Vinoviivaa eli /-merkkiä kutsutaan puhekielessä usein kauttaviivaksi. Teksteissä sillä tyypillisesti ilmaistaan joko vaihtoehtoa, murtolukua tai suhdetta. Sille on toki monia spesifejä esiintymismuotoja: verkko-osoitteet, Politiikka 1/2016, hallituksen esitys HE 15/2016, Maija Lähteenmäki / Politiikasta.fi ja niin edelleen.
Vaihtoehtojen ilmaiseminen vinoviivan avulla on levinnyt kaunokirjallisiin, yleistajuisiin teksteihin lomakkeista. Vaihtoehdoilla tarkoitan sitä, että vinoviiva jakaa sanoja tai ilmauksia vähintään kahteen jaksoon, joista ainoastaan yksi on voimassa.
Tällainen tapa sopii juuri lomakkeisiin tai muihin tekstityyppeihin, jossa halutaan säästää tilaa. Hyvässä, huolitellussa kielessä nämä sen sijaan kannattaisi kiertää. Älä siis käytä sitä asiatekstissä, jos voit ilmaista asian toisin.
Useimmin nähty ilmaus lienee ”x ja/tai y”, jonka voi pyrkiä kiertämään esimerkiksi muodoilla ”x tai y tai molemmat”. Joskus sopii myös ”x ja ehkä lisäksi myös y” – tai jotain muuta.
Jos katsoo tarkemmin ajatusta vinoviivaisen lauseen takana, huomaa, että pelkkä ”tai” riittää . Näin on vaikkapa esimerkissä ”Haluan lainata/ostaa Diskurssianalyysi liikkeessä -teoksen”, sillä harva tosissaan haluaisi sekä lainata että ostaa teoksen, vaan ainoastaan jommankumman. ”Ammattikorkeakoulu-/yliopistotutkinto” on yhtä kuin ”ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto”.
Vinoviiva voi hyvinkin olla tekstissä paikallaan suhde- ja murtolukuilmauksissa: 60 km/h, 2/3 määräenemmistöpäätös, 50 euroa/henkilö. Toki tilaisuudesta riippuen näidenkin kohdalla voi miettiä, olisiko asia lähes yhtä helppo ilmaista kirjaimin, kokonaisilla sanoilla.
Välilyönnit vai ei?
Silloin, kun vinoviiva jakaa jaksoja, joissa ei ole välilyöntejä, myös vinoviiva tulee kiinni tekstiin. Jos taas yhdessäkin vinoviivan jakamassa jaksossa on välilyönti, välilyönti tulee kaikkien vinoviivojen molemmin puolin. Siis:
- naimaton/naimisissa/eronnut/leski
mutta
- naimaton / naimisissa / rekisteröidyssä parisuhteessa / eronnut / leski.
