Israelin ja äärijärjestö Hamasin sotatoimet ovat aiheuttaneet Gazan siviilien hädän. Hamas käyttää siviileitä valuuttana Israelin kiristäessä humanitaarisella avulla.
Humanitaarisen avun tavoitteena on tarjota apua ja tukea ihmisille erilaissa kriiseissä. Toiminnan ensisijainen tehtävä on pelastaa ja suojella ihmishenkiä sekä vähentää inhimillistä kärsimystä. Tämän toteuttamiseksi hädässä oleville ihmisille pyritään takaamaan pääsy välttämättömiin tarvikkeisiin, kuten lääkkeisiin, puhtaaseen veteen ja ruokaan.
Avun toimittamisessa on kuitenkin turvallisuus- ja logistiikkariskejä, jotka liittyvät avun politisoitumiseen. Tämä tarkoittaa, että konfliktialueelle apua vietäessä yksi tai useampi sodan osapuoli pyrkii käyttämään avunvientiä, tai sen rajoittamista, omien strategisten tavoitteidensa edistämiseksi. Tämä vaikeuttaa toimitusten turvallista perille pääsyä. Avun politisoituminen on noussut esiin erityisesti Syyrian sodan yhteydessä, jossa Bašar al-Assadin johtama hallitus on estänyt humanitaarisen avun vientiä aseellisten ryhmittymien hallitsemille alueille.
Mielivaltainen vanginvartija ja väkivaltainen vanki
Humanitaarisen avun varassa on myös Gazan kaistale, jota on nimitetty maailman suurimmaksi avovankilaksi. Tällä noin Espoon kokoisella alueella, joka on yksi maailman tiheimmin asutetuista alueista, elää noin 2,2 miljoonaa ihmistä. Heistä 73 prosenttia tarvitsi viime vuonna humanitaarista apua.
Israel on vuodesta 2007 lähtien toiminut portinvartijana kaikelle sille, mitä Gazaan kuljetetaan ja ketkä sieltä saavat poistua, koska se kontrolloi alueen maa, ilma- ja merirajoja. Poikkeuksena tästä on Egyptin hallitsema Rafahin rajanylityspiste Siinain niemimaalla.
Ongelmalliseksi asian tekee se, että Gazaa hallitsee islamilainen vastarintaliike, eli Hamas, jonka tavoitteena on Israelin tuhoaminen ja teokraattisen sharia-lakia noudattavan valtion perustaminen. Tämän terroristijärjestön toimet Israelia vastaan ovat vihamielisiä ja se on vastuussa tuhoisista itsemurhaiskuista, murhista ja kidnappauksista.
Tällä noin Espoon kokoisella alueella, joka on yksi maailman tiheimmin asutetuista alueista, elää noin 2,2 miljoonaa ihmistä. Heistä 73 prosenttia tarvitsi viime vuonna humanitaarista apua.
Hamas sai Gazan alueen kontrollinsa vuonna 2007. Ennen tätä Israel oli vallannut Gazan vuoden 1967 sodassa, jonka jälkeen Israel vetäytyi Gazasta lopullisesti vuonna 2005. Israel ei suhtautunut Hamasin valtaannousuun Gazassa suopeasti, vaan asetti sen saartoon, eristäen alueen Länsirannasta ja Itä-Jerusalemista. Hamas puolestaan on siitä lähtien ampunut pääsääntöisesti Pohjois-Gazan alueelta raketteja kohti Israelin kaupunkeja ja asutuskeskuksia.
Tämä väkivaltainen jännite Israelin ja Hamasin välillä on eskaloitunut ja johtanut Israelin sotilaallisiin operaatioihin Gazassa. Nyt käsillä oleva sota alkoi lokakuun 2023 alussa tapahtumaketjulla, jossa Hamasin taistelijat murtautuivat Israelin puolelle surmaten yli 1200 ihmistä ja ottaen yli 200 siviiliä ja sotilasta vangiksi kuljettaen nämä Gazan puolelle. Tätä kirjoittaessa marraskuun 2023 lopulla Israelin maahyökkäys on kestänyt lähes kuukauden.
Konflikti tapahtuu Israelin ja Hamasin välillä. Kuitenkin mukana on tahtomattaan myös yli kaksi miljoonaa palestiinalaista siviiliä, joiden valinnan- tai sananvapaus on lähes olematon. Heistä on tullut pelinappuloita.
Varsinaisina panttivankeina ovat Israelista viedyt ihmiset, joista nuorimmat ovat sylivauvoja. Israelin tavoitteena on vapauttaa nämä ihmiset, joita oletettavasti pidetään Hamasin maanalaisessa tunneliverkostossa. Se, miksi Hamas kidnappasi nämä ihmiset, ei ole täysin selvää ja mahdollisia syitä on monia. Järjestö on aikaisemmin kaapannut yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat olleet aikuisia miehiä, kuten esimerkiksi Gilad Shalitin vuonna 2006. Tämä Israelin armeijan sotilas vaihdettiin myöhemmin 1000:een Israelin vankilassa olevaan Hamasin vankiin.
Nyt kaapatut ihmiset eivät ole aikuisia miehiä, vaan naisia, lapsia ja ikäihmisiä. Hamasille ne mahdollistavat propagandan käytön sekä ovat arvokkaita vaihdonvälineitä ja mahdollisesti ihmiskilpiä Israelin tuhovoiman hillitsemiseksi.
Siviilien kollektiivinen rankaiseminen on sotarikos
Aiempien vihamielisyyksien aikana Israel on sallinut polttoaineiden, sähkön ja vedenjakelun ohella myös humanitaarisen avun toimittamisen Gazaan. Kuitenkin tällä hetkellä tilanne on toinen, Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun mukaan Israel ei salli minkäänlaista humanitaarista apua alueen siviileille.
Myös Israel on allekirjoittanut Geneven sopimuksen, joka suojaa siviilejä konfliktitilanteessa. Tämän mukaan siviilien kollektiivinen rankaiseminen on ankarasti kielletty. Niin toimiminen rikkoo kansainvälisen humanitaarisen oikeuden erottelu- ja suhteellisuusperiaatteita. Humanitaarisen avun tarkoituksellinen estäminen rikkoo näitä periaatteita ja sopimuksia. Mikäli se johtaa merkittävään siviilien kärsimykseen tai kuolemaan, kyseessä voidaan tulkita olevan sotarikos. Vastuukysymyksiä päästään arvioimaan vasta kun tilanne on rauhoittunut.
Gazaan on päässyt konfliktin alkamisen jälkeen päässyt vain hyvin vähän humanitaarista apua Egyptin puolelta, Israelista ei lainkaan.
Koska Israel käytännössä hallinnoi alueen rajoja, on sillä edelleen miehittäjälle kuuluvat velvollisuudet. Fyysinen vetäytyminen alueelta vuonna 2007 ei ole vapauttanut sitä vastuusta turvata alueen väestön perustarpeet.
Gazaan on päässyt konfliktin alkamisen jälkeen päässyt vain hyvin vähän humanitaarista apua Egyptin puolelta, Israelista ei lainkaan. Esimerkiksi marraskuun 2023 alussa kahden viikon aikana ainoastaan 400 avustusrekkaa on päässyt matkaan Rafahin ylityspaikasta. Ennen konfliktia vastaava määrä oli 500 joka päivä. Lisäksi avustustoimituksiin ei ole enää sisältynyt lainkaan polttoainetta, jota tarvitaan muun muassa sairaaloiden ja vedenpuhdistamoiden generaattoreihin.
Tarve kaikelle jokapäiväiseen elämään tarvittaville tuotteille on valtava. Terveydenhuollossa puutetta on kaikesta; niin lääkkeistä, sidontatarvikkeista kuin verituotteista. Hoitotarvikkeiden puute rajoittaa tai jopa estää hoitohenkilökunnan mahdollisuuksia pelastaa pommituksissa loukkaantuneita.
Gazasta tulossa lasten hautausmaa
Jo ennen tämänhetkistä kärjistymistä YK:n pääsihteeri Antonio Guterres vertasi vuonna 2021 gazalaisten lasten elinolosuhteita maanpäälliseksi helvetiksi. Nyt hän sanoo Gazasta tulevan lasten hautausmaa. Tässä väitteessä Guterres on luultavasti ainakin osittain oikeassa, sillä alueen väestön ikärakenne on nuori, ja lähes puolet väestöstä (47 %) on lapsia. Vaikka Israel pyrkisi välttämään siviiliuhreja, on oletettavaa, että menehtyneiden sivullisten uhrien joukossa paljon lapsia. Hamasin johtaman Gazan terveysministeriön arvioiden mukaan konfliktissa kuolee 160 lasta päivittäin. Todellinen kuolleiden ja haavoittuneiden määrä selviää vasta siinä vaiheessa, kun alueelle päästetään riippumattomia toimijoita.
Kuitenkin on erityisen huomionarvoista, että suorissa taistelutoimissa kuolleiden siviilien määrä on usein pienempi kuin niiden, jotka kuolevat konfliktista johtuvista epäsuorista haitoista. Mitä kauemmin konflikti kestää, sitä vakavammiksi ja laajemmiksi ongelmat kehittyvät. Terveydenhuollon infrastruktuurin tuhoutuminen, vesi- ja sanitaatioinfrastuktuurin hajoaminen sekä puhtaan veden puute ovat merkittäviä ongelmia. Juuri näitä puutteita humanitaarisella avulla pyritään paikkaamaan siviilien kuolleisuuden ja sairastavuuden vähentämiseksi sekä ihmisarvoisen elämän takaamiseksi.
Mikäli humanitaarista apua, kuten puhdasta juomavettä, ei pian saada toimitettua, infektiotautien, kuten koleran ja lavantaudin tartuntojen määrä kasvaa. Molemmat näistä ovat vaarallisia sairauksia etenkin pikkulapsille. Infektiotaudit uhkaavat myös lähialueiden väestön terveyttä. Tästä esimerkkinä on koleraepidemia, joka pääsi leviämään viime vuonna Syyrian hallinnon kontrollin ulkopuolisilta oppositioalueilta muun muassa Libanoniin ja Irakiin. Ellei humanitaarisen avun vieminen olisi ollut erittäin haastavaa sen politisoitumisen vuoksi, olisi epidemia mahdollisesti kyetty pysäyttämään ennen sen leviämistä muihin maihin.
Neljän päivän tulitauko ja humanitaarinen apu
Konfliktin kestäessä jo yli kuukauden kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen, kuten Pelastakaa Lapset ja Maailman Terveysjärjestön edustajat ovat vaatineet taisteluiden keskeyttämistä, jotta alueelle saataisiin vietyä apua ja loukkaantuneita kyettäisiin evakuoimaan.
Humanitaaristen järjestöjen edustajat vaativat, että YK:n alaisuudessa alueelle on voitava toimittaa Egyptin lisäksi Israelin kautta kaikkia niitä perustarvikkeita, joilla voidaan lievittää siviilien kärsimystä keskellä sotaa. Yhdysvaltojen hallitus kutsuu näitä keskeytyksiä humanitaarisiksi tauoiksi, YK puolestaan humanitaarisiksi tulitauoiksi.
Israelin suurimman tukijan, Yhdysvaltojen, pääministeri Antony Blinken on vaatinut humanitaarista taukoa taisteluihin. Vaikkakaan termille ei ole hyväksyttyä oikeudellista määritelmää, tällä tauolla olisi tarkoitus toimittaa siviileille apua tietyn aikaikkunan puitteissa. Ideaa vastustavat sanovat, että kaikenlainen tauko taisteluissa antaisi Hamasille aikaa järjestäytyä ja pyrkiä parantamaan asemiaan.
Konfliktin kestäessä jo yli kuukauden kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen, kuten Pelastakaa Lapset ja Maailman Terveysjärjestön edustajat ovat vaatineet taisteluiden keskeyttämistä.
Tulitaukoa vaativat puolestaan sanovat, että humanitaarinen tauko ei riitä avun toimittamiseen alueelle, joka on ollut nyt yli kuukauden raskaan pommituksen kohteena ja jonka siviiliväestö on erittäin vakavassa tilanteessa.
Israel on ilmoittanut, ettei se neuvottele tulitauosta ja humanitaarisen avun toimittamisesta ennen kuin panttivangit on vapautettu. Israelin armeija ei ole onnistunut vapauttamaan juurikaan panttivankeja ja konfliktin alun ehdoton kieltäytyminen neuvotteluista ilman panttivankien vapauttamista on lievittynyt.
Diplomaattisissa kulisseissa on käyty neuvotteluja Qatarissa ja 24.11. astui voimaan tulitauko Israelin ja Hamasin välille. Tämän neljäksi päiväksi tarkoitetun tulitauon aikana Gazaan on tarkoitus saada vietyä humanitaarista apua. Tämän lisäksi Israel vapauttaa 300 Israelin vankilassa olevaa ihmistä. Israelilaisen uutistoimiston mukaan näistä vangeista, jotka ovat joutuneet vankilaan kivien heittelystä ja mellakoinnista Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla, suurin osa on alaikäisiä.
Sopimuksen mukaisesti Hamas puolestaan luovuttaa jo kohta kaksi kuukautta sitten kidnappaamiaan ihmisiä. Alustavien tietojen mukaan 50 henkilön joukkoon kuuluu naisia ja lapsia. Tämä sopimus on ehdottomasti edistysaskel, mutta avustusten kannalta vain pisara meressä ja laiha lohtu niille, joiden rakkaat ovat edelleen Hamasin vankeja. Merkittävä kysymys myös on, pitääkö tulitauko ja mitä tapahtuu neljän päivän päästä?
Kostoon perustuva rangaistuskäytäntö ei ole nykypäivää
Siviilien kidnappaaminen tai heidän elinolosuhteiden tekeminen sietämättömäksi epäämällä perustarpeet on yksiselitteisesti väärin. Kumpikaan teko ei ole oikeutettu eikä oikeuta kostotoimiin. Aluetta aikoinaan hallinneen Babylonian kuninkaan Hammurabin lakikoodeksin ”silmä silmästä” -oikeudenjakamisperiaate ei ole eettisesti kestävä, vaikkakin se löytyy molempien taistelevien osapuolten pyhästä kirjasta.
Vaikka palestiinalaiset valitsivat Hamasin valtaan vaaleilla 17 vuotta sitten, se ei tarkoita, että tämän päivän siviilien pitäisi kärsiä järjestön toiminnasta. Israelin tulisi selkeästi retoriikassaan ilmoittaa tekevänsä ero palestiinalaisten siviilien ja Hamasin välille ja ilmaista, ettei heidän tarkoituksensa ole tuhota palestiinalaisia, ainoastaan Hamas. Valitettavasti retoriikka valtion johdon tasolla ei ole ollut tätä, vaan gazalaisia on jopa verrattu Amalekiin, muinaiseen heimoon, jonka kaikki jäsenet tuli tappaa.
Tärkein viesti kuitenkin palestiinalaisille tapahtuu konkretian avulla ja tämä tarkoittaa humanitaarisen avun viennin sallimista alueelle. Mitä pikemmin tämä tapahtuu, sitä vähäisemmäksi jäävät väestöön kohdistuvat haitat. Panttivankeja tai humanitaarisia arvoja ei tule käyttää pelinappuloina. Ihmisoikeudet ovat jakamattomia – eivät kaupan.
Agneta Kallström on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.
Artikkelikuva: ErikaWittlieb / Pixabay
