Kirjoittaja: maija

Uskonnollisessa ja hengellisessä sanastossa on muutamia oikeinkirjoitusjippoja, joiden handlaamista tarvitaan yllättävän monessa yhteydessä.

Elämäkerta, vaatekerta, vuosikerta, yläkerta. Ei elämänkerta, vaatteenkerta, vuodenkerta, ylänkerta.

Pitkällä aikavälillä pitkässä juoksussa ei ole ajan myötä kadonnut.

Kun toimitussihteeri STT:n tyylikirjasta innostui, ja miksi sinunkin kannattaisi.

Kerro omat suosikkisi kirjoittamiseen, viestimiseen ja yleistajuistamiseen liittyvistä apuvälineistä.

Kehottaa vai kehoittaa? (Kehottaa.) Maadottaa vai maadoittaa? (Maadoittaa.)

Lukusanaa, oli se sitten perusluku tai järjestysnumero, taivutetaan sitä seuraavan sanan mukaan. Jos luku kirjoitetaan numeroin ja taivutuspääte ei kuitenkaan selviä heti seuraavasta sanasta, se tulee kirjoittaa näkyviin.

Pronomini joku viittaa ihmiseen ja jokin asiaan.

Eli kuinka suomen kielessä pitäisi taivuttaa s-kirjaimeen loppuva vieraskielinen nimi?

Mitä ilmauksia tekstissä oikeasti kannattaa välttää?