Suomea koskevat analyysit käsittelevät maan poliittista järjestelmää, kansainvälisiä suhteita, historiaa ja identiteettiä.
Häviö YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksessä aiheutti odotetusti aktiivista keskustelua Suomessa. Myös keskustelun sisältö oli odotettavissa. Äänestystappio nosti esiin Suomen heikon kansainvälisen omakuvan, mikä johti heti pohdintoihin siitä, miksi meistä ei pidetä. […]
YK-tappio nosti esiin Suomen heikon itsetunnon Lue lisää »
Epäonnistuminen YK:n turvallisuusneuvostokampanjassa on herättänyt vireää keskustelua.
Suomen ulkopoliittinen linja YK-epäonnistumisen valossa Lue lisää »
Suomen valtion aluerakenne on vedenjakajalla: joko säilytetään ja vahvistetaan hajautetun aluerakenteen perusinstituutioita tai siirrytään niiden purkamiseen. Mitään väistämätöntä tähän poliittisen valintaan ei kuitenkaan liity. Valtion tilasuhteiden sääntelyyn osallistuvien olisi tärkeää
Suomalaisen aluepolitiikan vuosikymmenet Lue lisää »
Puhutaanko Suomessa demokratiasta? Kuka siitä puhuu? Miten? Ketä demokratian tila huolestuttaa, vai huolestuttaako ketään? pohtii Marja Keränen kolmen esimerkin, kansalaisvaikuttamisen politiikka-ohjelman, OECD:n maaraportin ja Sitran ”uusi demokratia”-hankkeen kautta. Ne nivoutuvat myös mm. Suomen Akatemian Valta Suomessa -projekteihin
Demokratia Suomessa – ketä kiinnostaa? Lue lisää »
Suomen ja Venäjän yhteistyön suunta on selvästi kohti läheisempiä suhteita ja parempaa yhteisymmärrystä. Suomalaisen tutkijan pidättäminen Luga-joella muistuttaa kuitenkin siitä, että maiden väliset suhteet eivät ole erilaisista intressiristiriidoista vapaata vyöhykettä,
Mistä on Suomen ja Venäjän yhteistyö tehty? Lue lisää »
