Finanssikriisistä lähtien niin osakeyhtiöiden tarkoitusta, kilpailuoikeuden tehtäviä kuin kansainvälisiä sijoituksia on kyseenalaistettu. Nämä kolme talousoikeudellista esimerkkiä viittaavat siihen, että uusliberalismin huippukausi on päättynyt.
EU:n uusi seuranta-asetus valjastaa yritysostoseurannan kauppapoliittiseksi työkaluksi, mutta sillä voi olla myös laajempia vaikutuksia unionin sisäisen yrityskauppavalvonnan logiikkaan.
Suomen talouspolitiikassa näyttää olevan kansainvälisesti suuntautuneen passiivisen valtiollisen rahaston mentävä aukko.
