Maailma laboratoriona – unelma täydellisesti hallitusta yhteiskunnasta – Politiikasta

Maailma laboratoriona – unelma täydellisesti hallitusta yhteiskunnasta

Lukuaika: 4 min. 

Yhteiskunnallinen hallinta ja psykologinen tieto ovat kytkeytyneet yhä vahvemmin toisiinsa viimeisen vuosisadan aikana. Nykyään osuvin esimerkki tästä on erilaisten itsetarkkailuun tarkoitettujen mobiilisovellusten kasvu. Nämä sovellukset perustuvat usein tieteelliseen kehitystyöhön ja niiden päämääränä on auttaa yksilöä, mutta politiikan tutkimus osoittaa asian olevan ongelmallisempi.

Yhteiskunnallisen hallinnan ja psykologisen tiedonmuodostuksen väliset suhteet ovat olleet tiiviitä koko viimeisen vuosisadan. Näitä suhteita on tutkittu kasvavissa määrin etenkin Michel Foucault’n ajattelun hengessä. Huomiota on kiinnitetty siihen, kuinka psykologinen tieto tarjoaa kehyksiä itseytemme muodostumiselle sekä kuinka tämä tieto on hyödynnettävissä poliittisessa hallinnassa.

Kuvaan artikkelissa psykologian ja yhteiskunnallisen hallinnan välistä suhdetta kahden tapausesimerkin, behavioristisen psykologian ja positiiviseen psykologiaan kytkeytyvien onnellisuussovellusten kautta.

Nämä kaksi tapausesimerkkiä paitsi linkittyvät toisiinsa, myös kuvaavat psykologian ja yhteiskunnallisen hallinnan välillä ilmenevää kolmea keskeistä piirrettä: niiden pyrkimystä ihmistieteelliseen profilointiin ja yksilöiden onnellisuuden lisäämiseen sekä pyrkimykseen levittää psykotieteellistä järkeilyä myös muille yhteiskunnan osa-alueilla.

Katsaus behaviorismiin: Skinnerin utopia ja kaupallinen profilointi

Behavioristisen psykologian johtohahmo B. F. Skinner julkaisi vuonna 1948 ensimmäisen proosallisen teoksensa. Kyseessä oli utooppinen novelli nimeltä “Walden Two”.

Novelli herätti ilmestymisen jälkeen vilkasta keskustelua. Tarinan ytimessä oli  behavioristisesta oppimiskäsityksestä johdettu ajatus ihmisestä ilman vapaata tahtoa.

Skinner kuvaa teoksessaan, kuinka yhteisöä voitaisiin hallita ja organisoida täydellisesti psykologisen tiedon avulla. Tämä onnistuisi hyödyntämällä joustavaa suunnittelua: jatkuvasti testattuja, ärsyke-reaktio-malliin perustuvia ympäristöllisen hallinnan mekanismeja.

Skinnerin novelli on harvinaislaatuinen, mutta siinä esitetyt ajatukset ja toiveet eivät.

Noin 20 vuotta aiemmin liikemies James Thompson perusti yhteistyössä psykologi John Watsonin kanssa yrityksen nimeltä JWT. Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen liikeyritys, joka laajassa mittakaavassa hyödynsi toiminnassaan psykologista profilointia.

Thompson ja Watson tekivät yhteensä yli 44 000 psykologiseen profilointiin pyrkivää haastattelua ympäri maailman esimerkiksi autoiluun, ruokailuun ja WC-käyttäytymiseen liittyen.

Nämä kaksi tieteellisen mainostamisen pioneeria kohtasivat työssään kuitenkin ongelman. Kuinka saavuttaa globaalilla tasolla relevanttia tietoa potentiaalisten asiakkaiden käyttäytymisestä ja toiveista?

”Onnellisuus-tehdas”

Thompson ja Watson eivät varmasti voineet edes kuvitella, millaisia ratkaisuja heidän kohtaamaansa ongelmaan on tarjolla nyt 40–50 vuotta myöhemmin.

William Davies toteaa kirjassaan Happiness Industry, että emme ole koskaan aiemmin eläneet aikaa, jota määrittää niin suuri optimismi sitä kohtaan, että psykologisen datan avulla voitaisiin hallita niin yksilöiden kulutuskäyttäytymistä kuin kokonaisia yhteiskuntia.

Emme ole koskaan aiemmin eläneet aikaa, jota määrittää niin suuri optimismi sitä kohtaan, että psykologisen datan avulla voitaisiin hallita niin yksilöiden kulutuskäyttäytymistä kuin kokonaisia yhteiskuntia.

Tämä optimismi perustuu hänen mukaansa kolmeen tekijään.

Ensimmäisenä tulee big data, valtavat tieto- ja profiilivarastot, joita voidaan myydä suoraan yrityksille tai käyttää muilla tavoin taloudellisiin tai yhteiskunnallisiin päämääriin. Toisena on kulttuurinen muutos, joka näkyy ennen kaikkea narsistisen käyttäytymisen lisääntymisenä: ihmiset kaipaavat tietoa itsestään. Kolmas tekijä on tietokoneet ja sovellukset (“Affective Computing Research”), jotka kykenevät tulkitsemaan ihmisten käyttäytymistä tunteiden termein.

Siinä missä Thompsonin ja Watsonin – sekä koko behavioristisen hallinnan mallin – ongelmana oli vielä jossain määrin yksityisyyden ja tarkkailun välinen suhde, ei tällaisesta voida enää edes puhua.

Nike on kehittänyt mobiilisovelluksia, jotka antavat välitöntä ja parhaimmillaan ympärivuorokautista palautetta asiakkaan fyysisestä ja terveydellisestä tilasta.

Stanfordin yliopistossa toimiva Persuasive Tech Lab -instituutio kehittää sovelluksia, jotka on kohdistettu parantamaan esimerkiksi nuorten ahdistuneisuutta.

Kansainvälisesti psykologista dataa ihmisten hyvinvoinnista kerää muun muassa YK, joka julkaisi hiljattain kansallisesti huomiota herättäneen The World Happiness -raporttinsa.

Miten ja miksi psykologinen hallinta toimii?

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvalloissa behavioristiset menetelmät levisivät nopeasti psykologisten laboratorioiden ulkopuolelle. Niitä hyödynnettiin etenkin koulutoimintaa koskevassa suunnittelussa ja ilma- ja merivoimissa.

Skinnerin tutkimusmenetelmät ja niistä johdetut sovellukset kykenivät yhdistämään tutkimustilan ja esimerkiksi koululuokan hallinnan samoilla menetelmillä. Kouluja alettiin hallita samalla tavalla kuin eläimiä Skinnerin häkissä.

Nykyiset psykologisen hallinnan mekanismit toimivat samalla periaatteella, mutta ne ovat huomattavasti intensiivisempiä. Esimerkiksi älypuhelimessa toimiva sovellus kykenee liittämään yhteen laajan joukon toimijoita. Samaan aikaan ne tuottavat hyödynnettävää dataa yksilöstä potentiaalisesti ympäri vuorokauden.

Prosessia voidaan – ajatuksen tasolla – kuvata seuraavasti.

Tutkimusyksikkö, kuten aiemmin mainittu Persuasive Tech Lab, saa tutkimusrahoituksen. Yksikkö alkaa tutkimaan keinoja ja kehittämään sovelluksia, jotka puhuttelevat yksilöä houkuttelevalla kielellä. Mikäli sovellus toimii, yksilö alkaa käyttämään sitä esimerkiksi lieventääkseen omaa ahdistuneisuuttaan.

Samalla kun yksilö pyrkii sovelluksen avulla kohentamaan hyvinvointiaan, tulee hän tuottaneeksi dataa, jota voidaan edelleen kierrättää takaisin muille toimijoille – tässä tapauksessa psykologisen tutkimusyksikön ja esimerkiksi teknologiayrityksen käyttöön.

Ensisilmäykseltä prosessi näyttäisi hyödyttävän kaikkia osapuolia. Tutkimusyksikkö saa rahoitusta. Yksilö kykenee lieventämään ahdistustaan. Teknologiayritys saa taloudellista voittoa.

Näennäisestä kaikkivoipaisuudesta johtuen psykologinen hallinta näyttää toimivan kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Ja juuri tästä näennäisestä kaikkivoipaisuudesta johtuen psykologinen hallinta näyttää toimivan kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Se otetaan itsestäänselvyytenä ja se näyttää hyödyttävän kaikkia.

Kuitenkin se, mikä alkaa usein tieteellisenä tutkimuksena tai yksilön tarpeena lievittää ahdistuneisuuttaan, voi edellä prosessin myötä pelkistyä kaupalliseksi markkinoinniksi tai yksilön neuroottiseksi itsekontrolliksi.

Onnellisuussovelluksia tai psykologiaan perustuvaa ihmistieteellistä profilointia ei tulekaan ottaa itsestäänselvyytenä.

Politiikan tutkimuksen näkökulmasta on pikemminkin kysyttävä: Kuka tai mitkä tahot psykologisen datan keräämisestä lopulta hyötyvät? Millaisiin tarkoitusperiin sitä käytetään? Millaisen suhteen yksilö muodostaa itseensä esimerkiksi mobiilisovelluksen kautta?

YTM, KM Esko Harni on väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa.

Lisää aiheesta

Leave a comment

Your email address will not be published.


*