Viime viikolla oli puhetta siitä, mitä siirtokirjoitus on ja miten arabian kielellä ja kirjaimilla kirjoitettuja sanoja latinaistetaan suomalaiseen kirjoitusasuun. Tällä kertaa tarkastelun alle otetaan venäjän siirtokirjoitus.
Venäjästä ja kyrillisistä kirjaimista siirtämiseen on suomessa oma standardinsa. Siksi Hufvudstadsbladet kirjoittaa Tjajkovskij, Helsingin Sanomat Tšaikovski. Suomen, YK:n kansainvälisen, englannin ja ranskan standardien eroja selittää seuraava taulukko.
Ohjeita latinaistukseen suomen kieleen löytää Kielitoimiston ohjepankista.
Suhuäänteet
Suomen kielessä on pääpiirteissään haluttu eroon sh-kirjainyhdistelmästä tarkoittamassa suhuääntä (esimerkiksi sana shokki muotoiltiin šokki, joka on rinnakkaiskäytössä muodon sokki kanssa). Venäjän ш ja ж -merkkeinä käytetään kirjaimia š ja ž eikä sh- tai zh-yhdistelmää.
Sama suositus on muissakin kyrillisin kirjaimin kirjoitetuissa kielissä, joille on suomeksi oma standardinsa: bulgarialla, makedonialla, serbialla, ukrainalla ja valkovenäjällä.
Translitterointiapua
Osa nimistä on vakiintunut suomeen tiettyyn kirjoitusasuun. Niitä voi tarkistaa vaikka Wikipedian, Ylen tai Helsingin Sanomien teksteistä.
Viranomaiskäytössä henkilön nimestä käytetään muotoa, joka lukee passissa. Ne nimet on muunnettu ranskan tai englannin standardin mukaan.
Silloin, kun ei tiedä, miten edetä, voi kääntyä Jukka Korpelan, Nykyajan kielenoppaan tekijän, puoleen. Translitterointikoneen avulla voi translitteroida nimiä venäjästä, bulgariasta ja ukrainasta. Tulos ei välttämättä ole aivan varmasti oikein, mutta ainakin se antaa oikeaa suuntaa.
