Kuluvana vuonna taidemuseoista on tullut ilmastoaktivismin kohteita, kun moni järjestö on osoittanut museoissa mieltään yleisöä shokeeraavin tavoin. Aktivistien tavoitteena on herättää huomiota, korostaa ympäristöpääomaa ja ravistella eliittiä välittömiin toimiin.
Muotiin liittyvät sisällöt ovat sosiaalisen median suosituimpia. Ilahduttavan moni somevaikuttaja käyttää kanavaansa kestävän muodin kuluttamisen edistämiseen ja opastaa seuraajiaan vaatteiden kiertotaloudesta. Vaikuttajan rooliin liittyy kuitenkin ristiriitaisia tuntemuksia.
Miten kiertotalous ja elinkaariajattelu näkyvät luovilla aloilla? Teatterialan yrittäjä Panu Sirkiä kertoo.
Pelko joukkotuhoaseiden käytöstä Euroopassa on nostanut päätään Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Kemiallisilla aseilla on pitkä historia Venäjän ja Neuvostoliiton sotilaallisessa ajattelussa, mutta jos maa tänä päivänä päättäisi käyttää niitä, seuraukset saattaisivat jäädä joukkotuhoa marginaalisemmaksi.
Venäjä on aiheuttanut hyökkäyssodallaan Ukrainassa mittavaa tuhoa ja inhimillistä kärsimystä. Lisäksi maa on uhkapuheillaan langettanut taisteluiden ylle ydinsodan uhkan. Miten Venäjän ydinasepuhetta tulisi tulkita?
Italiassa syyskuun lopussa järjestetyt parlamenttivaalit voitti odotetusti oikeistokoalitio. Giorgia Melonin johtama Italian veljet vei suurimman puolueen paikan, ja Melonista tuli Italian pääministeri. Nyt hän haluaa viedä maan kohti presidenttijohtoista järjestelmää.
Luottamuksella suomalaiseen mediaan on huomattava yhteys Venäjän sotatoimien hyväksymiseen Suomen venäjänkielisten näkemyksissä. Vastaajat eivät kuitenkaan jakaannu suoraviivaisesti sodan kannattajiin ja vastustajiin.
Mitä roskille tapahtuu sen jälkeen, kun heitämme ne pois? Uudet tutkimushankkeet pyrkivät selvittämään, miten elämämme kietoutuu jätteisiin ja mitä tuottamamme jäte kertoo yhteiskunnasta.
Suomalaisissa yliopistoissa on yleistynyt professorien ”tenure track” -uramalli, joka korostaa tutkimuksen tekemistä. Alustavissa tutkimuksissa näyttää siltä, että mallilla saattaa olla pidemmän päälle haitallisia vaikutuksia professorikunnan monimuotoisuudelle.
Suomalaisten yliopistojen rahoitusmalli on tutkimusten mukaan yksi maailman tuloksellisuusorientoituneimmista ja ohjaa voimakkaasti rahoituksen jakautumista yliopistojen sisällä. Tutkimuksessani selvitän, millä tavalla tuloksellisuusohjaus vaikuttaa yksittäisiin tutkijoihin.
