Suomea koskevat analyysit käsittelevät maan poliittista järjestelmää, kansainvälisiä suhteita, historiaa ja identiteettiä.
Naistenlehtien ja viihdeohjelmien tarjoama julkisuus on eräs tärkeimpiä kolmannen aallon populismin väylistä. Se verhoaa viestinsä viihteellisyyteen ja kiiltäviin sivuihin, mutta on kaikkea muuta kuin poliittisesti merkityksetöntä, kirjoittaa Laura Parkkinen. Kun toisen […]
Äärioikeisto, populismi, viihde ja naistenlehdet Lue lisää »
Häviö YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksessä aiheutti odotetusti aktiivista keskustelua Suomessa. Myös keskustelun sisältö oli odotettavissa. Äänestystappio nosti esiin Suomen heikon kansainvälisen omakuvan, mikä johti heti pohdintoihin siitä, miksi meistä ei pidetä.
YK-tappio nosti esiin Suomen heikon itsetunnon Lue lisää »
Epäonnistuminen YK:n turvallisuusneuvostokampanjassa on herättänyt vireää keskustelua.
Suomen ulkopoliittinen linja YK-epäonnistumisen valossa Lue lisää »
Suomen valtion aluerakenne on vedenjakajalla: joko säilytetään ja vahvistetaan hajautetun aluerakenteen perusinstituutioita tai siirrytään niiden purkamiseen. Mitään väistämätöntä tähän poliittisen valintaan ei kuitenkaan liity. Valtion tilasuhteiden sääntelyyn osallistuvien olisi tärkeää
Suomalaisen aluepolitiikan vuosikymmenet Lue lisää »
Puhutaanko Suomessa demokratiasta? Kuka siitä puhuu? Miten? Ketä demokratian tila huolestuttaa, vai huolestuttaako ketään? pohtii Marja Keränen kolmen esimerkin, kansalaisvaikuttamisen politiikka-ohjelman, OECD:n maaraportin ja Sitran ”uusi demokratia”-hankkeen kautta. Ne nivoutuvat myös mm. Suomen Akatemian Valta Suomessa -projekteihin
Demokratia Suomessa – ketä kiinnostaa? Lue lisää »
Suomen ja Venäjän yhteistyön suunta on selvästi kohti läheisempiä suhteita ja parempaa yhteisymmärrystä. Suomalaisen tutkijan pidättäminen Luga-joella muistuttaa kuitenkin siitä, että maiden väliset suhteet eivät ole erilaisista intressiristiriidoista vapaata vyöhykettä,
Mistä on Suomen ja Venäjän yhteistyö tehty? Lue lisää »
