Demokratiakasvatus, deliberatiivinen demokratia ja poliittiset tunteet
Yhteiskunnallista kasvatusta pohdittiin jo politiikan teorian syntyessä. Huoli demokratian kriisistä on ladannut odotuksia erityisesti koulujen demokratiakasvatukselle.
Studia Generalia: Demokratiatutkimus
Demokratiatutkimuksen kenttä on usein luultua monipuolisempi. Se sisältää tutkimusta liittyen esimerkiksi peruskoulun demokratiakasvatukseen, oppilaiden kansalaispätevyyden muotoutumiseen ja siitä edelleen yliopistojen hallintoon. Kaupunginosien suunnittelu tai kuntien osallistava budjetointi kuuluvat nekin demokratiatutkimuksen piiriin.
Tämä artikkelisarja pohjaa Tampereen yliopiston Demokratiatutkimusverkoston keväällä 2022 järjestämään Studia Generalia -yleisöluentosarjaan, joka esittelee demokratiatutkimuksen monimuotoisuutta. Suomen- ja englanninkielisissä luennoissa työtään esittelevät eri tieteenalojen tutkijat, joita yhdistää demokratiatutkimus.
Alusta– ja Politiikasta-julkaisujen koordinoitu artikkelisarja tarjoaa näkökulmia demokratiatutkimukseen myös heille, jotka eivät luennoille ehtineet.
Kaikki mukaan? Pohdintoja osallistuvan budjetoinnin inklusiivisuudesta
Osallistuvan budjetoinnin tavoite on tarjota kunnan asukkaille tasavertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten julkisia varoja käytetään. Tavoitteen toteutumista haastavat tietoon, osallistumisen eriytymiseen ja kuntien osallistumisresursseihin liittyvät kysymykset.
Voivatko kunnat ratkaista demokratian kriisin?
Kunnilta odotetaan yhä enemmän toimia sen eteen, että kansalaiset pääsisivät laajemmin mukaan päätöksentekoon. Niillä voikin olla merkittävä rooli demokratian kriisin selättämisessä, mutta tähän rooliin liittyy myös rajoitteita ja haasteita.
Suomalaisen yliopistodemokratian ongelmat
Korkeakoulupoliittiset muutokset ovat tuoneet suomalaisihin yliopistoihin julkisjohtamisesta kumpuavan managerialistisen johtamistavan sekä paineen olla taloudellisesti kilpailukykyisiä.
Pahasta hyvään demokratiaan: Demokratia kapitalististen yhteiskuntien historian osatekijänä
Platonin ja Aristoteleen ajoista 1900-luvulle saakka demokratia-sanalla oli hallitsevien yhteiskuntaluokkien keskuudessa kielteinen merkitys. Erityisesti toisen maailmansodan jälkeen länsimaissa demokratiaa on taas pidetty varsin myönteisenä asiana.
