On tapana sanoa, ettei urheilua ja politiikkaa pitäisi sotkea keskenään. Jokainen urheilun tai politiikan penkkiurheilija tietää, ettei asianlaita toteudu näin yksinkertaisesti. Kentän laidalla -kirjoitussarja suuntaa katseet niille pelikentille, joissa pelataan urheilun ja politiikan pelejä yhtäaikaisesti.
Kilpailut ovat nostaneet urheilijoita vallan huipulle ja poliittiset kamppailut ovat kaataneet kisoja. Urheilun näyttämöillä käydään monta monituista poliittistakin kilpailua.
Kisat ovat olleet sekä vallan ja demokratian välineitä että tyrannien kohtaloiden ja ihmisoikeustaistelujen taitekohtia. Millaisia ovat urheilun kentät ja miten ne liittyvät politiikkaan?
Politiikan ja urheilun kentät ovat paljolti samankaltaisia: ”poliittinen peli tapahtuu tietyssä tilassa ja tietyillä säännöillä”, kuten urheilun ja liikunnan pelitkin. Säännöt ovat sovittuja ja aina muutettavissa. Pelimetaforaa voidaan hyvin käyttää hyödyksi urheilun poliittisuuden ja urheilun ja politiikan yhteyksien havaitsemiseksi.
Urheilun poliittiset kentät eivät ole pysyviä samalla tavalla kuin Hakametsän jäähalli vaan jatkuvasti ajassa ja paikassa muuttuvia. Usein pelit pelataan siellä, missä niille on parhaimmat olosuhteet.
Urheilun ja politiikan vaikea suhde
Kentän laidalta -kirjoitussarjassa tutkitaan urheilua ja politiikkaa, urheilupolitiikkaa ja urheilun poliittisuutta. Näitä monin tavoin toisiinsa limittyviä käsitteitä voidaan lähestyä eri näkökulmista.
Yhtäältä urheilupolitiikka organisoituu seuroina, järjestöinä, komiteoina, huippuyksikköinä ja kansallisina ja ylikansallisina instituutioina, jotka järjestävät sekä huippu-urheilijoiden että tavallisten liikkujien mahdollisuuksia kasvattaa kuntoa, eläytyä tai kilpailla tosissaan tanssisaleissa, hiihtoladuilla tai painimolskeilla.
Urheilupolitiikaksi voidaan kutsua myös urheilun kautta harjoitettavaa politiikkaa tai muuta toimintaa, joka luonteeltaan on jollakin tavoin poliittista vallankäyttöä, mutta joka tapahtuu urheilun kautta. Näillä toimilla, toimijoilla tai rakenteilla voi olla esimerkiksi sosiaalisia, taloudellisia, poliittisia tai kulttuurisia tavoitteita.
Pelimetaforaa hyödyntäen: moni tällainen urheilun ja politiikan keskeinen peli saatetaan pelata kenttien reunamilla tai kokonaan poissa yleisön silmistä.
Urheiluun liittyvät sosiaaliset ja poliittiset ilmiöt eivät kuitenkaan ole näkymättömiä. Esimerkiksi siirtomarkkinat, vedonlyönti, doping, sponsorisopimukset, nationalismi, korruptioskandaalit ja huippu-urheiluyksiköt ovat ilmiöitä ja instituutioita, joita voidaan pitää sekä urheiluun liittyvinä että liittymättöminä asioina.
Urheilun ja politiikan erottamattomien yhteyksien havaitsemisen lähtökohta onkin usein siinä, kuinka ison painoarvon tai merkityksen muut seikat saavat suhteessa urheiluun. Usein ne valpastuttavat urheilujournalisteja ja johtavat yhteiskunnallisten kysymysten lisäksi vallankäytön, taloudellisten intressien tai muiden poliittisten tavoitteiden äärelle.
Urheilua ja politiikkaa ei myöskään pidä unohtaa taloudellisena kysymyksenä. Rahan ja urheilun välillä on erottamaton yhteys, joka usein vaikuttaa pelin reunaehtoihin.
Poliitikot kilpasilla
Politiikka ei ainoastaan läiky urheilun puolelle, vaan politiikan puolelle siirtyy urheilusta tuttuja piirteitä. Niin suuri kulttuurinen vaikutus urheilulla on.
Politiikka ei ainoastaan läiky urheilun puolelle, vaan politiikan puolelle siirtyy urheilusta tuttuja piirteitä.
Poliittista retoriikkaa väritetään usein urheilusta tutulla terminologialla (”pelataan samaan maaliin”, ”otamme niskalenkin hallitsemattomista markkinavoimista”, ”hillotolppa on huhtikuussa”). Urheilun konkreettiset sanonnat muuttuvat kertaheitolla abstrakteiksi mielikuviksi. Samalla television vaalistudioissa mitataan ehdokkaiden kisakuntoa ja kysytään maaliviivalla tuntemuksia käydystä mittelöstä, joka korostaa politiikan kilpailullisuutta.
Kaventaako puhuminen politiikasta urheilutermeillä politiikan alaa vai pitäisikö suomalaisten poliitikkojen kommentoida enemmänkin urheilua, kuten Italiassa?
Huomattavan usein urheilun huippunimiä myös siirtyy urheilu-uran jälkeen politiikan pariin. Listat ovat pitkiä Suomessa ja maailmalla: Lasse Viren, Antti Kalliomäki, Sari Essayah, Ari Vatanen, Kike Elomaa, Marjo Matikainen-Kallström, Sari Multala, Juha Mieto, George Weah, Vitali Klytshko, Arnold Schwarzenegger…
Kilpakenttien kutsu
Urheilun poliittiset kentät ovat erilaisia, muuttuvia ja vaihtuvia tiloja. Petankkipeliin tai parkouriin vaadittava kenttä on luonteeltaan hyvin erilainen kuin golfkenttä tai tenniskenttä.
Kenttien kautta voidaan luoda erontekoja tai rakentaa yhteenkuuluvuutta. Isot areenat tarjoavat tilaa näyttäville mediatuotteille, spektaakkeleille ja karnevaaleille. Olympialaisten tai jalkapallon maailmanmestaruuskisojen kautta tuotetaan moninkertaisella volyymilla samoja tunteita, joita voidaan kokea pienen paikkakunnan liikuntahallissa.
Urheilun yhtenä merkittävänä positiivisena piirteenä pidetään sitä, kuinka se yhdistää ihmisiä paikallisista ja kansainvälisistä eroista riippumatta.
Urheilun yhtenä merkittävänä positiivisena piirteenä pidetään sitä, kuinka se yhdistää ihmisiä paikallisista ja kansainvälisistä eroista riippumatta. Samalla pelipaitojen ja muiden oheistuotteiden mukana matkustavat myös kansainväliset brändit ja mielikuvat kuten myös kansalliset identiteetit ja myytit, joiden kautta tuotetaan eroja.
Rauman Lukon ja Porin Ässien kohtaaminen eroaa yhteiskunnallisena kontekstina huomattavasti Celticin ja Rangersin kohtaamisesta Skotlannin Valioliigassa. Pesäpallon Itä–Länsi-ottelussa maan parhaat pelaajat kohtaavat toisensa sekä samalla puolella että vastakkain.
Urheilun parissa häilyväiset kansalliset ja ylikansalliset rajat ja tuntemukset sekä korostuvat että unohtuvat iloisesti. Onko erojen kautta rakentuva kisaamisen arvoinen dynamiikka urheilun ainoa mahdollisuus? Kaiken urheilun tai kisailun ei edes tarvitse kohdata tavoitteellisesti ihmisruumiin, sielun ja sisun korkeinta kilpailukykyä. Mölkky-pelin suosio luultavasti perustuu joutilaalle ja avoimelle yhteenkokoontumisen voimalle.
Muuttuvat kentät
Urheilukin muuttuu jatkuvasti esimerkiksi teknologisen kehityksen myötä. E-urheilun ja drone racing -kilpailujen yleistyminen muuttaa käsitystä urheilusta. Huippu-urheilun ja kilpailullisten vastakkaisuuksien lisäksi voidaan kiinnittää huomiota mediakuvien rakentumiseen, fanikulttuuriin, viihteeseen, liikunnan hyötyihin tai urheilemisen vaikutuksiin kansanterveyteen.
Miten jatkuvasti kehittyvät ja elettyä elämää laskevat sykemittarit, terveitä elämäntapoja ohjaavat mobiilisovellukset ja liikuntatrendit muuttavat suhtautumista itseen ja ympäristöön? Heijastuuko se jollakin tavoin poliittiseen toimintaan?
Urheilun kentät eivät ehkä ole ensisijaisesti vallanlinnakkeita, mutta urheilun asema yhteiskunnassa on huomattava. Urheiluun liittyvien rakenteiden tarkempi tarkastelu avaa parhaimmillaan oivaltavia näkökulmia yhteiskunnallisten toimijoiden ja toiminnan suhteisiin.
Tämä kirjoitussarja pyrkii tuomaan esille urheilun ja poliittisen välisiä suhteita ja tarjoamaan tutkittua tietoa, analyyttisia näkökulmia ja hyvin perusteltua jälkipuintia urheiluun eri yhteiskuntatieteellisistä vinkkeleistä.
Kentän laidalta -kirjoitussarjan on toimittanut Joonas Aitonurmi. Aitonurmi on toimituskunnan opiskelijajäsen, mielellään tiedettä yleistajuistava toimittaja ja yleisen valtio-opin ja politiikan tutkimuksen opiskelija Helsingin yliopistossa.
