Uskontojen tuntemuksen merkitys

Yhdysvaltojen ulkoministeri John Kerry kirjoitti viime syksynä, että jos hän olisi nyt menossa yliopistoon, hän valitsisi pääaineekseen valtio-opin sijaan uskontotieteen. Kerryn perustelu oli selkeä: uskonnolliset toimijat ja instituutiot ovat niin merkittävässä asemassa joka puolella maailmaa, että niitä ei yksinkertaisesti voi olla ottamatta huomioon. Jos jotain ei voi olla huomioimatta, sitä kannattaa pyrkiä ymmärtämään.

Kerryn mukaan uskonto on jollain tavalla kytkeytynyt lähes kaikkiin Yhdysvaltojen ulkopolitiikan kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Hän nostaa esille Isisin ja Boko Haramin kaltaisten uskonnon varjolla väkivallantekonsa oikeuttavien järjestöjen lisäksi muun muassa kristittyjen ja muslimien väliset kahakat Keski-Afrikan tasavallassa ja uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuvan vainon Myanmarissa.

Uskonnoilla on näppinsä pelissä myös esimerkiksi naisten asemaan, julkiseen terveydenhoitoon, ilmastonmuutokseen ja talouskasvuun liittyvissä kysymyksissä useissa maissa.

Listaa voisi helposti jatkaakin. Nopea vilkaisu viime aikojen uutisotsikoihin paljastaa uskontojen vaikutuksen mitä moninaisimmissa kysymyksissä lääketieteellisen avun kieltämisestä lapsiavioliittoihin.

Edellä mainitut kärjistetyt esimerkit tuskin kuulostavat tämän tekstin lukijasta erityisen kannatettavilta ratkaisuilta. Silti noita asioita ajavat tahot uskovat, että heillä on hyvä peruste toimia niin kuin he toimivat – ja nimenomaan uskonnollisista syistä.

Näitä uskonnollisia vaikuttimia meidän tulisikin pyrkiä ymmärtämään ennen kuin tuomitsemme kaiken omien käsitystemme vastaisen järjettömäksi.

En luonnollisestikaan väitä, että kaikkia uskonnollisin argumentein perusteltuja tekoja pitäisi hyväksyä. Jos emme kuitenkaan ymmärrä – tai edes halua ymmärtää – mistä eri uskonnollisten ryhmittymien periaatteet kumpuavat, hedelmällinen keskustelu toisella tavalla ajattelevien kanssa ei ole mahdollista.

Tästä seuraa, että meidän on myöskään turha toivoa muutosta havaitsemiimme epäkohtiin. On tyytyminen pintapuoliseen arvosteluun ja huuteluun.

Uskontojen vaikutusvalta

Suurimmalla osalla uskontoihin liittyvistä perinteistä ja käytännöistä ei ole mitään tekemistä edellä mainittujen epäoikeudenmukaisuuksien kanssa. Silti vieraan uskonnon edustajien tavat saattavat kummastuttaa.

Martin Luther King Jr. totesi vuonna 1962: ”Olen vakuuttunut, että ihmiset vihaavat toisiaan, koska he pelkäävät toisiaan. He pelkäävät toisiaan, koska he eivät tunne toisiaan, ja he eivät tunne toisiaan, koska he eivät kommunikoi keskenään, ja he eivät kommunikoi keskenään, koska he elävät erillään.”

Kingin alkuperäinen lausahdus toki liittyi mustien kansalaisoikeuksien puolustamiseen, mutta se kuvaa osuvasti myös eri uskontokuntiin kuuluvien ihmisten kanssakäymistä.

Vaikka emme vihaisi tai pelkäisi toisin uskovia, vaikka vain kummastelisimme heitä, muista uskonnollisista perinteistä tuleviin ihmisiin tutustuminen on hyödyllistä. Tämä koskee niin uskonnollisia kuin uskonnottomia.

Se auttaa huomaamaan, kuinka uskonnolliset käsitykset ovat mitä moninaisimmin tavoin läsnä niin ihmisten arkielämässä kuin heidän poliittisissa, taloudellisissa ja kulttuurisissa toimissaan, käytännössä kaikessa inhimillisessä kanssakäymisessä. Uskontoa ei voi erottaa muista elämänalueista.

Uskontoa ei voi erottaa muista elämänalueista.

Myös maailmanpolitiikan mittakaavassa uskonnot ovat valtava voima. Nykyisellä globalisaation ja jatkuvien kansainvälisten konfliktien aikakaudella uskonnot vaikuttavat merkittävästi siihen, mitä maailmassa tapahtuu – ja siihen, mitä eri uskontokuntien edustajat näiden tapahtumien myllerryksessä ajattelevat toisistaan.

Uskonnot ovatkin kenties maailman tehokkaimpia mielipidevaikuttajia. Tästä syytä uskontojen tuntemuksen merkitys korostuu tänä päivänä enemmän kuin koskaan aiemmin.

Uskonnollinen lukutaito

Uskontojen tuntemusta on kutsuttu myös uskonnolliseksi lukutaidoksi. On väitetty, ettei tämän lukutaidon tila välttämättä ole parhaalla mahdollisella tolalla vaan kärsimme jopa sen kroonisesta puutteesta. Lukutaitoa voi kuitenkin onneksi parantaa uskontojen historian, opin ja käytännön tuntemusta parantamalla.

Professori Ali S. Asani uskoo, että jos uskonnollista lukutaidottomuutta ei hillitä, se saattaa lopulta viedä kansoilta ”heidän historiansa, kulttuurinsa ja taloutensa – lyhyesti sanottuna, heidän ihmisyytensä”. Asani huomauttaa historian olevan täynnä esimerkkejä murhenäytelmistä, jotka ovat johtuneet ihmisten kyvyttömyydestä ymmärtää toisin uskovia ja tunnustaa heidän ihmisarvonsa.

Jotta uskonnollinen lukutaidottomuus ei pääsisi yllättämään, tarvitaan koulutusta.

Jotta uskonnollinen lukutaidottomuus ei pääsisi yllättämään, tarvitaan koulutusta. Tätä taustaa  vasten Suomessakin esitetyt vaatimukset uskonnonopetuksen poistamiseksi kouluista eivät tunnu perustelluilta.

Tarvitsemme vieraisiin uskontoihin ja kulttuureihin perehtymistä, mistä monet ovatkin yhtä mieltä, mutta myös oman uskonnon opetusta. Uskallan nimittäin väittää, että muiden uskontojen lukutaidon lisäksi monilla meistä myös oman uskonnon lukutaito tarvitse lisää harjoitusta.

Erityisesti tarvitaan uskontojen akateemista tutkimusta. Teologialla ja uskontotieteellä on oikeutettu paikkansa yliopistoissa ajoittaisista vastalauseista huolimatta. Uskontojen merkitys yhteiskunnassa ei ole katoamassa. Tästä syystä teologeja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.