Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.
”Miksi Saami ei ole maa vaikka Suomi on?”
Usva, 8
Etenkin saamelaisille Saame on myös maa, vaikka se ei näykään yleisesti käytössä olevissa kartoissa. Saamenmaa on alue, jolla saamelaiset nykypäivänä asuvat ja joka ulottuu Keski-Norjan ja Keski-Ruotsin alueelta Pohjois-Suomeen ja Kuolan niemimaan pohjoisosiin.
Saamenmaa on maa, muttei valtio, niin kuin Suomi. Yleisesti käytössä olevissa kartoissa näkyvät maailman valtiot. Sekä maalle että valtiolle on tunnusomaista maantieteellinen alue.
Valtio on maantieteellisen alueen lisäksi muutakin: se on poliittinen ihmisyhteisö, jolla on oma hallinnollinen, oikeudellinen ja taloudellinen järjestelmänsä. Valtion sisällä ihmisyhteisö päättää omista asioistaan määrittelemillään tavoilla ja valitsee edustajat ja johtajat esimerkiksi vaaleilla.
Saamenmaa ei ole valtio, vaikka saamelaisillakin on historiallisesti ollut omat tavat päättää omista asioistaan (eli hallintomuodot). Keskeisenä yksikkönä toimi siida, joka koostui useasta perheestä ja suvusta, jotka asuivat samalla alueella. Siidaa voisi verrata esimerkiksi Suomen kuntiin. Siidat toimivat osittain edelleen etenkin poronhoidon yhteydessä Norjassa ja Ruotsissa.
Ennen kuin nykyiset valtionrajat vedettiin Saamenmaan yli, Saamenmaan eteläpuolella olevat kuningaskunnat (Ruotsi, Tanska ja Novgorod) kiinnostuivat Saamenmaan luonnonvaroista. Näin alkoi kilpailu siitä, kuka saa haltuunsa Saamenmaan alueet ja näin myös käyttöönsä alueella olevat luonnonvarat.
Kuningaskunnat alkoivat verottaa siidojen asukkaita Saamenmaassa. Ajan myötä verotuksesta muodostui tapa julistaa omistusoikeus alueille, jotka kuuluivat tietyn kuningaskunnan verotuksen alaiseksi. Toinen tapa julistaa omistusoikeus Saamenmaan alueille oli kannustaa uudisasukkaita asuttautumaan ja perustamaan tiloja pohjoiseen.
Saamelaisten omistusoikeutta heidän maihinsa ei tunnustettu, sillä se perustui erilaisiin periaatteisiin ja elinkeinoihin kuin maanviljely. Esimerkkinä tästä on poronhoitoon ominainen vuotuismuutto kesä- ja talvilaitumien välillä, joka tapahtuu edelleen ja jota voi tänä keväänä seurata netissä livenä seuraavat kaksi viikkoa – poroelo lähti liikkeelle eilisaamuna, 25.4.! Kyseinen elo jutaa Šuoššjávrin tuntureilta (Karasjoen ja Kautokeinon välissä) merenrantaan.
Tässä muutama kartta Saamenmaasta.
Rauna Kuokkanen on professori Toronton yliopistossa, jossa hän opettaa alkuperäiskansojen politiikkaa ja oikeuksia. Hänen tämänhetkinen tutkimuksensa käsittelee alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden toteutumista Kanadassa, Grönlannissa ja Pohjoismaissa. Hän on kotoisin Utsjoelta.
Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.
