa tilanteessa johtuu muun muassa siitä, että he tekevät politiikkaa monin tavoin toisin kuin valtaapitävät.
Sosiaalisen median vaikuttajien astuminen politiikkaan herättää laajasti kysymyksiä politiikan ja kaupallisen yhteen kietoutumisesta. Erityyppiset sisällöt sekoittuvat ja sulautuvat samalla kun politiikkaan tulee mukaan uudenlaisia toimijoita.
Suomen kolmas tasavalta: Hallitsemistapa EU-aikakaudella -teos tarjoaa ohutta tulkintaa Euroopan unionista ja Suomen EU-jäsenyydestä.
Kolmen klassikkoesseen kokoelma auttaa ymmärtämään vanhan ja uuden juutalaisvihan syntyä ja syitä. Teoksen toimittajien kirjoittamat johdannot valottavat lisäksi ranskalaisen, brittiläisen ja unkarilaisen antisemitismin historiaa ja luonnetta.
Viime vuoden aikana naisvihan ja misogynian käsitteet ovat löytäneet tiensä julkiseen keskusteluun, mutta niiden merkitykset ovat jääneet epäselviksi. Pääministeri Sanna Mariniin kohdistuneessa juhlintakohussa misogyyninen paheksunta ja ylenkatse upposivat lähes sellaisenaan.
Useiden viimeaikaisten eduskuntavaalien alla on toivottu, että uusi strategisempi muoto hallitusohjelmalle auttaisi hallitusta toimimaan tehokkaammin. Tällä kertaa samanlaista optimistista muutospuhetta ei ole.
Laajoista yhteiskunnallisista kriiseistä huolimatta hallituskaudella on toteutettu monta merkittävää, ihmisoikeuksien kannalta keskeistä sosiaali- ja terveyspolitiikan uudistusta. Sote-uudistuksen loppuunsaattaminen puolestaan on myllännyt koko palvelujärjestelmän rakenteita ja merkitsee usean hallituskauden mittaisen uudistusprosessin päätöstä.
Suomalaisessa talouspolitiikassa on viime vuosina hahmottunut kaksi keskenään kilpailevaa linjaa. Kuluneella hallituskaudella punavihreiden puolueiden edustama linja oli vaihtelevissa taloudellisissa olosuhteissa niskan päällä, mutta tulevissa vaaleissa talouspolitiikan suunnasta käydään jälleen tiukka kamppailu.
Hallitusohjelma on tunnistanut kaupunkien merkityksen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa aiempaa selvemmin. Keinot kaupunki- ja asuntopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi ovat jääneet puolitiehen. Myös kaupunkien hallinnollinen asema on heikkenemässä. Siksi asetettujen tavoitteiden seuranta olisi jatkossa yhä tärkeämpää.
