Pluralistinen tulkinta saamelaisuudesta on tehnyt jäsenyyden saamelaiskäräjillä mahdolliseksi myös muille kuin saamelaisille. Taustalla vaikuttaa kiistanalainen lappalaiskriteeri, joka olisi nyt mahdollista poistaa saamelaiskäräjälaista, kun sitä pyritään jälleen uudistamaan.
Saamelaiskäräjien ja korkeimman hallinto-oikeuden tulkinnat saamelaismääritelmästä ovat ajautuneet kauas toisistaan.
100-vuotissyntymäpäivälahjaksi Suomi saa oman dekolonisaatio-ohjelmansa.
Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta ja tutkimusprofessori Rauna Kuokkanen Lapin yliopistosta pohtivat, onko Suomi kolonialistinen valtio.
Politiikasta taidetta esittää: Suohpanterrorin uusin teos ”Checklist” liittyy perjantaina 13.10. järjestettävään Suomen saamelaispolitiikka ihmisoikeusnäkökulmasta -tapahtumaan.
Suomessa monet eivät tiedä tai usko, että Suomellakin on oma kolonisointihistoriansa. Dekolonisaation ensimmäinen askel on aloittaa keskustelu kolonialismin olemassaolosta.
Nils-Aslak Valkeapää rakentaa saamelaista poliittista identiteettiä yhdistämällä sen maailmanlaajuiseen yhteisöön.
Kulttuurisessa omimisessa eli appropriaatiossa toisen kulttuurin väärin esittäminen vahvistaa ongelmallisia valta-asetelmia. Kun saamenpukukysymystä vähätellään leimaamalla se uhriutumiseksi, ei nähdä sen taustalla vaikuttavaa laajempaa historiallista ja kulttuurista taustaa.
Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin.
Nykyisessä metsähallituslakiluonnoksessa saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityissäännökset on poistettu.
