Viro 100: Arvopohjaisen ulkopolitiikan valoisat päivät ovat ohi
100 vuotta täyttävän Viron kansainvälisen aseman peruspilareita koettelee moni kehityssuunta.
Viro 100 -juttusarjan viisi kirjoitusta käsittelevät työperäistä matkustamista ja virolaisia Suomen vähemmistönä, Viron ulkopolitiikkaa, Viron ja Suomen mietteitä pohjoismaisuudesta sekä tietoyhteiskunnan kehitystä.
Julkisessa keskustelussa Suomen ja Viron suhdetta hahmotetaan toisinaan isoveli-pikkuveli-asetelman kautta. Juttusarjan ideana on purkaa tällaista jäykähköä erottelua korostamalla rajat ylittävää toimintaa ja päivittäistä yhteistyötä.
100 vuotta täyttävän Viron kansainvälisen aseman peruspilareita koettelee moni kehityssuunta.
Mikä on virolaisten asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja millaiset ovat heidän suhteensa kantaväestöön ja muihin maahanmuuttajiin?
Pohjoismaiden käsite on venyvä. Virolaiset asemoivat maansa usein pohjoismaiseksi – mutta mitä sillä silloin tarkoitetaan?
Virolaiset pendelöijät, kausityöntekijät ja edestakaisin liikkuvat perheet haastavat ajattelutavan, jossa liikkuvuus ymmärretään vain maahanmuuton ja kotoutumisen kautta.
Sekä Suomi että Viro ovat viime vuosikymmeninä rakentaneet omaa tarinaansa tietoyhteiskuntina ja tietoteknologian edelläkävijämaina. Kilvoittelu on sparrannut kilpakumppaneita ja luonut synergiaetuja.
Ensi viikolla muistetaan satavuotiasta Viroa juttusarjalla, jonka tekstien aiheet käsittelevät Viron ja Suomen, tai virolaisten ja suomalaisten, välistä vuorovaikutusta.