Nyrkkisääntö on, että kahtakymmentä (tai ainakin kymmentä) pienemmät numerot sekä tasaluvut, kuten sata ja tuhat, kirjoitetaan kirjaimin. Siis kolme, neljätoista ja kuusi tuhatta. Sen sijaan 41; 3,6; 8 605. (Kirjaimin myös vakiintuneet sanonnat, ”yhdestoista hetki”.)
Numeroita käytetään, jos halutaan olla todella täsmällisiä. ”Torille oli kokoontunut kolme tuhatta ihmistä” tarkoittaa, että torilla oli noin kolme tuhatta ihmistä, kun taas ”torille oli kokoontunut 3 000 ihmistä” antaa ymmärtää, että ihmisiä ei ollut 2 999 tai 3 001 vaan tasan kolme tuhatta. Samoin murtoluvut kirjoitetaan numeroin.
Suomessa suuria lukuja ei eroteta pisteellä, mikä on tapana joskus angloamerikkalaisissa teksteissä. Siis 6 201 398, ei 6.201.398. Sen sijaan tuo välilyönti tekee luvusta helpommin hahmotettavan. Huomatkaa myös, että on vissi ero siinä, kirjoittaako ”2 miljoonaa” vai ”2 000 000 miljoonaa” – tuo on virhe, jota silloin tällöin näkee.
Ei ole väliä, kirjoittaako yhteen vai erikseen ”sata tuhatta” vai ”satatuhatta” tai ”satoja tuhansia” vai ”satojatuhansia”. Olennaisempaa on, että pidättäytyy siinä tavassa, jonka on valinnut.
Sellaiset ilmaukset, kuten ”pari kolme minuuttia”, ”metrin pari pidempi”, ”kolme neljä arkipäivää” kirjoitetaan ilman pilkkua ja ajatusviivaa, vaikka se olisikin ihan luontevaa ja loogista laittaa siihen.
On tietysti tekstejä, joissa on luontevampaa käyttää numeroita, koska halutaan painottaa täsmällisyyttä, tai joissa esiintyy niin paljon numeroita, että ne on helpompi hahmottaa numeroin kuin kirjaimin ilmaistuna. Kyseessä on siis tyylikysymys: kirjaimin silloin, kun ollaan kuvailevia ja kaunokirjallisia, numeroin silloin, kun halutaan ilmaista kylmää faktaa. Ja vaikka meillä julkaistavat tekstit toki faktaa ovatkin, toivoisin niiden olevan enemmänkin sellaisia, joissa numerot ilmaistaan kirjaimin.
Lisää voi tsekata vaikkapa Nykyajan kielenoppaasta.
Pitkät ja lyhyet lukuasteikot
Seuraavan knoppiasian kanssa ei juuri joudu tekemisiin arkikielessä eikä ehkä yhteiskuntatieteissäkään, mutta sen mittakaava on niin suuri, että virheet siinä voivat olla kohtalokkaita.
Joissain maissa eli myös niiden kielissä on käytössä niin sanottu pitkä lukuasteikko, toisissa lyhyt.
Lyhyesti ja käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että englannin ”billion” ei ole suomen ”biljoona”, vaan suomeksi miljardi, eli tuhat miljoonaa (9 nollaa). Suomen biljoona (12 nollaa) taas on englannin ”trillion”. Tämä jatkuu ylöspäin ja mitä suuremmista luvuista on kyse, sitä suuremmaksi mahdollinen käännösvirhe kertautuu, mutta kuten todettu, harvemmin joutuu tekemisiin sellaisten lukujen, kuten septendekiljoona (102 nollaa) tai sentiljoona (600 nollaa) kanssa.
Arkielämässä toki ei ole kamalasti väliä, sijaitseeko joku tähti 6 biljoonan kilometrin vai 6 miljardin kilometrin päässä – yhtä kaikki se on todella kaukana –, mutta jos haluaa olla tarkka ja joutuu vaikkapa laskemaan, riittääkö avaruusaluksen polttoaine, virhe voi olla kohtalokas.
Suosittelen miettimään näiden ilmaisujen käyttöä ja olemaan niissä hyvin eksakti, koska lukija ei välttämättä tiedä eroa tai sitten tietää, mutta alkaa epäillä, tiesikö kirjoittaja tai kääntäjä.
Wikipedia voi olla minua selkeämpi ja selittää myös asian taustat.
