Yhdistyneet kansakunnat perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945, ja se on edelleen keskeinen toimija kansainvälisessä järjestelmässä.
Euroopan unioni pyrkii YK:n monenkeskisen sääntöpohjaisen yhteistyön vahvistamiseen ja puolustamiseen. Suurvaltojen väliset jännitteet ja eriävät näkemykset kansainvälisen järjestelmän normiperustasta haastavat kuitenkin unionin agendaa.
Pariisin ilmastosopimus velvoitti luomaan yhteisen tavoitteen ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, mutta tässä ei ole onnistuttu. Toimilla on kiire, ja siksi on riski, että tavoite asetetaan kunnioittamatta sopimuksen tärkeimpiä periaatteita. Vuonna 2015 solmitun Pariisin …
Tavoite ilmastonmuutokseen sopeutumiselle on välttämätön – mutta liki mahdoton Lue lisää »
Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan monenkeskisen yhteistyön ja YK:n katsottiin olevan kriisissä. Miten Ukrainan tilanne vaikuttaa YK:n ja kansainvälisen rauhan ja turvallisuutta ylläpitävän arkkitehtuurin ylläpitämiseen?
Maailmanrauha tarvitsee järjestelmän, joka sietää erilaisuutta ja moninaisuutta yksinkertaistavan hyvä – paha vastakkainasettelun sijaan.
Suomi nousi torstaina YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024. Jäsenyys edellyttää Suomelta selkeitä ja rohkeita ihmisoikeuskannanottoja tilanteessa, jossa neuvoston toiminta on merkittävästi vaikeutunut. Mitä Suomi tavoittelee jäsenyydellään ja miltä sen mahdollisuudet näyttävät?
Mitä varten YK on olemassa, mitä sen kuuluu tehdä ja kuka päättää? Jäsenmaat väittelevät näistä asioista jatkuvasti. YK pohjautuu kansainväliseen yhteistyöhön, mutta sen toiminnassa näkyy vaikutusvaltaisten maiden ohjaus.
Global Compact for Migration -asiakirjan ympärillä käyty valeuutisointiin nojaava keskustelu on esimerkki siitä, miten kansainvälisiä prosesseja demonisoimalla pyritään saavuttamaan poliittisia voittoja kotimaassa.
Kumpi uhkaa ihmiskunnan tulevaisuutta vakavammin, ydinsuursodan vaara vai ilmaston lämpeneminen? Onko YK:n perusteellinen uudistaminen mahdollista globaalihallinnan tehtävien entistä menestyksellisemmäksi hoitamiseksi?
Yhdysvaltojen päätös erota YK:n ihmisoikeusneuvostosta heijastelee pidemmän aikavälin suhtautumista ihmisoikeusneuvoston toimintaan. Ihmisoikeusneuvoston työhön erolla silti on merkitystä, ja sillä on kauaskantoisia seurauksia erityisesti Yhdysvaltojen liittolaisille.
Yhdysvaltojen ja Israelin ero UNESCOsta palautti kysymykset vallasta ja vallankäytöstä järjestön ympärillä pyörivän argumentaatiosirkuksen ytimeen.
