Kiinan rooli globaalilla tieteen ja teknologian areenalla on merkittävä – erityisesti, jos huomioidaan julkaisujen määrä. Tutkijoiden toimintaympäristöstä kuitenkin puuttuu vapaus, ja syvään juurtuneita käytäntöjä on vaikea muuttaa.
Kiina ja Yhdysvallat käyvät kilpailua globaalista johtajuudesta tieteen ja teknologian alalla. Julkaisu- ja patenttitilastojen perusteella Kiina on jo kirinyt Yhdysvaltojen ohi tässä kisassa, mutta tieteen alalla pelkästään numeerinen vertailu ei kerro, kenen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä on paras. Kiinan järjestelmässä on useita heikkouksia, jotka pitävät Kiinan todellisuudessa kakkosena tilastojen kärkisijoista huolimatta.
Kiinan johto on ymmärtänyt, että laatu on määrää tärkeämpää ja alkanut korjata havaitsemiaan ongelmia. Toimista huolimatta Kiina ei tule lähivuosina saavuttamaan Yhdysvaltojen tieteen tasoa.
Siihen on kaksi keskeistä syytä, jotka käyn tässä tekstissä läpi. Ensinnäkin Kiinalla on vaikeuksia syvään juurtuneiden käytäntöjen ja rakenteiden muuttamisessa. Toiseksi kommunistinen puolue asettaa tieteen tekemiselle poliittisia rajoituksia.
Miksi Kiina johtaa tilastollisesti?
Yhdysvaltojen kansallinen tiedesäätiö julkaisi tammikuussa raportin, jossa maalattiin uhkakuvia siitä, että Yhdysvallat menettää Kiinalle johtoaseman tieteen ja teknologian alalla. Raportin mukaan esimerkiksi kansainvälisten patenttien ja luonnontiedejulkaisujen määrässä Kiina on jo ohittanut Yhdysvallat.
Kiinan tutkimustilastoja tulkittaessa olisi kuitenkin syytä kiinnittää huomiota Kiinan varsin omintakeiseen tutkimusympäristöön. Sekä julkaisujen että patenttien kohdalla korkeat luvut johtuvat kiinalaisesta kannustin- ja arviointijärjestelmästä. Tutkijoiden ja yliopistojen johtajien lisäksi tieteestä ja teknologiasta vastaavien paikallisvirkamiesten suoriutumista on arvioitu määrällisten tulosten perusteella. Vieraillessani kiinalaisissa kouluissa havaitsin, että jopa tiedepainotteiset peruskoulut osallistuvat patenttitalkoisiin.
Tutkijoiden urakehitys on ollut pitkälti kiinni siitä, kuinka paljon he määrällisesti tuottavat. Sen takia tutkijat ovat keskittyneet julkaisujen ja patenttien tehtailuun. Aikaa vaativien, uudenlaisten tutkimusten aloittaminen on jäänyt vähemmälle. Kun julkaisupaine on kova, moni käyttää apunaan haamukirjoittajia tai haamulaborantteja tai julkaisee tutkimustuloksia heikoin perustein saadakseen vuosittaiset julkaisukiintiöt täyteen.
Tutkijoiden urakehitys on ollut pitkälti kiinni siitä, kuinka paljon he määrällisesti tuottavat. Sen takia tutkijat ovat keskittyneet julkaisujen ja patenttien tehtailuun.
Yhdysvaltojen tiedesäätiön raportin ilmestymisen jälkeen Pekingin yliopiston (PKU) ajatushautomo julkaisi raportin, jonka mukaan Kiina on vielä kaukana Yhdysvalloista monessa suhteessa. PKU:n raporttia voi pitää yrityksenä vähätellä Kiinan Yhdysvalloille aiheuttamaa uhkaa. Samalla se kuitenkin nosti esiin myös ongelmia Kiinan tutkimusjärjestelmässä. Siinä myönnettiin omaperäisyyden puute julkaisuissa ja matala hyödyntämisaste patenttien kohdalla. Myös tutkimusetiikan puutteet kuuluvat Kiinassa kansallisesti myönnettyihin ongelmiin.
Arviointijärjestelmää uudistettu
Kiinan johto on tietoinen tutkimusjärjestelmän heikoista kohdista, ja siksi ministeriöt ovat puolueen johdolla laatineet lakeja ja ohjeita ongelmien korjaamiseksi.
Viime vuonna päivitetyn Kiinan tiede- ja teknologialain mukaan paikallisiin kehityssuunnitelmiin tulee määritellä tiede- ja teknologia-alan tavoitteet. Paikalliset virkamiehet ovat vastuussa suotuisan innovaatioekosysteemin luomisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta.
Tutkijoiden arviointijärjestelmää on uudistettu monella tapaa. Vuonna 2020 julkaistut uudet säännöt kieltävät yliopistoja asettamasta määrällisiä tavoitteita julkaisuille. Kansainvälisten julkaisujen määrä ei ole enää tärkein arviointikriteeri. Tarkoituksena on kehittää järjestelmä, jossa arvioidaan julkaisujen lisäksi muitakin meriittejä.
Julkaisujen kohdalla huomio kohdistetaan laatuun, ja nationalistisessa hengessä Kiinassa julkaistujen artikkelien merkitystä arvioinnissa korostetaan. Aiemmin akateemisella uralla eteneminen vaati Science Citation Indeksiin (SCI) tai Social Sciences Citation Indeksiin (SCCI) kuuluvissa aikakausilehdissä julkaisuja. Nyt näiden sijaan käytetään kiinalaisista julkaisuista koostuvia indeksejä.
Kansainvälisten julkaisujen määrä ei ole enää tärkein arviointikriteeri. Tarkoituksena on kehittää järjestelmä, jossa arvioidaan julkaisujen lisäksi muitakin meriittejä.
Myös rahalliset palkkiot huippujulkaistuista on nyt kielletty. Tiedelehti Naturessa julkaistusta artikkelista tavallinen palkkio oli aiemmin vähintään 40 000 euroa. Yliopistoissa vitsailtiin, että tutkijan auton merkin perusteella pystyi arvioimaan, missä lehdessä hän on julkaissut artikkeleitaan.
Nämä muutokset luultavasti laskevat Kiinassa toimivien tutkijoiden kansainvälisten julkaisujen määrää. Mikäli uudistus onnistuu kannustamaan tutkijoita keskittymään määrän sijasta laatuun, korkean vaikuttavuuskertoimen julkaisujen määrä lisääntyy, kun taas artikkeleiden kokonaismäärä saattaa laskea.
Lakeja ja suunnitelmia tutkimusetiikan vahvistamiseksi
Heikko tutkimusetiikka on murentanut luottamusta kiinalaiseen tutkimukseen. Esimerkiksi vuonna 2017 paljastui satoja julkaisuihin liittyviä vilppiepäilyjä, joiden seurauksena 400 tutkijaa rangaistiin. Seuraavana vuonna maailmaa kohahdutti geenimuunneltujen alkioiden käyttö koeputkihedelmöityksessä.
Vuonna 2018 Kiinan kommunistinen puolue julkaisi uudet säännöt akateemisen vilpin havaitsemiseksi ja todentamiseksi. Samalla tutkimusetiikka lisättiin luotettavuuden arviointijärjestelmään (engl. social credit system). Tutkija tai tutkimusjohtaja voi nyt joutua niin sanotulle mustalle listalle, jos hänen toimintansa synnyttää ”vakavaa epäluottamusta”. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sulkemista rahoitushakujen ulkopuolelle ja arvonimien mitätöintiä.
Heikko tutkimusetiikka on murentanut luottamusta kiinalaiseen tutkimukseen.
Vuonna 2021 päivitetty tiede- ja teknologialaki kattoi myös tutkimusetiikan käytänteet, ja se kielsi suoraan muun muassa haamukirjoittajien ja haamulaboratorioiden käytön. Rangaistukseksi näistä kuitenkin määrättiin vain julkinen varoitus tai sakot, joten tämän pykälän vaikutus jäänee vähäiseksi. Etiikan saralla viimeisin toimi on puolueen ja valtioneuvoston tänä vuonna julkaisema dokumentti tieteen ja teknologian etiikan hallinnon vahvistamiseksi.
Toimista huolimatta vakavia vilppitapauksia ilmaantuu kuitenkin edelleen. Huhtikuussa 2022 tuli esiin plagiointitapaus, jossa lähes sadan tutkijan yhteiskirjoittama tuore artikkeli paljastui merkittäviltä osin muiden artikkeleiden suoraksi kopioksi. Kirjoittajat edustivat Kiinan johtavia tekoälyn tutkimuslaitoksia. Vanhojen käytäntöjen kitkemiseen menee pitkä aika.
Innovaatiota puolueen ohjauksessa
Vuodesta 2017 lähtien Kiinan johto on pyrkinyt luomaan ”uudenlaista innovaatiojärjestelmää”, jonka tukemana Kiina nousisi johtavaksi tiedemaaksi. Lait, päätökset ja ohjelmat toistavat itsenäisen ja kriittisen ajattelun, innovaation ja riskin ottamisen tärkeyttä.
Kiinan johto asettaa kuitenkin ratkaisevia rajoitteita tieteen vapaudelle. Korkeakoulujen peruskirjoista on poistettu maininnat akateemisesta vapaudesta ja tutkimuksen riippumattomuudesta. Puolueen rooli korkeakoulujen toiminnan ohjauksessa vahvistui vuonna 2021. Päivitetyt ohjeet korkeakoulujen puolueyksiköistä korostavat laitostason yksiköiden keskeistä roolia toiminnan ohjauksessa.
Ylipäätään kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinping on puheissaan toistuvasti tuonut esiin yliopistojen ”punaisen” perinteen tärkeyttä ja korostanut tutkijoiden ideologista oikeaoppisuutta tärkeänä hyveenä asiantuntijuuden rinnalla. Tutkimuslaitokset eivät palkkaa huippututkijoita, jotka kyseenalaistavat puolueen johtavan roolin tutkimuksessa.
Myös uudistettu tiede- ja teknologialaki asettaa poliittisia rajoitteita tutkimukselle. Laki määrää rangaistavaksi tutkimuksen, joka haittaa yhteiskunnallisen järjestyksen ylläpitoa. Tutkimusta rahoittavia tahoja kielletään tukemasta hankkeita, jotka aiheuttavat vahinkoa kansalliselle turvallisuudelle ja yhteiskunnallisille intresseille.
Tutkijat valitsevat vain poliittisesti turvallisia aiheita ja turvautuvat itsesensuuriin välttyäkseen syytöksiltä nyt ja tulevaisuudessa.
Nämä ovat yleisiä rajoituksia muissakin maissa, mutta Kiinassa tätä lakia tulkitaan kommunistisen puolueen päämäärien valossa. Jos tutkimustoiminta haittaa puolueen päämäärien saavuttamista, se voidaan tulkita kansallisen tai yhteiskunnallisen intressin vastaiseksi.
Koska määritelmät tärkeistä intresseistä ovat tarkoituksellisesti epäselviä ja muuttuvat tilanteiden mukaan, tutkijat valitsevat vain poliittisesti turvallisia aiheita ja turvautuvat itsesensuuriin välttyäkseen syytöksiltä nyt ja tulevaisuudessa.
Näin itsenäisen ja kriittisen ajattelun tavoite ei toteudu. Uusien aiheiden tutkimukseen ei ryhdytä, jos ne eivät ole linjassa oman työyksikön puolueosaston määrittämien päämäärien kanssa.
Uudistusvimman seuraukset
Kiinan puolue- ja valtiojohto on laatinut uusia ohjeistuksia tarmokkaasti, ja paikalliset viranomaiset sekä tutkimuslaitokset ovat toteuttaneet niitä innolla. Tarjolla on ollut runsaasti rahaa uuden innovaatioekosysteemin rakentamiseen, ja seurauksena on kirjava kokoelma nopeasti perustettuja innovaatiokeskuksia ja yrityshautomoita.
Uusien keskusten ja laboratorioiden rakentamiseen on tuhlaantunut rahaa. Silti niiden toiminta on usein päällekkäistä, ja ne ovat linkittyneet huonosti paikalliseen toimintaympäristöön. Jopa kiinalaiset tutkijat ovat osoittaneet huolensa järjestelmän liian nopeasta ja hallitsemattomasta muutoksesta.
Jopa kiinalaiset tutkijat ovat osoittaneet huolensa järjestelmän liian nopeasta ja hallitsemattomasta muutoksesta.
Uusien yksikköjen rakentaminen ei välttämättä ole ollut tarpeellista, mutta se on selkeä indikaattori, jolla virkamiehet voivat suoriutumisen arvioinnissa osoittaa täyttäneensä velvollisuutensa.
Tutkimustyön arviointikäytäntöä on muutettu, mutta virkamiesten kohdalla tieteen ja teknologian edistämisen kannustinjärjestelmä tulisi vielä uudistaa, jotta strategiat toisivat toivottuja tuloksia: innovaatioita seinien sijaan.
Lahjakkuuksien puute
Pysyvä ongelma Kiinan tiedestrategiassa on osaajien ja varsinkin lahjakkuuksien puute. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi tekoälyn alalla. Tuoreen kiinalaisraportin mukaan tekoälyn alalla on viiden miljoonan työtekijän vaje, ja Kiinan korkeakouluista valmistuu vuosittain vain 20 000 tekoälyn asiantuntijaa.
Yhdysvallat on monelle edelleen Kiinaa houkuttelevampi asuin- ja työskentelypaikka teknologia-alalla.
Merkittävä osa alan kanditutkinnon Kiinassa suorittaneista opiskelijoista siirtyy Yhdysvaltoihin jatkamaan opintojaan, ja monet heistä jäävät sinne töihin. Yhdysvallat on monelle edelleen Kiinaa houkuttelevampi asuin- ja työskentelypaikka teknologia-alalla.
Perusteelliset tutkimusekosysteemin muutokset parantavat Kiinassa tehtävän tutkimuksen laatua ja luotettavuutta, mutta uudistukset etenevät epätasaisesti. Suurin este innovatiivisuuden vahvistamiselle on kommunistisen puolueen tiukka ote tutkimusympäristöstä, eivätkä Kiinan nykyiset johtajat pysty poistamaan sitä.
VTT Outi Luova toimii yliopistonlehtorina Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksessa Turun yliopistossa. Hän on myös Yliopistojen Aasia-verkoston johtaja. Luova on perehtynyt Kiinan yhteiskuntaan – erityisesti kaupungistumiseen, tiedepolitiikkaan ja digitalisaatioon.
Artikkeli pohjaa kirjoittajan kahteen julkaistuun tutkimukseen kiinalaisesta korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmästä
